Koronan kakkosaallon myötä entistä useampi suomalainen on saanut tottua ajatukseen, ettei paluuta täysin entiselaiseen arkeen ole.
Paikkariippumattomasta etätyöstä on tullut monilla työpaikoilla jo nyt uusi normaali. Samalla on alettu rakennella erilaisia hybridiratkaisuja, joissa osa työviikosta ollaan kotona tai vapaa-ajan asunnolla, osa työpaikalla tai varta vasten etätyötä varten vuokratuissa tiloissa – vaikkapa hotellissa.
Pieniä muutoksia tähän suuntaan on todennäköisesti tehty viime kuukausina myös omassa kodissa. Kirjoituspöydän virkaa hoitaneen silityslaudan tilalle on voitu hankkia hieman toimivampi vaihtoehto ja jotain asunnon osaa sisustettu entistä selkeämmin työtilaksi.
Etätyö muokkaa vääjäämättä myös asuntomarkkinoita. Suunnittelijat ottavat sen jo huomioon uusien asuntojen pohjapiirroksissa. Viime kuukausina myös monen asunnonostajan katse on alkanut kiinnittyä sijainnin, palvelujen läheisyyden ja asumiskustannusten ohella asunnon soveltuvuuteen yhden tai useamman henkilön etätyöskentelyyn.
Kotona ollaan kellon ympäri
Koronan tuoman muutoksen on havainnut myös ajatushautomo Demos Helsingin Urban Transformations -tiimiin kuuluva asiantuntija Henrik Suikkanen. Hän on visioinut toimialan tulevaisuutta muun muassa Rakennusteollisuus RT:n kanssa.
Suikkasen mukaan asumisessa ja rakentamisessa painottuvat jatkossa entistä enemmän asumisterveyteen, ympäristöseikkoihin, estetiikkaan sekä muuntojoustavuuteen liittyvät tekijät.
”Niille tulee painoarvoa jo sitä kautta, että kodissa vietetään entistä enemmän aikaa ja sen on tarjottava terveellinen ja viihtyisä ympäristö paitsi asumiseen myös työntekoon. Myös yksilöllisyys korostuu – kodista ja asuinalueesta tulee entistä tärkeämpi osa omaa identiteettiä”, Suikkanen ennustaa.
Tulevaisuudessa asuntojen tulisikin olla entistä enemmän asukkaiden omien mieltymysten mukaan rakennettuja sekä muokattavissa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Myös tyhjilleen tai vajaakäytölle jääviä toimistotiloja tai liikekiinteistöjä olisi purkamisen sijaan pystyttävä muuttamaan entistä enemmän asunnoiksi.
”Perinteinen jako työpaikka- ja asuinalueisiin tulee sekin murtumaan. Vartin työmatka pysyy edelleen monen suomalaisen ihanteena, mutta jatkossa toimistokortteleissa on asutusta ja elämää myös iltaisin ja viikonloppuisin”, Suikkanen toteaa.
Koti muuntuu moneksi ja moneen paikkaan
Koronakriisin jatkuessa myös niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön on arveltu nostavan uudelleen päätään, kun kaupunkikeskustoista on mielitty luonnonrauhaan naapurikuntiin.
Suikkasen mukaan korona ja etätyötrendi eivät katkaise kaupungistumiskehitystä, mutta tuovat siihen pientä ja osin myös tervetullutta jarrutusta. Muuttoliike keskittyy jatkossakin muutamiin kasvukeskuksiin, mutta ei välttämättä enää niin rajusti pelkästään pk-seudulle, Tampereelle ja Turkuun.
”Vuokra-asumisen suosio kasvaa, mutta omistusasunto jossain kasvukeskuksessa hyvien yhteyksien ja palveluiden äärellä säilyy taloudellisesti turvallisimpana vaihtoehtona. Tosin siihen ei ole kaikilla mahdollisuuksia”, Suikkanen huomauttaa.
Tulevaisuus voi joissain tapauksissa mullistaa myös perinteisen kaupunki- ja vapaa-ajan asumisen keskinäisen suhteen. Kun nyt matkaamme kaupunkimaisemista vetämään henkeä vapaa-ajan asunnolle, voivat puntit olla tulevaisuudessa toisin päin: kaupunkiasunto onkin vapaa-aikaa, virkistäytymistä ja satunnaisia työtarpeita varten.
”Työ on muuttunut paikkariippumattomaksi ja sama muutos on edessä myös asumisessa. Koti muuntuu moneksi, mutta se voi olla myös useammassa paikassa.”
Asukkaat nousevat etusijalle
- Rakennetun ympäristön merkitys hyvinvoinnille tunnistetaan entistä paremmin ja sitä kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa.
- Asunnon käyttäjien hyvinvointi korostuu mm. tilankäytön tehostamisen, energiatehokkuuden ja puhtaan sisäilman kautta.
- Muuntojoustavuutta ja monikäyttöisyyttä lisätään uusissa ja vanhoissa rakennuksissa sekä etenkin julkisissa tiloissa.
- Vanhempaa rakennuskantaa integroidaan osaksi uudistuvaa kaupunkiympäristöä.
- Asumisen palvelullistaminen monipuolistaa tarjontaa ja parantaa vuokra-asumisen statusta.
Lähde: Demos Helsinki ja Rakennusteollisuus RT