Arkta Reposella on parhaillaan suunnitteilla omistusasuntoja energiatehokkuudeltaan passiivitasoiseen puukerrostalokortteliin Helsingin Kuninkaantammeen. Kuva: Arkta Reponen.
Ilmoitus

Asumisen energiatehokkuus alkaa jo suunnittelupöydältä

Rakennusten energiatehokkuutta on kohennettu viime vuosina selkein harppauksin. Seuraava askel on miettiä kiinteistöjen energiaomavaraisuutta sekä hiilijalanjäljen kutistamista myös työmailla.

Kirjoittaja(t)

Espoolainen rakennusliike Arkta Reponen alkoi pureutua energiatehokkaaseen rakentamiseen ja hiilijalanjälkeen jo kaksikymmentä vuotta sitten. Herätys tuli lähipiiristä eli toimitusjohtaja Mika Airakselan lapselta: tämä patisti miettimään ympäristöasioita myös tulevien sukupolvien näkökulmasta.

”Aloimme pohtia energiatehokkuutta ja hiilijalanjälkeä tarkemmin ja tuloksena oli, että passiivitaloihin kannattaa panostaa. Kehitimme betonielementtitehdas Arkta Laatuseinän kanssa matalaenergia-elementit”, muistelee Airaksela edelläkävijän maineessa olevasta Arkta Reposesta.

Tänä päivänä rakennustyömaa on kiinteistöjen energiatehokkuus- ja hiilijalanjälkitavoitteiden myötä tullut alati monimutkaisemmaksi palapeliksi, joka vaatii kokonaisuuksien hallintaa sekä tutkittua ja varmennettua faktaa.

VTT ja Aalto Yliopisto ovatkin olleet yhtiön hankkeissa mukana alusta asti ja omaa tekemistä kehitetään jatkuvan parantamisen menetelmillä. Pääosa Arkta Reposen taloista on hiilijalanjälkilaskettuja.

”Energiatehokas rakennus ei synny osaoptimoimalla ja parantamalla yksittäisiä laitteita. Rakennus on suunniteltava kokonaisuutena, jossa kaikki toimii saumattomasti yhteen”, Airaksela tähdentää.

Analysoimalla eteenpäin

Tulostakin on syntynyt. Kun asuinkerrostalojen energiatehokkuudesta kertovaa E-lukua kiristettiin Suomessa pari vuotta sitten 120:een, se oli jo silloin Arkta Reposen kohteissa alle 75. Helsingin Kuninkaantammessa käynnistyvässä omistusasuntokohteessa, energiatehokkuudeltaan passiivitasoisessa puukerrostalo-korttelissa yritetään panna vielä tätäkin paremmaksi.

Tavallisessa asuinkerrostalossa suurimmat säästöt löytyvät lämmityksestä, käyttövedestä, ilmanvaihdosta ja sähkötekniikasta. Näihin ja rakennusten ilmantiiveyteen, ilmanvaihdon hallitsemiseen, lämmitysmuotoon, eristyksiin, valaistukseen, vedensäästöön ja kodinkoneisiin voimme vaikuttaa jo suunnittelussa.

Rakennuksen sinällään hyvä hiilijalanjälki voi myös hukkaantua maanalaiseen pysäköintiin tai muihin alueellisiin vaatimuksiin.

Toimitusjohtaja Mika Airakselan mukaan energiatehokkuus vaatii rakentajalta osaoptimoinnin sijaan kokonaisuuksien hallintaa. Kuva: Suvi Suovaara. Kuva: Cuvaya

Aurinkoenergialla omavaraisuutta taloyhtiöön

Käytännössä kiinteistön hiilijalanjälkeä on vaikea parantaa enää pelkällä teknologialla. Rakentajien katse onkin ollut jo pitkään vaihtoehtoisissa energialähteissä ja viherrakentamisessa.

Arkta Reponen on käyttänyt aurinkopaneeleita yhtiöiden katoilla jo vuosia, mutta parhaimmillaan kiinteistössä tarvittava sähköenergia saadaan omasta aurinkovoimalasta.

Tampereella Arkta Rakennuksen EU:n Stardust-projektissa Ilokkaanpuiston Auringonsäteen talot saavat sähkön omistamistaan aurinkopaneeleista, jotka sijaitsevat 25 km:n päässä pellolla. ”Energiayhtiö kompensoi kesäkauden sähköylijäämän talvikuukausien sähkölaskussa”, kertoo Arkta -konsernin varatoimitusjohtaja Maarit Sääksi.

”Arktan Ilokkaanpuiston kaukolämmön jakeluverkkoon kuuluvassa talossa on 77 prosenttia pienemmät päästöt suhteutettuna normaalisti toteutettavan asuinkerrostalon vertailuarvoihin. Hiilijalanjälkilaskelmien mukaan yhtiössä asuminen säästää vuodessa hiilipäästöjä määrän, joka vastaa yli 600 000 kilometrin ajomatkaa henkilöautolla”, Sääksi lisää.

Materiaali ei ratkaise

Luuppi kohdistuu entistä tarkemmin myös itse työmaalle, josta Mika Airaksela on löytänyt lukuisia kehityskohteita.

”Siellä voidaan vähentää jätteen määrää, kohentaa kierrätystä, käyttää uusiutuvaa energiaa, huolehtia suojauksesta ja optimoida työmaan logistiikka. Myös rakennustuotteiden valmistuksessa voidaan pureutua samoihin asioihin”, Airaksela listaa.

Ilmastokeskustelussa on eriäviä kannanottoja puu- ja betonirakentamisen hiilijalanjäljestä. Puurakentajaksi profiloituneen yhtiön toimitusjohtaja ei suostu tässä kohtaa erotuomariksi, sillä vastaus ei ole yksinkertainen.

”Kun huomioidaan rakennusten koko elinkaari, niin hiilijalanjäljen osalta päädytään likipitäen tasapeliin. Eli kuluttajan kannalta kyse on myös omista mieltymyksistä.”


Arkta-konserni

  • Perheyritys: alueina Pirkanmaa, Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjanmaa
  • Konserni: Arkta Oy, asuntorakentajat Arkta Rakennus Oy ja Arkta Reponen Oy, julkitilarakentajat Arkta Rakennuskultti Oy ja Arkta Kultti Oy, betonielementtitehdas Arkta Laatuseinä oy, sisarkonsernit Arkta Kiinteistöt Oy ja Aki -Vuokra-asunnot Oy
  • Liikevaihto: 97 miljoonaa euroa
  • Henkilöstö: 230
  • www.arkta.fi

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi