Hiilihaaste ja kaupungistuminen laittavat uusiksi myös energiainfran

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa mittavia investointeja uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan. Samalla on rakennettava uusiksi myös sähkönsiirron infrastruktuuria, jotta puhdas energia saadaan tuotantoalueilta eteläisen Suomen kasvukeskuksiin.

Kirjoittaja(t)

Suomessa on vuosikymmenten saatossa totuttu siihen, että sähkö tulee töpselistä ja vesi hanasta, elleivät myrskyt ja sähkökatkot satu sotkemaan arkeamme. Tämä perusinfra toimii ja palvelee kitkatta myös tulevaisuudessa, mutta etenkin energiasektorilla on tulevien 10-15 vuoden aikana edessään melkoinen mullistus.

Suomen hiilineutraaliustavoitetta on mahdotonta saavuttaa nykyisellä tuotantopaletilla. Fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat tulevat kuluvalla vuosikymmenellä tiensä päähän, ja niiden tuotanto korvataan päästöttömällä ja puhtaammalla energialla, muun muassa tuulivoimalla. Uusia tuulivoimapuistoja suunnitellaan ja rakennetaan jo kiivaasti etenkin länsirannikolle ja Pohjois-Suomeen.

Destian sähkö- ja energialiiketoiminnan johtajan Miska Erikssonin mukaan edessä oleva hiilihaaste ajaa Suomen energiahuollon ja sen tarvitseman infrastuktuurin aivan uuteen tilanteeseen.

”Tähän saakka energiaa on tuotettu etenkin Etelä-Suomen kaupungeissa pitkälti paikallisesti fossiilisilla polttoaineilla. Jatkossa sähkön tuotanto ja sen suurimmat kuluttajat ovat entistä kauempana toisiaan, mikä tarkoittaa todella isoja investointeja siirtoinfraan”, Eriksson toteaa.

”Monelta on voinut jäädä myös huomaamatta, että liikenteen ja asumisen sähköistyminen sekä kaupungistuminen lisäävät sähkönkulutusta entisestään. Ainoa tapa päästä hiilineutraaliustavoitteeseen on tuottaa energia entistä puhtaammin”, hän lisää.

Kuvitus: Arijukka Turtiainen

Tuotanto talteen älyverkkoja pitkin

Erikssonin maalaamaan tulevaisuudenkuvaan on toki infrapuolella jo herätty. Kantaverkkoyhtiö Fingridillä on käynnissä massiivinen investointiohjelma, jonka yksi keskeinen kohde on Metsälinjaksi nimetty siirtolinja Oulusta Keski-Suomeen. Sen avulla Lapin tuntureiden ja Pohjanmaan lakeuksien tuulisähkö saadaan eteläisen Suomen kasvukeskuksiin, jossa on myös eniten sähkönkäyttäjiä ja kulutusta.

Älykkäiden sähköverkkojen (Smart Grid) avulla hajautetusta energiantuotannosta saadaan kaikki irti ja tuulisähkön tuotantopiikkien lisäksi myös aurinkopaneeleiden ylijäämäsähkö osaksi kokonaistuotantoa. Osana tätä kokonaisuutta ovat energiavarastot.

Näissä uuden sukupolven sähköinfran rakennustöissä on mukana myös Destia, jolla on esimerkiksi Fingrdin Metsälinjasta urakoitavana noin 130 kilometrin osuus. Perinteiseksi väylärakentajaksi mielletty yhtiö on ollut viime vuosina vahvasti mukana myös uusiutuvan energian investoinneissa ja etenkin tuulipuistoihin liittyvissä infrahankkeissa.

Tuorein sopimus julkistettiin toukokuussa tuulivoimalatoimittaja Vestaksen kanssa. Suomen suurin 69 tuulivoimalan puisto valmistuu Mutkalammelle Kannuksen kupeeseen vuonna 2022. Destia suunnittelee ja rakentaa tuulipuiston työmaatiet, tuulivoimaloiden perustukset ja vastaa sähköverkon toteutuksesta.

”Olemme olleet myös toteuttamassa Pohjoismaiden suurinta, kapasiteetiltaan 30 MWh:n energiavarastoa Ylikkälässä Lappeenrannassa. Kyseisellä säätöyksiköllä voidaan tasata uusiutuvan energian tuotanto- ja kysyntävaihteluja”, Eriksson selvittää.

Piuhat piiloon asumisen tieltä

Energiamurros ja kaupungistuminen työllistävät infrarakentajia myös jo olemassa olevissa kaupunkiympäristöissä.

Vanhoja voimala-alueita puretaan ja muutetaan uudisrakentamiseen sopiviksi. Vuosikymmenien aikana rakentunutta energiainfrastruktuuria rakennetaan uusiksi maakaapeleilla, mikä samalla vapauttaa maata muulle rakentamiselle.

Eriksson vakuuttaakin, että nyt alkava energiamurros tarjoaa infra-alalla töitä pitkälle tulevaisuuteen. Uudet asuinalueet tarvitsevat paitsi sähköä ja vettä myös vähähiilisiä asuinympäristöjä ja sujuvia kulkuyhteyksiä.

”Infrarakentajat ovat hiilineutraaliuden ja ilmanmuutoksen osalta aivan keskeisessä roolissa. Tällä alalla on tarjolla työtä, jolla on oikeasti merkitystä”, Eriksson muistuttaa.


Destia Oy

  • Suomen suurin infra-alan palveluyhtiö
  • Suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää energiainfraa, liikenneväyliä ja ratoja, liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia elinympäristöjä
  • Liikevaihto noin 560 miljoonaa euroa
  • Henkilöstöä noin 1700, joista noin 200 ammattilaista keskittyy pelkästään energia-alan infrahankkeisiin
  • Omistaja Ahlström Capital
  • destia.fi

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi