Kallistunut energia on pakottanut kiinteistönomistajat hakemaan nopeita ja tehokkaita säästökonsteja. Sellaisiksi ovat valikoituneet muun muassa alemmat sisälämpötilat, ilmanvaihdon tehonpudotukset, sähkönkulutuksen leikkaaminen sekä kiinteistön lämmöneristyksen kohentaminen.
Toimenpiteet ovat näkyneet nopeasti energialaskussa, mutta kolikosta on saattanut paljastua myös himmeämpi puoli. Monessa kiinteistössä muutoksia on tehty manuaalisesti ja ilman konkreettista dataa niiden kokonaisvaikutuksista.
Ilmanvaihdon ja sisälämpötilan pudotukset ovatkin voineet lisätä energiankulutusta ja rakenteiden vaurioriskiä sekä heikentää sisäympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä. Myös investoinnit aurinkopaneeleihin, lämpöpumppuihin tai maalämpöön ovat saattaneet jäädä niille asetetuista säästötavoitteista.
Villasukkien rinnalle älyteknologiaa
Vaikka energianhinta on palaamassa takaisin siedettävälle tasolle, kannattaa energiankulutuksen vähentämisessä piilevä valtava potentiaali hyödyntää tulevina vuosina.
Rakennetun ympäristön osuus koko Suomen energiankulutuksesta on noin kolmannes ja kolme neljäsosaa tästä kertyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Jatkossa sitä tullaan tilkitsemään myös EU-direktiivien voimalla.
Talotekniikkakonserni ARE:en hiljattain liitetyn Enerz Oy:n toimitusjohtajan Rene Zidbeckin mukaan kiinteistönomistajilla onkin nyt käsissään yhtälö, joka ei enää ratkea pelkästään manuaalisin konstein.
”Nyt säästöjä on tehty pääasiassa niin, että lämmitysruuveja on kierretty pienemmälle ja turvauduttu villasukkiin. Jatkossa avuksi tarvitaan älykästä säätö- ja valvontatekniikkaa, jolla voidaan seurata kiinteistön energiankulutusta kokonaisvaltaisesti ja koko elinkaaren ajan. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös ennakoiva huolto ja kunnossapito”, Zidbeck toteaa.
Energian säästäminen parantaa myös huoltovarmuutta
Onnistuneeksi esimerkiksi Zidbeck nostaa Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan toimistokiinteistön, jossa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, ilmanvaihtokoneet ja rakennusautomaatio on modernisoitu nykyvaatimusten tasolle.
Muutostyöt tehtiin ”talotekniikka edellä”, jolloin katkot ilmanvaihdossa, lämmityksessä ja käyttövedessä jäivät mahdollisimman lyhyiksi.
”Lisäksi hanke tehtiin pandemia-aikaan, jolloin suuri osa kiinteistön vuokralaisista oli etätöissä.
Muutosten myötä kaukolämmön kulutus on saatu reaaliaikaisen etävalvonnan ja älykkään talotekniikan avulla puolitettua. Myös sähkönkulutus on leikkautunut yli kolmanneksella aiemmasta”, Zidbeck kertoo.
Kustannuksiltaan 1,2 miljoonan euron investointi tuottaa vuosittain noin 300 000 euron säästöt energialaskuun ja leikkaa roimasti myös CO2-päästöjä – kiinteistön käyttömukavuuden siitä kärsimättä.
”Tällaisissa hankkeissa kyse on säästöeurojen lisäksi kiinteistönomistajan omasta vastuullisuudesta. Älykäs teknologia säästää ympäristöä ja pienempi energiankulutus turvaa sähkön riittävyyden myös kriittisissä tilanteissa. Samalla huolehditaan myös huoltovarmuudesta”, Zidbeck tiivistää.
Moderni teknologia tuottaa energiasäästöä
- Toimistokiinteistö Valimotiellä Helsingissä sai energiaremontissa täysin uuden talotekniikan.
- Vyöhykekohtainen ilmanvaihto parantaa sisäilman laatua, säästää energiaa ja mahdollistaa tarkan analysoinnin.
- Kiinteistön serveritilassa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään kiinteistön lämmityksessä.
- Enerzin laskelmien mukaan investointien tuotto on yli 20 prosenttia.
- Elinkaarisäästöt nousevat noin 3,0 miljoonaan euroon.
- Energiankulutuksen aiheuttama hiilijalanjälki kutistuu 65 prosenttia.