Tänä syksynä valmistunut Tripla Helsingin Pasilassa on Suomen suurin tietomallinnuskohde. Varsinaisen suunnittelutyön lisäksi BIM:iä hyödynnettiin koko työmaan logistiikan hallinnassa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy.

Digitie johdattaa rakennusalaa rakennemuutokseen

Tietomallinnus (BIM) on kuluvalla vuosikymmenellä digitalisoinut koko rakennusalaa suunnittelusta toteutukseen ja työmaalogistiikkaan. Todelliseen tuottavuus- ja laatuloikkaan tarvitaan kuitenkin koko ketjun yhteistyötä sekä sarja- ja esivalmistusta.

Kirjoittaja(t)

”Minusta nämä on makeet värkit”, hehkuttaa YIT:n Virtual Design and Construction (VDC) liiketoiminnoista vastaava Janne Salin sovitellessaan upouusia VR-lasejaan.

”Näillä voin pyöritellä ja tutkiskella tismalleen samaa työkohdetta vaikkapa Yhdysvalloissa olevan suunnittelijakollegani kanssa. Näemme toisemme virtuualiympäristössä ja voimme kommunikoida VR-laseissa olevan mikrofonin ja kaiuttimien avulla”, mies selvittää.

Virtuaalilasit päässä pyörivä Salin ei enää kummastuta työkavereitaan, sillä ne olivat hänellä käytössä myös Triplan työmaalla Pasilassa. Tuolloin hänen silmiensä edessä pyöri valmis näkymä muun muassa kauppakeskuksen massiivisesta sisääntuloaulasta, vaikka siitä oli pystyssä vasta runko.

”Jostain syystä muut eivät ole näistä laseista niin hirveästi innostuneet”, mies harmittelee.

Tripla on digirakentamisen alkusoitto

Pasilaan nousseen massiivisen kauppakeskuskompleksin rakentamista seurattiin paitsi paikallisessa myös valtakunnallisessa mediassa peruskiven muurauksesta avajaisiin saakka. Hanke sai huomiota myös alan sisällä, sillä se on yksi suurimmista tietomallinnuksen avulla suunnitelluista ja toteutetuista kohteista Suomessa.

Pasilan maamerkki noteerattiin myös alan ammattilaispiireissä, sillä se pokkasi vuoden 2019 tietomallinnuspalkinnon Tekla Awardin. Palkintoperusteita olivat muun muassa tietomallien monipuolinen ja laaja käyttö suunnittelussa ja työmaalla, niiden pohjalle rakentuva yhteistyö projektin eri osapuolten välillä sekä tietomallien hyödyntäminen komponenttien valmistuksessa.

Salinin mukaan Tripla olisi saatu rakennetuksi myös perinteisin menetelmin, mutta huomattavasti hitaammin. Eniten aikataulut olisivat venyneet suunnittelussa, mutta monta tenkkapoota olisi todennäköisesti tullut vastaan myös työmaalla, kun suunnittelupöydällä piirretyt ratkaisut eivät olisikaan osuneet aivan kohdalleen käytännön olosuhteissa.

”Varsinaisen suunnittelutyön lisäksi

BIMiä hyödynnettiin koko työmaan logistiikan hallinnassa, joten hanke oli siinäkin mielessä ainutlaatuinen”, Salin toteaa.

Janne Salin voi pyöritellä virtuaalilasien avulla samaa suunnittelukohdetta vaikka yhdysvaltalaisen kollegan kanssa. Kuva: Jussi Helttunen.

Digitaalinen kaksonen olisi iso apu

VDC-miehen visioissa suomalaisrakentajilla olisi rahkeita vieläkin parempaan. Seuraavaan tuottavuusloikkaan kuitenkin tarvitaan kuitenkin BIMin lisäksi uusia toimintatapoja ja uutta teknologiaa.

Aikanaan ohjelmistotalo Teklasta YIT:lle loikannut Salin löytää ensimmäisen esimerkin perinteisestä asuntorakentamisesta. Hänen mielestään on resurssien hukkaamista, että esimerkiksi jokaisen asuinkerrostalon on oltava uniikki työkohde. Osittain tämä johtuu yksityiskohtaisesta kaavoituksesta, mutta käytännössä se tarkoittaa jokaisen projektin jälkeen paluuta lähtöpisteeseen: suunnittelu on aloitettava nollasta uusien suunnittelijoiden kanssa, sen jälkeen on valittava tavarantoimittajat, aliurakoitsijat ja rakennettava käytännössä koko toteutusketju.

”Suunnittelu tehostuisi ja nopeutuisi, mutta ei muuttuisi yksitoikkoiseksi, käyttämällä vakioituja ja tuotantoon valmiiksi sopivia ratkaisuja. Myös aliurakoitsijat ja varsinaiset rakentajat pitäisi saada mukaan jo tässä vaiheessa. Heillä on eniten käytännön asiantuntemusta ja paras tieto rakennustuotteista ja valmistajista”, Salin tähdentää.

Näin suunnittelussa löydettäisiin sopivimmat rakennustuotteet heti alkumetreillä ja tiedot saataisiin suoraan tietomalliin.

”Sen jälkeen voitaisiinkin jo puhua Buildable BIM:istä. Tietomallin avulla voitaisiin hankkia parhaat ja sopivimmat rakennustuotteet sekä laskea hankkeen kustannukset ja hiilijalanjälki huomattavasti nykyistä tarkemmin”, Salin ynnäilee.

Tärkeä kehitysaskel olisi myös esivalmistusasteen nostaminen, jonka myötä hankalia ja laadullisesti haastavia työvaiheita saataisiin suojaan tehdashalleihin ja sarjatuotantoon. Samalla säästettäisiin suunnittelutyössä. Tällaisia esivalmisteita voisivat olla esimerkiksi huonemoduulit ja talotekniikkakokoonpanot.

”Teknologia ja ohjelmistot digitaalisen kaksosen luomiseen ovat jo olemassa. Nyt tarvitaan alan ammattilaisten asennemuutosta, yhteistä tahtoa ja yhteistyökykyä”, Salin selvittää.

Kansainväliseen kärkeen

Vaikka virtuaalilasit iskevät kipinää vasta harvojen kollegoiden joukossa, on YIT:llä jo oivallettu tiedon merkitys ja sen hyöty liiketoiminnalle.

”Meillä puhutaan jo tiedolla johtamisesta ja täällä on analytiikkaosasto, joka muuttaa dataa liiketoimintaa tukevaksi informaatioksi. Jos pystymme muuttamaan alan toimintatapoja, päästään myös analyyseihin kiinni varhaisemmassa vaiheessa. Nyt niitä tehdään pitkälti jälkikäteen”, Salin toteaa.

Kaikkien rakennusalan toimijoiden ensimmäisenä urakkana olisi laittaa omat tuotetiedot digitaalisiksi, jolloin niitä voisivat hyödyntää muutkin osapuolet.

”Konservatiivisella alalla muutos on aina vaikeaa. Uudet teknologiat tulisi kuitenkin nähdä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana”, Salin muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi