Rakennuksissa käytetään yli neljännes kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta. Asuminen ja kiinteistöt aiheuttavat edelleen myös liki kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä, vaikka hiilijalanjälki on kutistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana selvästi mm. vähäpäästöisempien energialähteiden ansiota.
Rakennusteollisuus RT:n laskelmien mukaan peräti kolme neljäsosaa koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä kertyy rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Loput 25 prosenttia koostuvat rakennusmateriaaleista sekä muun muassa rakentamisen työmaatoiminnoista ja kuljetuksista. Varsinaisen rakentamisen osuus energiankäytöstä ja päästöistä on viitisen prosenttia.
Uudiskohteissa päästöt on jo puristettu parhaimmillaan nollatasolle. Jatkossa niitä on leikattava ennen kaikkea vanhemmassa kiinteistökannassa, mikäli Suomi mielii päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
Katse koronakuoppaa kauemmas
Tulevien vuosien päästötalkoissa onkin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin toimitusjohtajan Miimu Airaksisen mukaan riittämiin urakkaa koko rakennus- ja talotekniikka-alalle. Esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvitysten mukaan noin 80 prosentilla nykyisestä rakennuskannasta on tulevina vuosina edessään energiaremontti.
”Nyt on vain huolehdittava, että koronakriisin aikana rakennetaan edelleen normaalisti. Päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää uutta ja energiatehokasta rakennuskantaa, aktiivista korjausrakentamista sekä toimivampaa ja älykkäämpää infraa. Jos tahti hiljenee, karkaa myös päästötavoite kauemmaksi. Samalla sen saavuttaminen käy entistä työläämmäksi ja kalliimmaksi”, Airaksinen tähdentää.
Sama kehitystoive koskee toisaalta koko toimialaa. Koronapandemia on viime kuukausina pakottanut yritykset miettimään ja organisoimaan monia asioita uusiksi. Sumuiset suhdanteet eivät kuitenkaan saisi hyydyttää omaa innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa tai siirtää niitä vuosi vuodelta eteenpäin.
Päinvastoin, nyt kannattaa Airaksisen mukaan katsoa koronakuopan yli ja pidemmälle tulevaisuuteen.
”Käynnistimme viime vuonna kampanjan, jossa haastoimme kaikki alan toimijat mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samalla kysyimme heiltä suoraan, mitä konkreettista ne tekevät asian eteen. Palautteen määrä on ollut yllätys ja osoittaa, että nyt ollaan liikkeellä todella laajalla rintamalla teräsrakenteista ja betoneista aina lopputuotteisiin saakka. Toisaalta se kertoo myös asiakkaiden ja markkinoiden asennemuutoksesta”, Airaksinen kertoo.
Suomalaisosaamiselle on uusia vientisaumoja
Rakennusala on myös globaalisti yksi avaintoimijoista ilmastonmuutoksen ja hiilipäästöjen hillinnässä. Esimerkiksi Euroopassa se kuluttaa selvästi muuta teollisuutta enemmän raaka-aineita. Lisäksi rakennusten käyttö aiheuttaa liki kolmanneksen energiakulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä.
RILin toimitusjohtajan mukaan nämä haasteet avaavat monia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Takavuosien kaltaiseen hankevientiin ei todennäköisesti ole paluuta, mutta energiatehokkaille ja älykkäille ratkaisuille sekä osaavalle suunnittelulle ja projektijohdolle on tulevina vuosina Euroopassa entistä enemmän kysyntää.
”Markkinoita tulee vielä vauhdittamaan EU:n massiivinen koronaelvytys, jota kohdistetaan nimenomaan energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta edistäviin ratkaisuihin ja teknologiaan. Näihin meillä suomalaisilla on paljon osaamista tarjottavana esimerkiksi talotekniikan, ilmanvaihdon, uusien vähäpäästöisten materiaalien ja energiansäästön saralla, kun vain olemme ajoissa liikkeellä. Eli tässä kohtaa synkältä näyttävässä koronapilvessä on myös hopeareunus”, Airaksinen muistuttaa.
Askeleita hiilineutraaliuteen
- Tehokkaampi maankäytön suunnittelu
- Energiatehokkuuden kehittäminen koko ketjussa
- Uusiutuvan energian käyttö valmistuksessa, työmailla ja logistiikassa
- Vaihtoehtoiset raaka-aineet ja betonin kierrätys
- Valmistusprosessien kehittäminen
- Puurakentamisen lisääminen
- Toimintojen sähköistäminen
- Purkumateriaalien kierrätys
Lähde: Rakennusteollisuus