Rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen hiilijalanjäljestämme. Esimerkiksi vuonna 2017 päästöt olivat 16,7 miljoonan tonnia. Tästä noin kolme neljäsosaa syntyi rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Suurin päästölähde oli kaukolämpö, joka tuotti 6,8 miljoonan tonnia hiilidioksidia ilmakehään.
Samalla kun rakennuksia lämmitetään, noin kymmenen prosenttia maailman energiasta käytetään jäähdytykseen. Tämä energian osuus kasvaa myös Suomessa. Jäähdytys puolestaan tuottaa melkoisen määrän lämpöä.
”Uusien rakennusten, kuten hotellien, kauppakeskusten ja toimistokiinteistöjen kaikki lämpö voitaisiin tuottaa huhti-lokakuussa lämpöpumpputeknologialla hyödyntämällä kiinteistön hukkaenergiavirtoja”, Caverionin energia- ja kylmäkonsepteista vastaava Antti Hänninen sanoo.
Omavarainen rakennus
Toukokuisena päivänä aurinko paistaa kuumana toimiston etelänpuolen ikkunoista sisään, jolloin jäähdytys käynnistyy automaattisesti. Samaan aikaan rakennuksen varjoisalla puolella olisi vilu, ellei lämmitys pitäisi huolta sopivasta lämpötilasta.
Nykymuotoisissa vapaajäähdytyksen perustuvassa jäähdytysjärjestelmässä lämpimän huoneen hukkalämpö johdetaan rakennuksesta ulos. Samalla kaukolämpöyhtiöltä ostetaan lämpöä, joka on tuotettu polttamalla joko kivihiiltä, öljyä, puumassaa tai turvetta.
Muutos on välttämätön, jos haluamme resurssiviisaamman yhteiskunnan, jossa pyritään aktiivisesti laskemaan hiilidioksidipäästöjä. Ratkaisu on se, että rakennuksen lämpimän puolen ylilämpöä hyödynnetään viileän puolen lämmitykseen.
Isot edellä
Monet supermarketit ja jättiläismäiset logistiikkakeskukset ovat huhti-lokakuussa lämmön osalta ylijäämäisiä. Niissä on lämpöä tuottavia jäähdytyskoneita, mutta ei juuri tarvetta lämmitykselle. Jäähdytyskoneet käyttävät hiilidioksidivapaata tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimaloissa tuotettua sähköä.
Iso kysymys on: kannattaako meidän vähentää bio- tai fossiilisella energialla tuotetun energian käyttöä ja lisätä puhtaan sähkön käyttöä? Tämä merkitsisi sitä, että isossa rakennuksessa syntyvän hukkalämmön lämpötilaa nostetaan käyttämällä enemmän sähköä. Syntyvää lämpöä syötetään kaukolämpöverkkoon ja sitä käytetään lähialueen rakennusten ja veden lämmitykseen.
Hännisen tekemien laskelmien mukaan uusi teknologia voisi korvata esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kahdeksan prosenttia nykyisestä kaukolämpötuotannosta.
”Polttamiseen perustuva energiatuotanto ei ole kesäaikaan perusteltua, koska sähköntuotanto perustuu silloin pitkälti muun muassa tuuli- ja aurinkoenergiaan. Parhaimmillaan paikallinen energialaitos voi saada kesäaikaan kaiken lämpöenergiansa pientuotannosta, jolloin polttolaitos voidaan jopa sulkea”, Hänninen toteaa.