RAKENNUSALA – kotimarkkinavetoista, supisuomalaista, suomalaisilta toisille suomalaisille. Pätevätkö vanhat määritelmät, vai onko päivitysten aika? Enää ei ole ainakaan ihan kaukaa haettua sanoa, että rakentaminen kansainvälistyy kovaa kyytiä.
Asuntorakentamisen käydessä kuumana talotyömailla riitti kansallisuuksien kirjoa. Nyt puolestaan yhä useampi suomalaisyritys vie rakentamisosaamistaan ulkomaille. Infrarakentajien suosikkikohteeksi näyttää nousseen Ruotsi. Suomeen rantautuu myös koko ajan enemmän kansainvälisten rakennuttajien hankkeita.
KESKEINEN syy muutoksiin on suhdanteissa. Asuntorakentamisen huippumenon hiipuminen vapautti kapasiteettia kansainvälisiin, teolliseen rakentamiseen painottuviin hankkeisiin.
Infrarakentamisessa puolestaan valtion väylärahoitus ehti olla niukkaa vuosikausia. Se jos mikä ajaa kohti parempia markkinoita, vaikkapa juuri Ruotsiin.
Rakentamissektorin kannalta paljon toiveita herättävä selitys kansainvälistymiselle ovat vihreän siirtymän investoinnit Pohjolaan. Täällä riittää edullista, puhdasta energiaa, viileyttä ja puhdasta vettä – kaikki siirtymän välttämättömiä tarveaineita.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämän datan (ek.fi/dataikkuna) mukaan Suomessa on vireillä 280 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita. Valtaosa on varhaisessa suunnitteluvaiheessa ja vain viitisen prosenttia tuotannossa. Todella monessa taustalla on ulkomainen investori.
EK:N datan perusteella Suomessa rakennetaan nyt ja lähivuosina uutterasti etenkin tuulivoimaa, lämpöpumppulaitoksia, biojalostamoja ja siirtoverkkoja. Tulevaisuudessa yhä useampi infrarakentaja löytänee itsensä myös esimerkiksi datakeskus-, biotuote-, akkuteknologia- tai kiertotaloushankkeen perustustyömaalta.
Käsillä on siis herkullisen muuttumisleikin ainekset. Tutut väylä- ja kuntainfrahankkeet saavat rinnalleen jotain ihan uutta.
Kun uutta kohti mennään hyvin valmistautuneina, nöyrin mielin ja valmiina oppimaan uutta, suomalaisrakentaja sen kun jalostuu kansainvälisissä hankkeissa.
Anu-Liina Ginström
päätoimittaja
Infra-lehti