Tuotantoprosesseissa haetaan energiasäästöjä teelmien kuumapanostuksella. Kuva: Celsa Steel
Ilmoitus

Hiilijalanjälki haltuun jo suunnittelupöydällä

Hiilijalanjäljen kutistaminen on yksi rakennusalan keskeisistä tulevaisuuden haasteista ja kehitystä vauhdi-tetaan paitsi kiristyvillä normeilla myös bonusporkkanoilla. Onnistuminen edellyttää, että hankkeiden hiilijalanjälkeen pureudutaan jo suunnitteluvaiheessa.

Kirjoittaja(t)

Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Haaste on mittava myös rakennusalalle, sillä noin neljännes kiinteistöjen hiilijalanjäljestä koostuu rakentamisesta ja hankkeissa käytetyistä rakennusmateriaaleista.

Alan kärkiyritykset ovat massiiviseen ilmastourakkaan jo heränneet. Omaa toimintaa hiotaan entistä hiilineutraalimpaan suuntaan ja niillä on entistä enemmän painoarvoa myös alihankinta- ja toimitusketjuissa. Muutos on havaittu selkeästi myös Celsa Steel Servicessä, jonka raudoitustuotteet ja -palvelut ovat viime vuosina auttaneet etenkin betoniteollisuutta uusiutumaan ja kohentamaan kilpailukykyään.

Yhtiön myynti- ja markkinointipäällikkö Juha Saariston mukaan hiilijalanjäljestä tulee lähivuosina entistä tärkeämpi mittari koko rakennusalalle. Perinteisten kustannus- ja aikataulutavoitteiden sijaan onnistumisbonukset voidaan määritellä ja maksaa päästöjen perusteella.

”Ruotsissa tällaista pieneen hiilijalanjälkeen perustuvaa bonusta on jo käytetty etenkin infrahankkeissa. On vain ajan kysymys, koska vastaavaa nähdään myös meillä Suomessa”, Saaristo toteaa.

Tehokkuus pudottaa myös päästöjä

Tärkeä osa Celsa Steel Servicen toimenkuvaa onkin miettiä keinoja, joilla helpotetaan asiakkaiden arkea ja kohennetaan koko rakennusketjun kilpailukykyä. Käytännössä se tarkoittaa toimintatapoja, joilla nopeutetaan asennustöitä, sujuvoitetaan toimitusprosesseja, säästetään aikaa ja kustannuksia sekä pienennetään materiaalihukkaa. Niiden summana kutistuvat myös hiilipäästöt.

”Parhaimmillaan voimme tehdä reaaliaikaista tietomallinnusta asiakkaan suunnittelijoiden kanssa. Ala digItalisoituu nyt vauhdikkaasti ja perinteinen raudoitustyö sen mukana”, Saaristo toteaa.

Celsa Steel Servicen keskeinen asiakaskunta löytyy betonirakentamisen parista. Yhtiö valikoituu usein kumppaniksi suuriin ja vaativiin tuotantolaitos- ja infrahankkeisiin kuten Äänekosken biotuotetehtaalle sekä piakkoin valmistuvalle Lahden eteläisen ohikulkutien työmaalle.

Tietomallinnus tuo selkeää tehokkuutta myös raudoitukseen. Parhaimmillaan sitä voidaan tehdä reaaliaikaisesti asiakkaan suunnittelijoiden kanssa. Kuva: Markku Pajunen

Tavoitteena täydellinen materiaalikierto

Yhtiön omassa toiminnassa hiilijalanjäljen kutistaminen on kirjattu tulevien vuosien tärkeimmäksi tavoitteeksi. Se tarkoittaa mm. energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista, pienen hiilijalanjäljen omaavia raaka-aineita, CO2-päästöjen leikkaamista koko tuotantoketjussa sekä tuotantoprosesseissa syntyvien sivutuotteiden alati parempaa hyödyntämistä.

Lisäksi omien tuotantolaitosten paikallisia päästöjä ja haittoja lähiympäristöön puristetaan alati pienemmiksi.

Yritys satsaa vahvasti myös kiertotalouteen. Tällä hetkellä se myy tai käyttää uudelleen 95 prosenttia Norjassa Mo i Ranassa sijaitsevan terästehtaan sivutuotteista. Tavoitteena on löytää sopivia käyttökohteita myös viimeiselle viidelle prosentille, jolloin tehtaalle saataisiin suljettu materiaalikierto.

”Kiinnitämme tuotannon lisäksi huomiota koko toimitusketjuun eli myös fossiilivapaisiin kuljetuksiin ja uusiutuvaan energiaan”, Saaristo selvittää.

Celsa Steel Service Oy

  • Suomen suurin betoniterästen jatkojalostaja ja -jakelija
  • Tuotantolaitokset Espoossa, Åminneforssissa ja Pälkäneellä
  • Raaka-aine valmistetaan Celsan tehtaalla Mo i Ranassa Norjassa
  • Liikevaihto 77 meur
  • Henkilöstöä noin 150
  • www.celsa-steelservice.fi

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi