Rakentaminen Seppo Mölsä Ei kommentteja

Mauno Koivistolla oli 60-luvulla iso rooli asuntorakentamisessa – maastamuutto katkaistiin valtaisalla asunto-ohjelmalla

Edesmennyt presidentti Mauno Koivisto oli 60-luvulla ideoimassa aluerakentamismallia, jolla käännettiin Ruotsiin suuntautunut muuttoliike etelän kaupunkeihin. Näin syntyivät valtavat betonilähiöt.

1960-luvulla ihmisiä muutti valtavat määrät maalta kaupunkeihin ja asuntopulan vuoksi myös Ruotsiin. Presidentti Mauno Koivisto oli silloin Helsingin Työväen Säästöpankin johtajana ideoimassa aluerakentamismallia, jolla asuntorakentamisen määrä voitiin nopeasti kaksinkertaistaa silloisesta 20 000 -30 000 asunnon vuosivauhdista. Vuosina 1973-74 asuntoja syntyi sitten jopa yli 70 000 vuodessa.

Vuonna 1958 laadittua rakennuslakia täytyi Koiviston mukaan kiertää, koska se asetti kunnalle raskaat velvoitteet silloin, kun se kaavoitti yksityistä maata.

”Ilmeisesti kuntien järjestöissä oli sitä lakia säädettäessä peräti nukuttu. Laistahan seurasi, että jos yksityiselle maalle kaavoitetaan, niin kunnalle seuraavat mahtavat velvoitteet. Pitää rakentaa kunnallistekniikka, lunastaa yleisten rakennusten tontit ja rakentaa sekä ulkoinen että sisäinen kunnallistekniikka. Lainsäädäntö oli luomassa hyvin vähän edellytyksiä ja suuntaviivoja teollisuusmaiselle rakentamiselle”, Koivisto kertoi Asuntoreformiyhdistyksen tilaisuudessa vuonna 1996.

Nopea rakentaminen mahdollistui, kun nämä velvoitteet siirrettiin aluerakentajalle. Sopimuksiin saattoi sisältyä myös koulujen, terveyskeskusten ja liikuntapaikkojen rakentaminen. Nämä kustannukset sisällytettiin sitten asunnon hintaan ”kynnysrahana”.

”Näissä hankkeissa tietysti syntyy tilanteita, joissa entisten ja tulevien asukkaiden intressit voivat joutua ristiriitaan. Silloin alettiinkin puhua, että nämä ovat jonkinlaisia uusien asukkaiden sisääntulomaksuja, ja näinhän tietysti asiallisesti oli asianlaita”, Koivisto sanoi.

Ensimmäinen malli Kaivokselaa rakennettaessa

Aluerakentamissopimusten prototyyppi luotiin Vantaan Kaivokselaa rakennettaessa. Puolimatka osti vuonna 1960 Kaivokselasta yli 50 hehtaaria maata. Se oli ensimmäinen hanke, jossa maanomistaja sitoutui luovuttamaan kunnalle korvauksetta julkisten rakennusten tontit ja rakentamaan sisäisen kunnallistekniikan. Helsingin Työväen Säästöpankki rahoitti rakentamista yhdessä Postisäästöpankin kanssa

Sopimus sisälsi etukäteen määrätyn asuntojen neliöhinnan. ”Kysyin Armas Puolimatkalta, että teetkö tuohon ja tuohon hintaan, joka oli suurin piirtein aravan silloinen hinta. Ja Armas sanoi reippaasti, että kyllä. Jolloin hänen Helsingin toimistonsa päällikkö sanoi heti, että ei se sillä hinnalla käy. Ja minunkin piti sitten mielessäni ajatella, että pankilla on myös intressinsä, että se firma kestää ja menestyy, joka tätä toteuttaa”, Koivisto kertoi.

Kun Kaivokselan hanke oli jo pitkällä, Hakan toimitusjohtaja Antti Pelkola yritti kiilata väliin. Koivisto torjui punapääomatoverinsa yhteistyötarjouksen. Sen sijaan hän ehdotti Pelkolalle yhteistyötä Vantaan Tikkurilan täydennysrakentamisessa.

Ensimmäinen varsinainen aluerakentamissopimus laadittiin sitten Simonmetsästä vuonna 1964. ”Me kävimme Antti Pelkolan kanssa kunnanjohtajan tykönä esittämässä linjaa, mitä kaikkea kunnalle tarjotaan, sillä puheella, että jos tehdään sopimus, niin kukaan muu ei tämän jälkeen pääse vähemmällä.”

Koiviston kantavana ideana oli selvittää kunnalle rakentamisesta tulevat velvoitteet ja laskea kantokyky. Toisena ajatuksena hänellä oli, että asioissa edetään lainmukaisessa järjestyksessä. Espoo oli hyvin kiinnostunut Vantaan käyttämästä aluerakentamismallista ja kopioi sen itselleen. Helsingissä sen sijaan rakennettiin kyllä alueittain, mutta ei aluerakentamismallilla.

Yhteistyö oli välttämätöntä isoa ongelmaa ratkottaessa

Koivisto myönsi olleensa pankinjohtajana kahden yrityksen, osuustoiminnallisen Hakan ja perheyhtiö Puolimatkan, kanssa varsin läheisessä yhteistoiminnassa.

”Kyllähän tietysti täytyi pitää poikkeuksellisena sitä, että rakennusliikkeet ja pankit siihen mittaan osallistuivat suunnitteluun. Mutta niin minä ymmärrän, että se tapahtui vaan oloissa, joissa oli tyhjiö, eikä toimivaa lainsäädäntöä ja välineitä ollut. En minä ymmärrä, millä muulla tavalla kuin teollisella ja betonirakentamisella olisi aikaansaatu niitä asuntoneliömääriä, joita välttämättä tarvittiin. Se oli välttämätöntä, että pystyttiin jotenkuten kilpailemaan Ruotsin kanssa työvoimastamme”, Koivisto perusteli aluerakentamismallia.

Koivisto muistutti, että Suomi menetti sotien jälkeen Ruotsiin samansuuruisen ihmismäärän kuin menetetystä Karjalasta siirtyi muuhun Suomeen.

Betonitalot suunniteltiin purettaviksi

Lähiöiden betonielementtitaloja jälkikäteen kritisoitaessa kannattaa muistaa, että talojen ei ollut tarkoituskaan kestää isältä pojalle, vaan elementtilähiöitä tehtäessä puhuttiin jopa, että ne puretaan 30-40 vuoden kuluttua, kun Suomella olisi varaa parempiin rakennuksiin.

”Minä muistan, että Antti Pelkolan kanssa oli puhetta, että millä näitä lähiöitä sitten joskus puretaan. Hän sanoi, että meillä insinöörit ovat ajatelleet, että silloin on kehitetty semmosia suuria leikkureita. Elementtitalot ovat kyllä purettavissa kohtuullisesti, kun saumat avataan ja teräkset leikataan.”

Aluerakentamisen ja betonilähiöiden rakentamisen historiaa on käsitelty laajemmin laajassa katsauksessani ”50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurin.”

 

Arkkitehtuuri Seppo Mölsä Ei kommentteja

In memoriam: Matti K Mäkinen

Arkkitehti Matti K Mäkisen muistoksi, Pentti Murole.

Liikennesuunnittelun guru Penttti Murole muistelee blogissaan ystäväänsä, arkkitehtia ja Rakennushallituksen entistä pääjohtajaa, Sinisten paperien kirjoittajaa ja monien pelkäämääkin, teräväsanaista ja teräväkynäistä Matti K Mäkistä.

”Mattikoo ei ollut mikään helppo tyyppi. Hän oli itsetietoinen ja omanarvontunteinen tyyppi. Hän oli myös itsekäs tyyppi. Hän tiesi asiat paremmin kuin muut…

Lue lisää: http://penttimurole.blogspot.fi/2017/05/in-memoriam-mattikoo-minulla-ei-ole.html

 

 

Infra Projektit Uutiset Mikko Kortelainen Ei kommentteja

Skanska urakoi siltatöiden peruskorjauksia Lapissa

Vt 21 Kolari–Kilpisjärvi-tieosuuden siltakohteiden urakoitsijaksi on valittu Skanska.

Siltaurakan työt käynnistyvät Ylläsjoen sillan peruskorjaustöillä.

Vt 21 parantaminen Kolari–Kilpisjärvi -urakkaan lukeutuu yhteensä kahdeksan siltaa Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntien alueella.

Nykyisiä siltoja levennetään ja niiden kantavuutta lisätään. Äijäjoen nykyinen silta uusitaan kokonaan ja Palojoensuun sillan kansi uusitaan. Äijäjoen ja Palojoensuun kohdilla parannetaan myös tien geometriaa.

Suurin siltakohde on Peeran palsan kohdalle rakennettava uusi silta.

Ylläsjoen sillan korjaustyöstä aiheutuu liikenteelle häiriötä syksyyn 2017 saakka. Muiden siltojen töiden aiheuttamista liikennehaitoista Liikennevirasto tiedottaa erikseen myöhemmin.

Tiehankkeen siltaurakka valmistuu kokonaisuudessaan syksyn 2018 aikana.

Liikenneviraston Vt 21 Kolari–Kilpisjärvi-hankkeessa kunnostetaan valtatietä Kolarin ja Kilpisjärven välisellä osuudella useammassa kohtaa. Muonion kohdalla tie varustellaan älyliikenteen kokeilutieksi.

Tärkeä yhteys Norjaan

Vt 21 on tärkeä yhteys Norjaan. Nykyinen tie on raskaalle liikenteelle kapea ja näin ollen onnettomuusherkkä. Liikennemäärä Kolari–Muonio-välillä on 500–1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin neljännes.

Muonio–Kilpisjärvi-välillä liikennemäärä on pienempi, mutta raskaan liikenteen määrä on samaa suuruusluokkaa.

Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän kuljetusten varmuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Vt 21 Kolari–Muonio–Kilpisjärvi-välillä rakennetta parannetaan ja tien kapeaa poikkileikkausta levennetään. Myös siltoja parannetaan koko matkalla.

Muonio–Kilpisjärvi-välillä keskeisiä kohteita ovat ikiroutakohteiden parantaminen (Iitto, Saarikoski, Pousujärvi ja Peera) sekä Muonion ja Palojoensuun välinen osuus. Kolari–Muonio-välillä tien rakennetta parannetaan ja tietä varustetaan erilaisin mittauspistein. Tie anturoidaan mittauslaitteilla, jotka mahdollistavat tien tilan ja mahdollisten muutosten jatkuvan seurannan ja kustannustehokkaan elinkaarenhallinnan. Tie soveltuu jatkossa liikenteen automatisaation ja automaattiajamisen testausalueeksi.

Kiinteistöt Rakentaminen Talous Uutiset Mikko Kortelainen Ei kommentteja

Ara myöntänyt tuhannelle lyhyen korkotuen asunnolle lainavarauksen

Vuoden 2016 syksyllä haettavaksi tullutta uutta kymmenen vuoden korkotukilainaa on haettu jo 65 kohteeseen.

Sukupolvien kortteli Jätkäsaaressa.

Toukokuun 2017 alkuun mennessä ARA on myöntänyt lainavarauksen 22 kohteelle, joissa on yhteensä 1 030 asuntoa.

Kasvukeskusten lisäksi lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja on tulossa Raumalle ja Uuteenkaupunkiin.

”Uusi lainamuoto on otettu hyvin vastaan vuokra-asuntoja rakennuttavien toimijoiden keskuudessa”, Aran apulaisjohtaja Markku Aho kertoo.

Asuntojen on oltava vuokrakäytössä vähintään kymmenen vuotta. Asuntojen vuokra on kiinteä ja sitä voi korottaa indeksin perusteella vuosittain.

Koska kymmenen vuoden korkotukilainan hakijan ei tarvitse olla yleishyödyllinen, on Ara-rahoituksen piiriin tullut myös uusia toimijoita.

Ara-asuntojen aloituksia  arviolta 9 000

Myös muuta Ara-tuotantoa on käynnistynyt vauhdikkaasti vuoden 2017 alkupuolella.

Huhtikuun lopulla oli alkavaa Ara-tuotantoa 2 550 asuntoa, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Varauksia on tehty 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Ara-tuotannon arvioidaan nousevan alkuvuoden varausten ja aloitusten perusteella noin 9 000 asuntoon vuonna 2017 (7 900 asuntoa vuonna 2016).

Normaaleja vuokra-asuntoja oli aloitettu huhtikuun lopulla 1039 kappaletta, mikä on 586 asuntoa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Kiinteistöt Projektit Rakentaminen Talous Uutiset Mikko Kortelainen Ei kommentteja

SRV:lle 230 miljoonan euron sairaalaprojekti Helsingissä

HUS valitsi historiansa suurimman rakennushankkeen, Helsingin Meilahteen rakennettavan Siltasairaalan toteuttajaksi SRV:n.

Havainnekuva Siltasairaalan julkisivusta Meilahden sairaala-alueelta päin katsottuna

Siltasairaalan tavoitebudjetti SRV:n osalta on 230 miljoonaa euroa.

Lopullinen projektinjohtourakkasopimus allekirjoitetaan kesäkuun alussa.

SRV vahvistaa entisestään asemaansa Suomen suurimpana sairaala- ja terveydenhuollon hankkeiden rakentajana.

“Tällä hetkellä työn alla olevien useiden sairaala- ja terveydenhuollon hankkeidemme yhteisarvo on jo 650 miljoonaa euroa, ja Siltasairaala tulee kasvattamaan tilauskantaamme merkittävästi rakennustöiden alkaessa. SRV:llä on vahva kokemus terveydenhuollon ja vaativien erityistilojen rakentamisesta”, Suomen liiketoiminnan johtaja Juha Toimela kertoo.

”Siltasairaalaa ovat rakentamassa huippuammattilaisemme, joilla on kokemusta muun muassa Naistenklinikasta ja uudesta lastensairaalasta, molemmat tulevan Siltasairaalan naapurista. Lisäksi olemme toteuttaneet HUS:n kanssa menestyksekkäästi viime vuosina useita muita hankkeita”, Toimela kertoo.

Varsinainen rakentaminen alkaa alkuvuodesta 2018

SRV:n mukaan Siltasairaala toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana tavoitebudjetilla. Yhtiön mukaan toteutusmuodolla on luotu hyvät lähtökohdat yhteistyölle, ja SRV:lle on asetettu laadulliset tavoitteet sekä aikataulu- ja kustannustavoite.

Hanke käynnistyy heti kesäkuussa vuoden loppuun asti kestävällä kehitysvaiheella.

Sairaalan varsinaiset rakennustyöt alkavat alkuvuodesta 2018, jolloin hanke merkitään SRV:n tilauskantaan.

Rakennustöiden on määrä valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä.

Siltasairaalan laajuus on noin 70 000 bruttoneliötä, ja se korvaa Töölön sairaalan ja osan nykyisen Syöpätautien klinikan toiminnoista.

Siltasairaala sijoittuu Meilahden tornisairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikkarakennuksen väliin. Uusi rakennus yhdistetään sekä toiminnallisesti että tilojen osalta näihin sairaaloihin.

Rakentaminen Suunnittelu Uutiset Mikko Kortelainen Ei kommentteja

Helsingin Hernesaareen kilometrin mittainen taidetyömaa-aita

Helsingin kaupunki suunnittelee Hernesaareen lähes kilometrin mittaista taidetyömaa-aitaa.

Kuvassa pala voittajatyötä.

Hernesaaren rakentaminen uudeksi asuinalueeksi alkaa ensi vuonna varastohallien purkutöillä. Työmaa-aita eristää purku- ja rakennustyömaan katu- ja ranta-alueesta.

Koska aita on näkyvällä paikalla, poikkeuksellisen pitkä ja paikoillaan koko Hernesaaren rakentamisen ajan, aidasta halutaan alueen maamerkki.

Aita on myös ensimmäisiä asioita, joita suuri osa Helsingin 440 000 vuosittaisesta risteilymatkailijasta näkee. Lisäksi Hernesaari on suosittu vapaa-ajanviettopaikka kesäisin.

Helsinki haluaa myös elävöittää kaupunkia ja tekee tilaa julkisen ja katutaiteen koko kirjolle.

Designista suunnittelukilpailu

Kaupunki järjesti aidan suunnittelusta kilpailun Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoille alkuvuodesta. Kilpailuun saatiin yhdeksän ehdotusta.

Hernesaaren taidetyömaa-aidan suunnittelukilpailun voittivat Miia Puustinen ja Armi Teva ehdotuksellaan Helsinki 24h.

Töiden arviointikriteereinä olivat sijainnin ja mittakaavan huomioiminen sekä tarinankerronta ja toteutettavuus. Suunnittelijoiden haasteita olivat paitsi aidan mitta, myös äärimmäiset sääolosuhteet Hernesaaressa.

Lisäksi työmaa-aita näkyy kauas, mutta sen pitää olla toimiva sekä läheltä että kaukaa.

Voittajatyössä oli tuomariston mielestä kuvattu helsinkiläisiä ja Helsinkiä kiinnostavasti. Aita kertoo tarinoita Helsingistä 24 tunnin ajan. Tarinat sijoittuvat eri puolille kaupunkia. Tuomaristo piti tarinoiden kontrasteista ja arvioi niiden kestävän aikaa.

