Luonnon monimuotoisuutta on onnistuttu parantamaan useilla tuotantoalueilla ennallistamistoimenpiteillä. Esimerkkeinä Hausjärven Ryttylän vanha soranottoalue sekä Suomiehen luontopolku taideteoksineen, kertovat Ruduksen ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki ja laatu- ja kehitysjohtaja Mika Tulimaa. Kuva: Suvi Suovaara / Cuvaya
Ilmoitus

Betonilla on positiivinen hiilikädenjälki

Suomessa ollaan maailman kärkikastia betonin ympäristövaikutusten pienentämisessä. Päästöjen lisäksi betonin valmistuksessa on tärkeä ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuus.

Kirjoittaja(t)

Suomalainen betoni on poikkeuksellisen hiilipihiä, koska jo betonin valmistuksessa käytettävän sementin tuotannossa huomioidaan ympäristö.

Sementtiteollisuus tuottaa maailmassa keskimäärin kahdeksan prosenttia hiilidioksidipäästöistä, mutta Suomessa vain alle kaksi. Näistä päästöistä osa kumoutuu, kun betoni karbonatisoituu eli sideaineena oleva sementtikivi sitoo ilmasta hiilidioksidia rakennuksen käytön ja kierrätyksen aikana. Betonilla on siis positiivinen hiilikädenjälki eli se on hiilinielu.

Suomalaisen sementinvalmistuksen raaka-aineet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä ja tuotannossa käytetään mahdollisimman paljon kierrätyspolttoaineita.

”Betonituotannossa käytämme muita sideaineita, jolloin voimme vielä vähentää sementin määrää”, Ruduksen laatu- ja kehitysjohtaja Mika Tulimaa sanoo.

Vihreä betoni perunaakin parempi

Rudus on innovoinut jo yli vuosikymmen sitten Vihreän betonin, jossa sementtiä korvataan muilla sideaineilla, kuten terästeollisuuden masuunikuonalla ja energiateollisuuden lentotuhkalla.

Tällaisen betonin hiilijalanjälki voi olla yli 60 prosenttia alhaisempi kuin tavallisen betonin. Vertailun vuoksi: tavallisen betonin ominaispäästö on luokkaa 0,12 kiloa hiilidioksidia tuotekiloa kohti, kun se on perunalla 0,18 ja naudanlihalla 23,90.

Betonin merkitys päästöjen kannalta tuleekin siitä, että sitä käytetään jättimäisiä määriä. Betoni on maailman eniten käytetty rakennusmateriaali, sillä se on lujaa, pitkäikäistä, kosteutta kestävää, paloturvallista ja edullista.

Me suomalaiset olemme betonin osalta onnekkaassa asemassa, sillä maa- ja kallioperästämme saatava betonin kiviaines on poikkeuksellisen kovaa.

”Betonilla on omat luontaiset vahvuutensa. Rakennusmateriaalit eivät kuitenkaan kilpaile keskenään, vaan niitä on järkevä käyttää rinnakkain”, Mika Tulimaa korostaa.

Betoni kiertää tehokkaasti

Uusiobetonia sisältävien tuotteiden kysyntä on voimakkaasti nousussa, koska rakennusalan valistuneet asiakkaat vaativat tavarantoimittajiltaan koko ajan ympäristövastuullisempia tuotteita. Uusiobetonissa hyödynnetään raaka-aineena betonimursketta, mikä vähentää luonnonkiviaineksen käyttöä.

Suomessa purkubetoni kiertää hyvin tehokkaasti, noin 80-prosenttisesti. Maarakentaminen on vielä toistaiseksi purettavista rakennuksista saatavan betonimurskeen tärkein käyttökohde. Rudus hankkii betonin purkuyrityksiltä ja jalostaa sen maarakennukseen sopivaksi uusiokiviainekseksi.

Kun betonia murskataan ja kierrätetään, sen karbonatisoituminen nopeutuu, koska pienemmässä murskeessa on enemmän pinta-alaa, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä.

”Betonimurskeella voidaan korvata neitseellistä kiviainesta. Tuleva betonimursketta koskeva kansallinen lainsäädäntö tulee päättämään sen jätestatuksen tietyissä käyttökohteissa, jolloin betonimurskeen hyödynnettävyys paranee merkittävästi. Tähän saakka uusiokäytön edistämistä ovat hidastaneet muun muassa raskaat ja pitkäkestoiset lupamenettelyt”, Ruduksen ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki sanoo.

”Meillä on koetoimintalupa kahdella betonitehtaalla. Selvitämme niissä, miten voimme hyödyntää kierrätysbetonia uusiobetonissa. Tämän lisäksi meillä on viherrakentamiseen soveltuvat Uuma-tuotteet, joissa on käytetty betonituotetehtaamme omasta ylijäämäbetonista valmistettua uusioraaka-ainetta.”

Rudus LUMO -ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta

Jotta betoni- ja kiviainestuotanto olisi vastuullista, tulee tuotantoa tarkastella kokonaisuutena. Se käy parhaiten, kun ympäristö huomioidaan kiviainesvarannon hyödyntämisen alusta koko prosessin loppuun eli alueen ennallistamiseen asti.

Rudus on mennyt LUMO-ohjelmallaan askeleen pidemmälle. Luonnon monimuotoisuutta on onnistuttu parantamaan huimasti useilla tuotantoalueilla onnistuneiden ennallistamistoimenpiteiden ansiosta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Hausjärven Ryttylän vanha soranottoalue, joka siirtyi Ruduksen omistuksesta Vuokon luonnonsuojelusäätiölle vuonna 2017. Alue päätettiin suojella ELY-keskuksen päätöksellä samana vuonna arvokkaana paahdeympäristönä, jossa esiintyy useita uhanalaisia hyönteislajeja. Se on myös yksi paikoista, jossa voi omin jaloin käydä tutustumassa LUMO-ohjelman tuloksiin, vaikka frisbeegolfia pelaamalla.


Ympäristövastuullista betonia 30 vuoden ajan

  • Rudus LUMO -ohjelman tavoitteiden mukaisesti ennallistettu maa-aineksen ottopaikkoja vuodesta 2012.
  • Vähemmän sementtiä sisältävän Rudus Vihreän betonin tutkimus ja tuotanto vuodesta 2011.
  • Kierrätysbetonin tutkiminen ja sittemmin Betoroc-murskeen tuotanto 1990-luvulta alkaen.
  • Kierrätysbetonista valmistetut Uuma-tuotteet.
  • rudus.fi

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi