Vähähiilisempi lopputulos rakentamisessa on monen osatekijän ja huolellisen suunnittelun summa. Yksi asiaan paneutuneista yrityksistä on asuntorakentamiseen erikoistunut Mangrove, joka on viime vuosina kerännyt kannuksia ekologisella asenteella ja panostuksilla puurakentamiseen.
Betoniakaan ei silti unohdeta, sillä yksin rakennusmateriaali ei vielä tee rakennuksesta automaattisesti vähähiilistä, tähdentää asiakaskokemusjohtaja Kaija-Liisa Loisa. Suurimmat valinnat tehdään jo suunnittelun aikana energia- ja hiilijalanjälkilaskennan avulla. Laskennan avulla voidaan kutistaa hiilijalanjälkeä, tehdä ekologisempia valintoja ja kasvattaa ilmastolle positiivista hiilikädenjälkeä rakennusprojektin jokaisessa vaiheessa aina asumiseen asti.
”Puulla ja betonilla on molemmilla omat vahvuutensa, mutta ne ovat vain osa kokonaisuutta. Vähähiilisyys syntyy rakennusmateriaalien ohella energiatehokkuudesta sekä pienipäästöisistä energia- ja lämmitysratkaisuista. Muutama vuosi sitten nämä ratkaisut saattoivat tuntua liki luksukselta, nyt ne ovat toteutettavissa kohtuuhintaan. Mielestämme jokaisella pitäisi olla oikeus ekologiseen asumiseen riippumatta siitä, asuuko omistus- vai vuokra-asunnossa”, Loisa toteaa.
Tehokas tilankäyttö säästää rahaa ja pienentää päästöjä
Hiiletön huominen ohjaa entistä enemmän myös asuntojen sisätilojen suunnittelua, jossa edellä mainittujen seikkojen ohella korostuvat mm. tilankäytön tehokkuus unohtamatta asumisen toimivuutta ja viihtyisyyttä. Samat teemat nousevat Loisan mukaan pintaan myös Mangroven omissa asiakastyytyväisyyskyselyissä.
”Suunnittelijoiden on pohdittava entistä enemmän sitä, millaista asukkaiden arki käytännössä on ja kuinka siitä saadaan mahdollisimman sujuvaa neliöitä lisäämättä. Tässä olemme onnistuneet hyvin, mistä viestii korkea asiakastyytyväisyys”, hän toteaa.
Mangrove on käynnistämässä useita puurakenteisia rivi- ja kerrostalohankkeita Turun ja Tampereen suunnalla sekä pääkaupunkiseudulla. Syksyllä se aloittaa vähähiilisen Espoon Siimes -puurivitaloyhtiön rakennustyöt Espoon Kurttilassa. A-energialuokkaan kuuluvissa asunnoissa on mm. maalämpö lattialämmityksellä, hybridiauton latauspaikat, energiatehokas ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla sekä vettä säästävät vesikalusteet. Kaksikerroksisten talojen välipohja on perinteisen betonin sijaan puuta.
Turun Hirvensalossa on puolestaan käynnissä pilottiprojekti, jossa vertaillaan kahden samankokoisten puu- ja betonikerrostalojen rakentamisen ja koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.
”Suomalaisten hiilijalanjäljestä kolmasosa muodostuu asumisesta. Omaa kotia hankkiessa kannattaa ottaa selvää rakentamisen ja asumisen aikaisista ilmastopäästöistä, koska omalla valinnalla voi todella vaikuttaa”, Loisa muistuttaa.