Myös grafiikka ja kuvitukset ovat heidän mukaansa toteutettavissa.

Asuntoja 7 000 asukkaalle

Hernesaaren kehittyminen uudeksi asuinalueeksi alkaa seuraavan vuoden kuluessa. Alueelle on laadittu osayleiskaava, joka etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2017 aikana.

Rakentaminen alkaa varastohallien purkamisella. Asuntojen rakentaminen käynnistyy lähivuosina ja jatkuu useita vuosia. Vuoteen 2030 mennessä Hernesaareen tulee 3 000 työpaikkaa ja koti 7 000 asukkaalle.

Infra Rakentaminen Seppo Mölsä 6 kommenttia

Yli 90 prosenttia Hanhikivi 1:n aliurakoitsijoista on suomalaisia yrityksiä

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen venäläinen pääurakoitsija Titan-2 on tehnyt hankkeessa urakkasopimuksia 194 eri yrityksen kanssa, joista 92 prosenttia on suomalaisia.

Toukokuussa 2017 Titan-2 allekirjoitti Destian kanssa sopimuksen maaperän vahvistustöistä ydinvoimalan työmaalla. Työt alkavat kesällä 2017 ja ne saadaan päätökseen jo syksyllä. Lisäksi Skanska Infran kanssa tehtiin sopimus jäähdytysvesitunneleiden kaivuutöistä. Sopimuksessa sovittiin yhden 500-metrisen jäähdytysvesitunnelin ja kahden 200-metrisen ajotunnelin rakentamisesta. Myös nämä työt aloitetaan tänä kesänä.

SRV:n projektinjohtotoimituksesta on neuvoteltu tiiviisti keväälläkin, mutta lopullista sopimusta ei ole vielä tehty. SRV sai 1,8 prosentin omistuksen myötä hankkeen projektinjohtourakan itselleen vuonna 2015.

Hanhikivi 1 –ydinvoimalaitoksen toimittaja RAOS Project Oy ja hankkeen pääurakoitsijana toimiva Titan-2-konserni osallistuivat 22.-24. toukokuuta järjestettyyn Oulu Nuclear Forumiin. Titan-2:n hankejohtaja Timo Kallio kertoi foorumissa hankintaprosesseihin liittyvistä menettelyistä, tulevista hankinnoista ja hankkijoiden valintaan liittyvästä työjärjestyksestä.

RAOS Projectin laatupäällikkö Mia Nygård antoi kattavan kuvauksen hankkeen dokumentaatiosta ja siitä miten tärkeää selkeä dokumentaatio on kaikilla tahoilla. Tässäkin asiassa laatu ja turvallisuus nousivat esiin tärkeimpinä asioina.

Oulu Nuclear Forumin toisen päivän aikana Titan-2:n ja Hanhikivi 1:n laitostoimittaja RAOS Project Oy:n edustajat osallistuivat B2B-tapahtumiin monien eri  yritysten kanssa. RAOS Projectin mielestä tämänkaltaiset tapaamiset auttavat paikallisia yrityksiä tutustumaan niihin edellytyksiin, joita ydinenergia-alan hankkeet vaativat aliurakoitsijoiltaan.

”Yritysten houkuttelemisella myös EU:sta on tärkeä rooli Hanhikivi 1 -hankkeen toteutuksessa. Suomalaisilla yrityksillä on Suomen lainsäädäntöä vastaavaa työkokemusta, joka on etuna Hanhikivi 1:n toteutuksen aikana”, korosti RAOS Projectin edustaja Philipp Kashin.

Tapaamiset Suomen teollisuuden edustajien kanssa ovat myös mahdollisuus venäläisille yhtiöille tutustua paremmin suomalaiseen liiketoimintaan.

Rakennustuote Uutiset Seppo Mölsä Ei kommentteja

Luja vuorineuvos Hannu Isotalo, 70 vuotta

Luja-yhtiöitä 45 vuotta luotsannut vuorineuvos Hannu Isotalo  täyttää 70 vuotta 27.5.2017.

Hannu Isotalon johdolla perheyhtiö Luja on laajentunut Kuopion seudulla toimivasta paikallisesta yrityksestä yhdeksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista. Tämän lisäksi Luja on laajentunut myös Ruotsin ja Venäjän markkinoille.

Hannu Isotalo syntyi  kolmilapsisen perheen keskimmäisenä Nurmeksessa vuonna 1947. Pienestä pitäen isä-Feliks, Lujan perustaja, otti  lapset mukaansa tehtaalleen. Arvostus työn tekemiseen ja ahkeruus juurtuivat lapsille näin tärkeiksi arvoiksi jo varhain.

Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi vuonna 1972 Hannu Isotalo työskenteli Lujabetonilla tuotantojohtajana. Hän astui suuriin saappaisiin jo 27-vuotiaana ottaessaan vastaan Lujabetonin toimitusjohtajan tehtävät vuonna 1974 Feliks Isotalon jatkaessa hallituksen puheenjohtajana.

Hannu Isotalo on tehnyt pitkän uran. Hänen aikanaan Luja on kasvanut 20 miljoonan liikevaihdon yrityksestä lähes 500 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi yritysryhmäksi. Isältään perityn ”nokkavainun” ansiosta ja Lujiin arvoihin nojaten Isotalo on luonut Lujan kasvulle kestävät perustukset – asiakkaita kuunnellen ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteita noudattaen. Tänä päivänä 64-vuotias perheyhtiö työllistää yli 1300 henkilöä ja on yksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista.

Lujan perheyhtiössä on jo kolmas polvi ohjaksissa. Hannu Isotalo toimii edelleen aitiopaikalla hallitusten puheenjohtajana päättämässä Lujan tulevaisuudesta.

Varsinaisen työuransa ohella Hannu Isotalo on vaikuttanut poikkeuksellisen aktiivisesti rakennusalan ja elinkeinoelämän järjestöissä, kunnallispolitiikassa ja lukuisten eri yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä jo 1970-luvun lopulta lähtien. Kunnallispolitiikan saralla Isotalo toimi 16 vuotta Kuopiossa mm. kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Tasavallan presidentti myönsi Hannu Isotalolle vuorineuvoksen arvonimen vuonna 2013.

Hannu Isotalo on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta ja kuusi lastenlasta. Hän viettää syntymäpäiviään 27.5. perhepiirissä. Juhlan kunniaksi taiteilija Pauno Pohjolaisen Hannu Isotalosta tekemä muotokuva paljastetaan Lujatalon Kuopion toimistolla 1.6.2017.

Kehittämällä yli laman

Rakennuslehdessä Hannu Isotalo on ollut näkyvä ja terävä kommentoija vuodesta toiseen. 1990-luvun lamavuosina, kun betoniteollisuutta ajettiin alas ja ulkomaiseen omistukseen, Isotalo luotti oman kilpailukyvyn kehittämiseen.

Näin Rakennuslehti kirjoitti vuonna 1993:

”Yrityksen menestymisen yksi tärkeä tekijä on jatkuva tuotekehitys. Yrityksellä on oltava aina menossa yksi iso ja lukuisa määrä pieniä kehitysprojekteja”, Siilinjärvellä toimivan Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Hannu Isotalo sanoi.

Uusista tuotteista hän esitteli kaksi elementtisiltaa, rakennuksen runkojärjestelmän ja uuden maatalousrakentamiseen tarkoitetun julkisivuelementin.

Ilpo Kokkilan vuoro syksyllä

Tänä vuonna toinenkin merkittävä vuorineuvos eli SRV:n Ilpo Kokkila täyttää 70 vuotta. Kokkilan vuoro on syksyllä, jolloin julkaistaan samalla hänestä kertova, toimittaja Jukka Saastamoisen kirjoittama kirja. Itse SRV (eli Viitoset) viettää 30-vuotisjuhliaan kesäkuussa.

Korjausrakentaminen Rakennustuote Rakentaminen Talous Uutiset Mikko Kortelainen Ei kommentteja

Kauhavan kaupunki osallistui maksuvaikeuksiin ajautuneen Skaalan pelastamiseen

Kauhavan kaupunki on osallistunut maksuvaikeuksiin ajautuneen ikkuna- ja ovivalmistaja Skaalan tilanteen helpottamiseen ostamalla yhtiön tehdasrakennuksen.

Järjestelyssä Kauhavan kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö Kauhavan Yrityskiinteistöt ostaa (tai on ostanut) Skaala Kiinteistöiltä Alahärmässä sijaitsevan 5586 neliön tehdasrakennuksen maa-alueineen.

Kauppahinta on 2,0 miljoonaa euroa.

Kaupan jälkeen kaupungin yhtiö vuokraa tehdasrakennuksen Skaalalle. Vuokra-aika on viisi vuotta, ja sopimukseen kuuluu tilojen lunastusvelvoite.

Kaupunginhallitus hyväksyi operaation helmikuun lopussa pitämässään kokouksessa yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksestä.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjan mukaan Kauhavan Yrityskiinteistöt rahoittaa 2 miljoonan euron kauppasumman kiinteistövakuudellisena pankkilainalla. Skaalan vuokra määräytyy pankkilainan mukaisena lisättynä Yrityskiinteistöjen 0,5 prosentin yleiskululla ja varainsiirtoverolla.

Työpaikkojen säilyttäminen taustalla

Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumion mukaan kaupalla on elinkeinopoliittiset perustelut. Tiivistettynä operaatio on kaupungin kädenojennus Skaalalle, jotta työpaikat säilyisivät.

Skaalan pääpaikka on Kauhavalla, missä se työllistää yli 300 henkilöä. Se kisaa kaupungin suurimman ympärivuotisen työllistäjän tittelistä.

Kaupalle on Lumion mukaan elinkeinopoliittiset perustelut. ”Tällä tavalla osallistuimme tilanteen helpottamiseen”, hän sanoo.

Aloite järjestelyyn tuli Lumion mukaan Skaala Groupilta.

Hänen mukaansa Skaalan hankala tilanne oli neuvotteluissa tiedossa.

Yrityksen tilojen omistaminen ei ole Lumion mukaan mitenkään ainutlaatuista, tapauksia on Kauhavalla useita. Kaupunki voi rakentaa yritykselle uudet tilat tai ostaa yrityksen vanhan kiinteistön väliaikaisesti.

Riski korkeintaan yhden veroprosentin tuotto

Kaupunki pyrkii minimoimaan kauppoihin liittyvät riskit. Lumion mukaan riski voi olla korkeintaan yhden kunnallisveroprosentin tuoton suuruinen. Skaalan tehdasrakennuksen ostaminen menee hänen mukaansa siihen haarukkaan.

Kaupassa on kyse vain ”seinistä”, ei tehdaslaitteista.

Skaalan tilojen ostamisessa on Lumion mukaan kyse elinkeinopolitiikasta, eikä se vääristä kilpailua.

Kiinteistö ei tule kaupungin taseeseen, kun operaatio tehdään kaupungin kokonaan omistaman tytäryhtiön kautta.

Rakennuslehti uutisoi 17.5.2017, että Skaalan käyttämät asennusyritykset ovat joutuneet hakemaan saataviaan oikeusteitse.

Käräjäoikeudessa on kymmeniä tapauksia, joissa Skaalata peritään saatavia. Käytännössä kaikki haasteet ovat kuitenkin rauenneet ennen tuomiota, kun kantajat ovat saaneet rahansa.

Skaala-konsernin toimitusjohtaja Markku Hautasen mukaan yritys on selvinnyt viime vuonna syntyneistä likviditeetti- eli maksuvalmiusongelmista.

Lue Skaalan maksuvaikeuksia koskeva Rakennuslehden juttu tästä.

Energiatehokkuus Korjausrakentaminen Talotekniikka Uutiset Seppo Mölsä Ei kommentteja

Vanhojen kerrostalojen ilmanvaihtoon älykäs säätöventtiili

Climecon on kehittänyt älykkäästi toimivan ilmanvaihtoventtiilin vanhojen asuinkerrostalojen ilmanvaihto-ongelmien helpottamiseksi.

Johtaja Anssi Airas Climeconista esittelee älykästä ilmansäätöventtiiliä.

My Airiksi nimetty ratkaisu on ilmanvaihtokone- ja kanavistoriippumaton.

”Keskitymme poistoilmanvaihtoon asuinkerrostaloissa”, sanoo johtaja Anssi Airas. Uustuotanto tulee hänen mukaansa mukaan siinä vaiheessa, kun järjestemään saadaan mukaan tuloilmaventtiili.

Esimerkiksi tyypillisessä 90-luvun kerrostalosssa on yleensä arkisinkin tehostettu ilmanvaihto, vaikka sille ei olisi tarvetta. Toisaalta yhdenkin asunnon ikkunoiden aukipitäminen voi sekoittaa koko talon ilmanvaihdon. Ilmanvaihtoa pitäisi pystyä säätämään huonekohtaisesti, sillä tyypillinen tilanne on, että joihin asuntoihin ilmaa virtaa liikaakin ja joihinkin ei ollenkaan.

MyAir säätää, optimoi ja tasapainottaa ilmanvaihdon automaattisesti asuntojen välillä. Se huolehtii oikeista ilmamääristä jokaisessa huoneistossa ja varmistaa, että sisäilma on puhdasta.

Paine-erojen hallintakin on tärkeää. Koneellinen poisto vaatii jonkin verran alipainetta, mutta liiallinen alipaine sekä likaiset korvausilmareitit voivat vetää mikrobeja sisäilmaan jopa seinärakenteista.

MyAir huomioi rakennusvaipan yli vallitsevan paine-eron sekä siihen vaikuttavan tuulen ja hormivaikutuksen.  Se havaitsee ja puuttuu ongelmatilanteisiin reaaliaikaisesti sekä hoitaa ongelmien ilmaantuessa huoltokutsut ja hälytykset.

Järjestelmä tunnistaa jopa suihkuun menon.  Se avaa venttiiliä suihkun kohdalla, mutta vetää niitä muualla kiinni. Samoin ruonlaiton aikana liedelle tulee lisää poistoa. Alipaine pidetään kurissa niin, ettei se vedä muiden asukkaiden ruoanlaiton hajuja rappukäytävästä. Järjestelmä havaitsee myös, jos joku on laittanut korvausilmaventtiilit kiinni.

Nopea ja halpa remontti

Käytännössä ilmanvaihtoremontti tehdään asentamalla asuntoihin älyventtiilit ja lämmönjakohuoneeseen ohjausyksikkö, joka ohjaa venttiilejä. Asennus onnistuu yhdessä päivässä. Tiedot lähetetään pilveen, josta kiinteistöyhtiö tai sen sopimuskumppani pääsee niitä tarkkailemaan.

Venttiili toimii pattereilla.

Älykkyyden etu tuo säästöä paitsi energiankulutuksessa myös säätötyössä, joka perinteisesti tehdään niin, että asentaja käy kiertämässä venttiilin kerrallaan. Rakennus elää ja lämpötilat vaihtuvat, joten Airaksen mukaan jo kuudessa viikossa tilanne voi muuttua, jos ei tehdä mitään.

Investoinnin hinta on noin 600 euroa asuntoa kohden. Lisäksi pilvipalvelusta joutuu maksamaan euron kuukaudessa asuntoa kohden. Climeconin laskelmien mukaan säästöpotentiaali on merkittävä.

 

 

Kiinteistöt Rakentaminen Suunnittelu Uutiset Mikko Kortelainen 3 kommenttia

Hirsipaviljonki Helsinkiin ­– sopiiko hirsi suurkaupungin ytimeen?

Oulun yliopistossa on käynnissä Moderni hirsikaupunki -hanke, jossa kehitetään uutta hirsiarkkitehtuuria urbaaniin ympäristöön.

Osana tutkimushanketta on Arkkitehtuurimuseon pihalle Helsingin Kaartinkaupunkiin kohoamassa hirsinen kesäpaviljonki, jolla on tarkoitus kerätä arvioita ja kokemuksia hirsiarkkitehtuurin toimivuudesta suurkaupungin ytimessä.

Arkkitehtimuseon rakennuttama hirsipaviljonki tulee olemaan avoin vierailu- ja kokoontumispaikka kaupunkilaisille. Paviljongissa järjestetään kesän aikana myös erilaisia näyttelyjä ja tapahtumia.

Paviljonki avataan virallisesti 7.6.2017.

Hirsipaviljonkia ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat ja Oulun ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtiopiskelijat.

Rakennuksen hirsitoimituksesta vastaa Timber-hirsi Oy Haapavedeltä.

Hirrelle haussa urbaaneja muotoja

Moderni hirsikaupunki -hankeessa kehitetään uutta hirsiarkkitehtuuria erityisesti urbaaniin ympäristöön. Mukana on alan tutkijoita ja opiskelijoita, hirsirakennusalan yrityksiä sekä Pudasjärven kaupunki, jossa on jo toteutettu paljon hirsirakentamista, muun muassa maailman suurin hirsinen koulukampus.

Hankkeessa on valmistunut esiselvitysvaihe, jossa kartoitettiin kuluttajien, viranomaisten ja rakennusalan toimijoiden käsityksiä hirsirakentamisesta.

