Rakentamisen noususuhdanne on Ukrainan sodan, inflaation ja nousevien korkojen myötä ainakin hetkellisesti takanapäin. Asuntoaloitusten voimakas väheneminen on vetänyt rakentamisen suhdannekuoppaan.
”Onneksi asuntomarkkinoiden tilanne on edelleen suhteellisen vakaa ja mitään hintakuplaa Suomessa ei ole. Kotitalouksien keskimääräisen taloudellisen tilanteen ei myöskään ennusteta heikkenevän jyrkästi, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Monia asioita on kuitenkin mietittävä uusiksi, sillä paluuta matalien korkojen ja edullisten rakentamiskustannusten aikaan ei ole lähiaikoina luvassa.
”Pitää muistaa, että rakentaminen on jälkisyklinen ala ja nyt rakennetaan selvästi alle pidemmän aikavälin asuntotarpeen. Jos iso laiva päästetään pysähtymään, niin sen uudelleen vauhtiin saattaminen ottaa aikansa ja vaatii veronsa. Tämän vuoksi maahan muodostettavalta uudelta hallitukselta odotetaan vakauttavia ja luottamusta lisääviä päätöksiä”, Randell toteaa.
Rakennusteollisuuden teeseissä nousevatkin esiin Suomen investointi- ja kilpailukyky, maan sisäinen saavutettavuus ja laaja huoltovarmuus sekä rakentamisen kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ja verotuloihin.
”Maa jota rakennetaan hyvin, voi hyvin”, hän tiivistää.
Samalla Randell muistuttaa, että asunnot ovat usein yksittäisten ihmisten suurin omaisuuserä ja merkittävä osa koko Suomen kansallisvarallisuudesta on sidottu kiinteistöihin ja infrastruktuuriin. Siksi niistä on pidettävä myös hyvää huolta.
Rakentaja on yksi yleisimmistä ammateista
Työllisyyden osalta rakentamisen rooli on hyvinkin selkeä. Joka viides suomalainen työllistyy joko suoraan tai välillisesti kiinteistö- ja rakentamisalalle.
”Jos rakentaminen jarruttaa, se ei todellakaan ole pelkästään rakentajien, vaan koko yhteiskunnan ongelma”, Randell muistuttaa.
Rakennusala on myös tärkeä verotulojen tuottaja. Palkkaverojen lisäksi yhteiskunnan kassa karttuu monista muista veroista ja veroluonteisista maksuista, joiden osuus voi olla uusissa asuntokohteissa noin 46 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Yhtälö onkin tässä kohtaa yksinkertainen: Jos uudisrakentaminen jarruttaa, kutistuvat myös valtion tulot.
”Näillä veroeuroilla pidetään yllä hyvinvointivaltiota ja rakennetaan uutta kansallisvarallisuutta, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja”, Randell muistuttaa.
Sujuva arki on osa hyvinvointia ja kilpailukykyä
Rakentamisella on merkittävä vaikutus Suomen kilpailukyvylle. Asuntoja ja toimivia yhteyksiä tarvitaan työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi, mutta myös huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Randell tähdentääkin, että toimiva logistiikka on turvallisen yhteiskunnan selkäranka. Harvaan asuttu maa tarvitsee tehokkaan väyläverkon ja liikenneinvestointeja, joilla turvataan kriisinkestävyyttä ja alueiden menestystä.
Kaupungistumisen myötä uusia koteja pitäisi rakentaa noin 35 000 asunnon vuositahdilla. Samalla korostuu julkisten liikenneyhteyksien merkitys ja niiden vipuvaikutus aluekehitykselle.
”Raideliikennehankkeet ovat tästä hyvä ja ympäristönkin kannalta kestävä esimerkki. Asuminen ja palvelut keskittyvät niiden varrelle, mikä mahdollistaa sujuvan arjen ja liikkumisen myös ilman omaa autoa”, Randell muistuttaa.
Rakennusalalla on iso rooli myös ilmastonmuutoksen torjunnasta. Noin kolmannes energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä kertyy rakennetusta ympäristöstä.
”Rakennusteollisuus on sitoutunut Suomen ilmastotavoitteisiin. Kiinteistöjen energiatehokkuuteen, vähäpäästöisiin ratkaisuihin, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen on nyt herätty tosissaan.”