Tulokset osoittavat, että hirsirakentamiseen kohdistuu edelleen ennakkokäsityksiä, jotka osin rajoittavat hirren kysyntää etenkin urbaanissa ympäristössä.

”Tarkoituksemme on osoittaa, mihin nykyaikainen hirsirakentaminen taipuu. Hirsi on ekologinen, hyvin energiatehokas, paikallinen ja uusiutuva rakennusmateriaali ja sillä saavutetaan hyvät sisäilmaolosuhteet. Suunnittelua helpottaa hirsirakentamisen tekninen kehitys, kuten painumattoman lamellihirren käyttöönotto ja salvostekniikan uudistuminen”, kertoo tutkimushanketta johtava professori Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta.

”Tulemme tarkastelemaan ja suunnittelemaan suuria hirsirakennuksia kerrostaloista julkisiin rakennuksiin, mutta myös uutta omakotitalo- ja lomarakentamista.”

Moderni hirsikaupunki -hankkeessa on nyt käynnissä suunnitteluvaihe, jossa selvitetään muun muassa hirren käytön uusia mahdollisuuksia julkisissa kohteissa ja kerrostaloissa.

Kiinteistöt Korjausrakentaminen Talous Uutiset Mikko Kortelainen Ei kommentteja

Ikääntyneet haluavat asua tavallisissa kerrostaloissa, palveluiden äärellä

Valtaosa ikääntyneistä haluaa tulevaisuudessa asua kerrostalossa, palveluiden lähellä.

He toivovat asumiselta vaivattomuutta, esteettömyyttä, kaikenikäisten seuraa ja yhteisöllisyyttä, kertoo uusi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa toteutettu selvitys.

Valtion tulee tukea ikääntyneiden asumista suuntaamalla asuntotuotantoa palvelujen lähelle ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen.

Uusia asuntoja tarvitaan erityisesti kaupunkien keskustoihin ja lähiöihin sekä rajatusti pienempien kuntien taajamiin, todetaan Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus -selvityksessä.

Yhteisöllisyyttä ja esteettömyyttä suosittava

Ikääntyneet ovat heterogeeninen joukko esimerkiksi varallisuuden, asumisolojen, olemassa olevan turvaverkon ja toimintakyvyn suhteen. Heille on tarjottava nykyistä moni­puolisempia, yhteisöllisyyttä tukevia vaihtoehtoja. Tulevaisuudessa yhä useampi ikääntynyt asuu yksin.

Selvityksessä korostetaankin asuntotuotantoa, jossa kaikenikäiset ihmiset voivat asua yhdessä sekä auttaa toisiaan. Ikääntyneille yksinomaan suunnatut asuintalot ja korttelit usein eristävät asukkaita muusta naapurustosta.

Monen kunnan ikääntyviä koskevat asumistarpeet ratkaistaisiin edistämällä esteettömyyttä nykyisessä asuntokannassa. Esteettömyyttä ja saavutettavuutta tulee kuitenkin tarkastella yksittäistä asuntoa tai rakennusta laajemmin. Sen tulee ulottua koko asuinympäristöön, mikä näkyy vaikkapa pääsyssä palveluihin.

Korjausrakentamista on tuettava edelleen, jotta nykyinen asuntokanta on jatkossa sopiva mahdollisimman monelle asukkaalle.

Senioriasumisoikeusasuntoja tulee rakentaa paikkakunnille, joissa asuntopula on suuri ja väestömäärä riittävä. Pienemmillä paikkakunnilla asumisoikeusasuntoihin liittyy monia riskejä.

Kuntien tiedoissa puutteita

Selvityksessä ilmenee myös, etteivät useimmat kunnat ole riittävästi varautuneet väestön ikääntymiseen ja siihen, mitä tämä tarkoittaa asumisen kannalta.

Kunnilla on jopa osin puutteellinen käsitys ikääntyvän väestön määrästä, varallisuus- ja tulotasosta, asumistarpeista sekä sijoittumisesta kunnan sisällä. Tiedon puute on suuri haaste tarvittavan monimuo­toisen asuntotuotannon suunnittelun kannalta.

Selvityksen toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta Ramboll Management Consulting Oy.

Selvitys käsittelee ikääntyneiden asumisen uustuotantotarpeita, ratkaisuja ja rahoitusta sekä ikääntyneiden tarpeita ja toiveita.

Suunnittelu Seppo Mölsä Ei kommentteja

Rakentamistalouden professori Olli Seppänen Vahasen hallitukseen

Aalto yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Olli Seppänen (s. 1977) on nimitetty konsulttitoimisto Vahasen hallitukseen.

Seppäsellä on tieteellisen uransa lisäksi paljon kokemusta yritystoiminnasta rakennusalan ohjelmistojen parissa. Hän on ollut mukana perustamassa kolmea startup-yritystä (Dynamic System Solutions Oy, Vico Software Inc ja DynaRoad Oy) ja toiminut kahdeksan vuoden ajan yrittäjänä Yhdysvalloissa.

Vahasen toimitusjohtaja Risto Räty toivottaa Seppäsen tervetulleeksi mukaan kehittämään Vahasta.

”Seppänen on tutkinut suunnitteluohjausta yliopistolla ja tuntee hyvin myös oikeudelliset asiat, jotka koskevat suunnittelutoimistoja. Yrittäjätaustasta häneen on tarttunut innovointi ja uuden tekeminen. Olli kannustaa Vahasta tekemään asioita rohkeammin omasta visiosta.”

Ohjelmistotaustaisen Seppäsen mukaan rakennusalan on viimeinkin alettava hyödyntää digitalisaatiota. Sokea digitalisointi ei kuitenkaan palvele tarkoitusta vaan digitalisaation on ratkaistava niitä rakentamisen ongelmia, jotka rajoittavat tuottavuutta. Innovatiivisen suunnittelutoimiston on itse tehostettava toimintaansa, vaikka asiakkaat eivät sitä vielä vaatisi.

”Olen aiemmin vetänyt palveluorganisaatiota ja tiedän että uuden palvelun kehittämiseen on aina suuri kynnys. Yrityksen on tehtävä kehitys omalla riskillä ja uutta kehitettäessä projektit eivät aina onnistu heti ensimmäisellä yrityksellä. Ala kehittyy kuitenkin vain uuden innovoinnilla ja samalla se luo uudenlaisia mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle”, Seppänen sanoo.

Poikkitieteelliset professorit opettavat rakentamistaloutta

Kun Juhani Kiiras ja Jouko Kankainen jäivät pitkän tutkija- ja opettajauransa jälkeen eläkkeelle TKK:n rakentamistalouden professorien paikoilta, täytettiin heidän paikkansa vuonna 2015 tutkijoilla, joista kumpikaan ei ole rakennusalan diplomi-insinööri. Kauppatieteiden maisteri Olli Seppänen väitteli vuonna 2009 aiheenaan Empiirinen tutkimus tuotannonohjauksen onnistumisesta talonrakennushankkeissa. Antti Peltokorpi puolestaan on tuotantotalouden diplomi-insinööri, joka väitteli  sairaaloiden leikkaustoiminnan strategista ja operatiivista johtamista ja näiden vaikutusta tuottavuuteen.

 

Korjausrakentaminen Rakennustuote Rakentaminen Uutiset Mikko Kortelainen Ei kommentteja

Käyttökeramiikan valmistaja Pentik laajentaa tuotantoaan keraamisiin julkisivulaattoihin

Keramiikkatuotteista tunnettu Pentik laajentaa tuotantoaan julkisivu- ja sisätilalaattoihin.

Posiolainen käyttökeramiikan valmistaja Pentik laajentaa tuotantoaan myös rakennustuotteisiin. Käyttökeramiikan rinnalle on perustettu Pentik Construction Ceramics, jonka laattarepertuaari palvelee muun muassa julkisivurakentamista, entisöintejä ja uudiskohteita.

Yhtiön mukaan markkinoita löytyy myös pientalopuolella sekä ympäristörakentamisesta.

Kehitysjohtaja Harri Bergmanin mukaan keraamiset erikoislaatat soveltuvat kohteisiin, joissa laattojen suunnittelulta ja tuotannolta vaaditaan joustavuutta ja kovaa osaamista.  Keraaminen laatta on myös näyttävä ja kestävä vaihtoehto.

“Voimme räätälöidä laatat muotoja ja savireseptiä myöten täsmälleen asiakkaan toiveiden mukaisesti. Logistisena etuna on, että laatat valmistetaan täällä Suomessa, Posiolla”, Bergman selvittää.

Kotimaisen keramiikan luvataan kestävän

Keraamiset laatat ovat Keski- ja Etelä-Euroopassa perinteikäs ja varsin yleinen julkisivumateriaali. Suomessa niitä on käytetty lähinnä julkisessa rakentamisessa, kuten teatteri- ja kulttuurikeskuksissa. Yksi tällainen kohde on Helsingin kaupunginteatteri, jonka uusitun julkisivun laatat on toimittanut Pentik Construction Ceramics.

”Moni muukin vastaava arvo- ja kulttuurikiinteistö on tullut tai tulossa saneerausikään. Haasteena on kuitenkin ollut sopivien julkisivumateriaalien ja kotimaisen valmistajan löytäminen. Nyt sellainen on vuosikymmenten tauon jälkeen taas tarjolla”, Bergman painottaa.

Pentik Construction Ceramicsin tuotteet toimivat seinä- ja lattiapintoina ulko- ja sisätiloissa. Laatat soveltuvat myös märkätiloihin.

Yhtiön mukaan julkisivulaatoissa huomioidaan pohjoisen alati vaativammat sääolosuhteet ja ilmansaasteiden vaikutus.

Uudiskohteisiin voidaan toimittaa muotoiltuja julkisivuelementtejä sekä keraamisia, eri väreillä lasitettuja muotolaattoja.

Rakentaminen Talous Uutiset Seppo Mölsä Yksi kommentti

Asuntorakentamisen hurja kasvu jatkui – Pajakkala ennustaa taitetta kesäksi

Asuntorakentamisen vahva kasvu yllätti taitetta jo odottaneet RT:n Sami Pakarisen ja Foreconin Pekka Pajakkalan, joka odottaa taitteen tapahtuvan kuitenkin jo kesällä. Asunnot ovat entistä pienempiä, minkä takia kuutiomäärissä ja kappaleissa mitatut kasvuluvut eroavat nyt  paljon toisistaan.  (päivitetty Pajakkalan suhdannearviolla 21.25)

 

Asuntokoon voimakas pieneneminen näkyy siinä, että kappalemäärissä mitattuna nousu on nyt paljon kovempi kuin kuutiomäärissä tarkasteltuna.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2017 tammi-maaliskuussa 8,2 miljoonalle kuutiometrille. Myönnetty kuutiometrimäärä oli 2,0 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kasvua oli eniten liike- ja toimistorakennuksille myönnetyissä rakennusluvissa. Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiometrimäärä pysyi edellisen vuoden tasolla.

Asuinrakennuksille tammi-maaliskuussa myönnetty rakennuslupien kuutiomäärä oli 2,6 miljoonaa, saman verran kuin vuotta aiemmin. Rakennuslupia myönnettiin tammi-maaliskuussa kaikkiaan 9 228 asunnolle, kasvua oli 4,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentaminen hurjassa kasvussa

Volyymi eli käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 13,0 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi ajanjaksolla 11,1 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 14,5 prosenttia. Rakennushankkeita aloitettiin samaan aikaan tilavuudella mitattuna 34,2 prosenttia ja asuinrakennushankkeita 32,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suhdanne-ennustajat olivat liian pessimistisiä, liian aikaisin?

Kuukausi sitten Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi, että asuntorakentamisessa kiivain rakennuslupien hakuvaihe olisi takanapäin.

”Vaikka vasarat paukkuvat vielä tiuhaan aloitetuilla työmailla, tulee loppukesästä saatavat tiedot vahvistamaan tänään nähtyä, sillä myös touko- ja kesäkuu olivat vuonna 2016 erittäin vilkkaita lupakuukausia.”

Myös Foreconin Pekka Pajakkala odotti kerrostalomarkkinoiden jäähtyvän korkealta tasolta jo tänä vuonna. Hänen arvionsa mukaan kerrostaloasuntojen aloitukset putoaisivat 20 prosenttia tänä vuonna.

Rakennuslehden markkinakatsausten perusteella näyttää kuitenkin selvältä, että uusien asuntojen kauppa ja aloitukset jatkuvat edelleen erittäin vilkkaina. Pääkaupunkiseudulla rikottiin uusien asuntojen kaupassa 2000-luvun ennätys. Asunnoista on selvästi alitarjontaa, vaikka aloitukset ovat korkealla tasolla.

Eikä uudisrakentamisen vilkkaus rajoitu pääkaupunkiseutuun. Koko maan tasolla uusien asuntojen aloitukset ovat ennätystasolla. Siitä huolimatta myynnissä olevien asuntojen määrä on Rakennuslehden markkinakatsauksen mukaan vähentynyt, koska kauppa käy niin hurjilla kierroksilla.

Asuntorakentamisen kasvu on erityisen voimakasta, jos kuutioiden sijaan tarkastellaan asuntojen kappalemääriä. Asuntojen keskikoko on pienentynyt selvästi vuodesta 2015 lähtien. Varsinkin asuntosijoittajat ovat vaatineet pieniä asuntoja, ja rakennusliikkeet ovat vastanneet kysyntään tekemällä niin pieniä asuntoja kuin kaupungit ovat olleet valmiita sallimaan.

Tilastokeskuksen uusimpia lukuja Pakarinen kommentoi seuraavasti:

”Asuntorakentamisen vauhti ei näytä odotuksista huolimatta vielä hiipumisen merkkejä. Maaliskuussa myönnettiin ennakkotietojen perusteella ennätykselliset 4 777 rakennuslupaa asunnoille. Määrä on peräti 31 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja on 90-luvun puolivälistä alkavan tilastointihistorian korkein maaliskuun lukema. Vastaavasti asuntoaloitukset nousivat vuositasolla yli 40 000 asuntoon. Tällaisia tasoja on nähty viimeksi ennen 90-luvun lamaa.”

”Maaliskuun lupatietojen perusteella asuntoaloitusten kasvu jatkuu vielä marjastuskauden jälkeenkin. Alun perin odotin, että aloitukset kääntyvät laskuun kun mustikat kypsyvät, mutta nyt tilanne on toinen. Käsillä olevat runsaat aloitusmäärät takaavat, että uudisasuntoja valmistuu markkinoille enenevissä määrin syksyyn 2018 asti, joka on hyvä uutinen kaupungistuvalle Suomelle”, Pakarinen jatkaa.

”Suomen paranevan taloussuhdanteen varmimpia merkkejä on nähtävissä uusien omakotitalojen lupamäärissä. Tammi-maaliskuun ennakkotietojen perusteella lupien määrät ovat nousseet 20 prosenttia edellisvuodesta. Kotitaloudet ovat rohkaistuneet asuntokaupoille, joka heijastuu vihdoin myös uudistuotantoon.”

Pajakkala ennustaa asuntorakentamisen taitetta kesäksi

Pekka Pajakkala arvioi, että laskua aletaan nähdä mustikoiden kypsymisen aikoihin eli aika pian.

Näin hän kommentoi Tilastokeskuksen lukuja tiistai-iltana:

”Alkuvuoden tilastot eivät tuo suuria muutostarpeita kuluvan vuoden näkymiin.

Moni seikka on nostanut uudisrakentamisen määrän korkealle, vaikka talouskasvu on ollut hidasta; rahan saanti ja matalat korot, uusien liikenneyhteyksien (metro, kehärata,…) tuomat uudet asuntoalueet, liikekeskukset ja toimistot. Lisäksi on käynnissä suuria sairaaloita, jättimäisiä kauppakeskuksia, datakeskuksia ja logistiikkarakennuksia. Paraneva talousvauhti näkyy selkeämmin rakentamisen aloituksissa vasta ensi vuonna.

Asuntorakentamisen vauhti tammi-maaliskuussa yllätti, vaikka odotimmekin vauhdin jatkuvan vielä vuoden alussa. Näin on käynyt ennenkin, kun asuntorakentaminen on vauhdittunut. Toimitilarakentamista heiluttavat suuret hankkeet ja niiden kirjautuminen aloituksiin. Pari jättihanketta näkyy aloituskasvuna nyt tammi-maaliskuussa, vaikka niiden rakentaminen on alkanut jo viime vuoden puolella.

Asuntopuolella aloitukset kasvoivat ennakkotiedon mukaan reippaasti ja luvat jonkin verran ensimmäisellä neljänneksellä. Omakotitalopuolella olikin kasvuodotuksia, mutta vauhti yllätti. Alkuvuoden kuukaudet ovat pieniä, mutta suunta näkyy ja jatkunee kevätkuukausina.

Kerrostaloissa vauhtia oli edelleen paljon ja määrä korkealla. Nyt näyttää siltä, että kuluttajille suunnattu kerrostalorakentaminen kasvaa reippaasti, kun sijoittajien kannalta tärkeimmillä markkinoilla Helsingissä ja Tampereella kerrostaloluvat olivat reippaassa laskussa eli rakentaminen on vauhdittunut muualla.

Toiseen suuntaan yllätys oli se, että kerrostaloasuntojen valmistumismäärä kasvoi odotettua hitaammin. Talouden viime ajan myönteiset merkit rohkaissevat kuluttajiakin asuntokaupoille rahan saatavuuden ja matalien korkojen ohella. Markkinoille onkin tulossa seuraavan puolentoista vuoden ajan todella paljon uusia kerrostaloasuntoja niin sijoittajille kuin kuluttajille, kun aloitukset edelleen kasvoivat.

Sijoittajamyynti on varmaa tuloa rakennusliikkeille, mutta näiden tilastojen valossa oman tuotannon käynnistämisessä kannattaa olla tarkkana sekä paikkakunnan että siellä sijainnin suhteen.

Odotamme edelleen kerrostaloaloitusten kääntyvän selvään laskuun tänä vuonna, vaikka alkukuukaudet ovat menneet odotettua paremmin. Samin kommenttiin viitaten aloitusten lasku alkaa jo marjastuskaudella eli aika pian.”

 

Kiinteistöt Projektit Rakentaminen Mikko Kortelainen Ei kommentteja

Uusia asumisoikeusasuntoja Lempäälään

TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa uusia asumisoikeusasuntoja Lempäälään Ryynikän alueelle, lähelle keskustaa.

Kuusikerroksiseen hissilliseen kerrostaloon tulee 40 erikokoista asuntoa. Talossa on asuntoja yksiöistä neljän huoneen asuntoihin.

Rakennuskohteen urakoitsija on Arkta Rakennuttajat Oy. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on 31.5.2018.

Asumisoikeusjärjestelmässä asukas maksaa 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso.

Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Kiinteistöt Rakentaminen Talous Uutiset Mikko Kortelainen 4 kommenttia

Pysäköintinormit pois asuntojen rakentamisesta, ehdottaa ministeri Mykkänen

Sanomatalossa Helsingissä keskusteltiin kohtuuhintaisesta asumisesta 22.5.2017.

Kohtuuhintaisuudesta riittää paljon puhetta.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen vaati keskustelutilaisuudessa pysäköintinormien poistamista. Hänen mukaansa myös kilpailu- ja kuluttajavirasto on nostanut asian esiin.

Mykkänen on kokoomuksen asuntovastaava.

Mykkänen myös pohti, voitaisiinko toimistojen ottamista asuntokäyttöön nopeuttaa ja helpottaa.

”Täällä miljoona kerrosneliötä tyhjää toimistotilaa, mikä vastaa 30 postitaloa”, hän totesi viitaten pääkaupunkiseudun tilanteeseen.

Bonavan järjestämään keskusteluun osallistui Mykkäsen lisäksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anne Sinnemäki, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, Espoon asuntopäällikkö Anne Savolainen, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, Saton toimitusjohtaja Saku Sipola ja Bonava Suomen toimitusjohtaja Juuso Hietanen.

Pokka muistutti, kunnat päättävät pysäköintipaikkojen määrärästä, ei valtio.

Pokka laittaisikin kunnat omiin normitalkoisiinsa esimerkiksi pysäköinti- ja julkisivunormien osalta.

Pokalla on myös kaksi muuta lääkettä kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi. Ne ovat maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja tonttitarjonnan lisääminen.

Mykkäsen mukaan kuntien normien kohtuullisuus esimerkiksi pysäköinnin osalta otetaan mukaan MAL-sopimuksiin.

Helsinki myi tontteja 260 miljoonalla

Sinnemäen mukaan Helsingissä on lisätty tonttimaan tarjontaa. Toimiva joukkoliikenne ja pysäköintipaikkojen vähentäminen on hänen mukaansa toimiva yhdistelmä.

Viime vuodelta Helsinki kuittaa huikeat 260 miljoonan euron tontinmyyntitulot. Normaali taso on Sinnemäen mukaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingissä löytyy Sinnemäen mukaan erihintaista tonttitarjontaa.

Penttilän mukaan Vantaa on luovuttanut tontteja jopa 20 prosenttia alle markkinahinnan.

Espoossa tontit myydään Savolaisen mukaan markkinahintaan. Myyntituloilla katetaan infran kustannuksia.

Sipolan mukaan pelkkä tontti saattaa aiheuttaa asunnolle jo ennen rakentamista 2200 euron neliökustannuksen. Kaksio vuokrassa se tekee 500 euroa.

Pienet asunnot eivät ole Sinnemäelle ongelma

Asuntojen pieneneminen on Sipolan mukaan surullista kehitystä. ”Ei meillä ole mitään halua pieniin asuntoihin. Se on tapa reagoida nykyiseen kehitykseen.”

Reaktiona tilanteeseen Sato on Sipolan mukaan vähentänyt asuntorakentamistaan.

Sato on kehittänyt 15,5 neliön minivuokra-asunnon.

Sinnemäki ei pidä asuntojen pienuutta ongelmana. Hänen mukaansa on asiallista, että on ryhdytty tekemään pieniä perheasuntoja.

Jos pystytään lisäämään asuntotarjontaa ja asuntotyyppien variaatiota, silloin Sinnemäen mukaan löytyy sopivan kokoisia asuntoja eri tarpeisiin.

Savolaisen mukaan Espoossa on rakennettu suhteellisen vähän pieniä asuntoja.

”Markkina ohjaa asuntojen kokoa, ei kuntien tarvitse lähteä sitä ohjaamaan”, Savolainen sanoi.

Lähiöissä on Savolaisen mukaan isojakin asuntoja.

”Pienissä asunnoissa, joissa vuokra nousee lujaa, saa hyvän tuoton”, Pokka arvioi pienten asuntojen lisääntymisen syytä.

Vuokrakatto puree hänen mukaansa aikaa myöten pienten asuntojen vuokriin.

”Riittävästi verenhimoisia kilpailijoita”

Penttilä kehui Vantaan kilpailutilannetta. Siellä toimii noin 20 rakennusliikettä.

”Markkinoilla on riittävästi verenhimoisia kilpailijoita. Niitä on mukava kilpailuttaa”, Penttilä sanoi.

Bonavan Hietasen  mukaan rakennusalan pitäisi löytää nykymääräyksilläkin ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen. Esimerkiksi jotkut materiaalit voivat olla Saksassa ja Baltiassa 50 prosenttia halvempia kuin Suomessa.

Hankintoja onkin Hietasen mukaan tarkasteltava kustannusten alentamiseksi.

Myös viranomaisten kanssa on neuvoteltava. Hietasen mukaan Saksassa ei pakoteta rakentamaan säilytystilaa eikä parkkipaikkoja.

”Kellareiden verkkokopit aiheuttavat satojen eurojen kustannukset neliötä kohti”, Hietanen sanoi.

Mikä on kohtuuhintainen asunto?

Penttilän määritelmän mukaan pienen perheen pitää pystyä asumaan 600-800 euron kuukausivuokralla. Perheasunnon hinnan on oltava alle 300 000 euroa.

Mykkäsen mukaan vuokra ei voi olla paljoa yli 600 euron asunnossa, joka sijaitsee puolen tunnin joukkoliikennematkan päässä. Tämä on edellytys sille, että kaupan kassan rahat riittävät vuokraan.

Omistusasunnon hinnan on oltava Mykkäsen mukaan lähemmäs 3 000 euroa neliöltä.

Sipolan mukaan ydinkeskustassa on kohtuullista tonnin vuokra yhdeltä huoneelta, ja siitä hinta alenee asteittain reunemmalle mentäessä.

Hietasen mukaan kuukausituloista voi mennä asumiseen 30-40 prosenttia. Asuntohintojen on lähdettävä alle 3 000 eurosta neliöltä.

Pokan mukaan palkalla pitää pystyä maksamaan vuokra tai asunto aikaa myöten omaksi.

Sinnemäeltä sen enempää kuin Savolaiselta ei irronnut euromääräistä kohtuuhintaisuuden määritelmää.

Infra Uutiset Ympäristö Seppo Mölsä Ei kommentteja

Sierilän vesivoimalaitokselle Rovaniemelle vihreää valoa

Sierilän vesivoimalaitoksen saa rakentaa Rovaniemelle. Suojeltu perhonen ja vaelluskalakannan vähentymisuhka eivät nousseet ratkaiseviksi esteiksi päästöttömälle energiantuotannolle.

Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2015 ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 Sierilän voimalaitoshankkeelle myöntämän vesitalousluvan.

Myönteinen vesitalouslupapäätös tarkoittaa, että Kemijoki oy jatkaa voimalaitoshankkeen valmistelua aiemman suunnitelman mukaisesti. Päätös rakentamisesta tehdään myöhemmin, kun suunnitteluun liittyvät yksityiskohdat ovat valmistuneet.

”Olemme tyytyväisiä vuosia jatkuneen lupaprosessin päättymiseen. Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa”, sanoo Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Yhtiö jatkaa Sierilän vesivoimalaitoshankkeen yksityiskohtaista suunnittelua. Tavoitteena on tehdä vuoden 2017 aikana hankkeesta omistajille esitys, jonka pohjalta he harkitsevat rakentamispäätöstä.

Kemijoki oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Laitos rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan rakentamiselle vuonna 2011 ja Vaasan hallinto-oikeus vuonna 2015. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se olisi teholtaan Suomen 23. suurin vesivoimalaitos. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.

Sierilä täydentäisi Lokan ja Porttipahdan tekojärviltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön.

Kalat ja perhonen rakentamisen hidasteena

Ympäristöjärjestö WWF on pettynyt KHO:n päätökseen. Päätös on sen mukaan kuolinisku alueen virtavesiluonnolle ja uhanalaisille kalakannoille, kuten vaellussiialle ja sisävesissä elävälle taimenelle.

Sierilän alueella on Kemijoen pääuoman viimeinen luonnontilainen osuus ja käytännössä viimeinen virtavesikalojen lisääntymis- ja elinalue Kemijoen pääuomassa Kemijärven ja Perämeren välisellä osuudella.

Myös osa rovaniemeläisistä vastusti hanketta, koska alue on kaupunkilaisille tärkeä virkistys- ja mökkialue ja toisaalta vesivoimalan energiataloudellinen merkitys on pieni verrattuna Rovaniemen muihin vesivoimalaitoksiin.

Yksi tärkemmistä hidasteista voimalaitoksen rakentamiselle oli apilakirjokääriäinen-niminen uhanalainen perhonen. Voimayhtiö haki sille vaihtoehtoisia elinympäristöjä ja se suunnitteli suojapadon ja pumppaamon apilakirjokääriäisen esiintymispaikan ympärille. Se on tehnyt myös  apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia.

 

 

 

Kiinteistöt Rakennustuote Rakentaminen Talous Työelämä Uutiset Merja Mannila Ei kommentteja

Päätös velattomuudesta nosti taakan Esa Konstin harteilta

Esa Konstilla on takanaan mittava ura hollolalaisella Rakennusbetoni- ja Elementillä. Aina ei ole ollut helppoa.

Esa Konsti

Työrupeama käynnistyi kesätöillä. ”Tulin Lahteen opiskelemaan rakennusalaa vuonna 1976. Sieltä löytyi vaimo ja kesätöiden kautta vakituinen työ Rakennusbetoni- ja Elementillä. Ura alkoi työnjohtotehtävillä, olin tuotepäällikkönäkin. Vuonna 1988 minut nimitettiin varatoimitusjohtajaksi. Vuodesta 1991 olen ollut toimitusjohtajana.”

Kun yhtiön perustaja Olavi Kivistö kuoli 2001, sen omistus jakaantui varsin laajalle suvussa. Esa Konstista tuli osakas vuonna 1984. Myös hänen vaimonsa ja poikansa työskentelevät yrityksessä.

Konstin mukaan omistajuuden paineita on helpottanut päätös yhtiön velattomuudesta.

”Kun aloitin toimitusjohtajana, elimme suurinta lamaa sotien jälkeen. Teimme aika radikaaleja päätöksiä, vaihdoimme tuotantosuuntaa ja luovuimme työnjohtoportaasta”, Konsti kertoo.

Hänen mukaansa päätös velattomuudesta on osoittautunut vuosien varrella oikeaksi. ”Päätämme itse asioistamme, ei kukaan muu. Meillä ei tälläkään hetkellä ole sisällä yhtään vierasta pääomaa.”

Vastuuta tehtaisiin lattiatasolle

Rakennusbetoni- ja Elementillä ei edelleenkään ole työnjohtoporrasta. Vastuutta ja tiimien johtajuutta on jaettu ruohonjuuritasolle. Konstin mukaan päätöksen takana oli epäilys työnjohtajajärjestelmän mielekkyydestä.

”Useinhan perustyönjohtaja vain jakelee käskyjä: Ota Matti tuo, vietkö Jussi tämän. Tai kysyy raudoittajalta, paljonko rautaa tarvitset ensi viikolla. Kaikki nämä asiat työntekijät pystyvät itse päättämään ja hoitamaan.”

Konsti on varma siitä, että vastuun siirtäminen enemmän lattiatasolle lisää henkilöstön työmotivaatiota. ”Rinta tulee enemmän kaarelle. Kukaan ei ole selän takana vahtimassa. Tottakai vastuun antaminen vaatii myös kykyä ja ymmärrystä kantaa sitä ja hoitaa hommat.”

Elementti kylpyhuoneisiin

Rakennusbetoni- ja Elementti työllistää 93 henkeä. Uutta henkilöstöä on löytynyt melko hyvin. Huhtikuussa päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli noin 16 miljoonaa euroa. Se on parempi kuin edellisellä tilikaudella ja kasvua yritys hakee edelleen.

Rakennusbetoni- ja Elementti -konsernilla on tehtaat Hollolassa ja valmisbetoniasema Lahdessa. Konserniin kuuluvat Rakennusbetoni- ja Elementin lisäksi Hollolan Sora oy ja Mikrobetoni oy.

Asuntorakentamisen lisäksi Rakennusbetoni- ja Elementti toimittaa tuotteitaan myös teollisuus- ja palvelutalokohteisiin. Esa Konsti toivoo, että Suomen rakentamisen ylävire olisi näkynyt yrityksen tilauskirjassa enemmänkin.

”Emme tee seinäelementtejä, joten kerrostalobuumi ei ole meitä hyödyttänyt niin paljon kuin joitain muita valmistajia.”

”Harjoittelemme vientiä Ruotsiin. Viemme sinne AKO-elementtiä. Meillä oli vientiä Pietariinkin, mutta ruplan kurssin protektionismin takia se on tyrehtynyt.”

Jo 1990-luvulla Rakennusbetoni- ja Elementin omistajat päättivät, että yritys keskittyy erikoistuotteisiin, kuten väestönsuojiin soveltuviin elementteihin ja AKO-kevytbetoniväliseinään. Lisäksi se toimittaa valmisbetonia sekä pihakiviä ja erilaisia harkkoja.

”Olemme juuri tuoneet asuntorakentamisen markkinoille uuden kylpyhuone-elementin, minkä takia rakennamme uutta kokoonpanohallia. Olemme toimittaneet jo ensimmäiset kohteet”, Konsti kertoo.

Rakentaminen Talous Hannu Lättilä Ei kommentteja

WasaGroup myi WasaCon Kokkolan

Vaasalainen kiinteistö- ja rakennusalan toimija WasaGroup on myynyt konserniin kuuluvan rakennusliike WasaCon Kokkola oy:n.

WasaCon Kokkolan osti yhtiön toimitusjohtaja Håkan Nyman. Hän omisti jo aiemmin WasaCon Kokkolasta kolmasosan, mutta nyt tehdyn kaupan jälkeen yhtiö on kokonaan hänen omistuksessaan.

Kaupan osapuolet ovat sopineet, että kauppasummaa ei julkaista.

WasaGroup perustelee WasaCon Kokkolan myyntiä sillä, että konsernin strategia vaatii panostuksia valtakunnalliseen laajenemiseen.

”WasaGroup-konserni keskittää resurssejaan merkittävimpiin kasvualueisiinsa eli valtakunnallisiin kiinteistökehitys- ja rakennuttamisliiketoimintoihin, kasvavaan suunnittelutoimintaan sekä valtakunnalliseksi laajenevaan rakennuskonevuokraukseen ja rakennusurakointiin Vaasan seudulla”, WasaGroupin konsernijohtaja Ari Tyynismaa toteaa.

WasaGroup-konsernin liikevaihto saavutti vuonna 2016 uuden ennätyksen, 66 miljoonaa euroa. WasaGroup oy:n ja rakennusliike WasaCon oy:n tilauskanta on tällä hetkellä konsernin historian paras. WasaCon oy jatkaa rakennusurakointitoimintaansa Vaasan seudulla kuten ennenkin.

WasaCon Kokkola on vuonna 2013 perustettu rakennusliike, joka toimii rakennusurakoitsijana niin uudis- kuin korjausrakennushankkeissa. Yhtiö toimii Kokkola–Pietarsaari–Ylivieska-talousalueella. Yhtiön toiminta on alusta asti ollut vahvasti paikallisen johdon vetämää.

”WasaCon Kokkolan toiminta on käynnistynyt vauhdilla. Vuoden 2016 liikevaihto oli noin 11,3 miljoonaa, ja työntekijöitä on tällä hetkellä noin 45”, Håkan Nyman sanoo.

Rakennuslehden pääuutisia