Energiatehokkuus syntyy monen osatekijän summana. Esimerkiksi ikkunaremontille laskettu energiansäästö saattaa kutistua olemattomiin vääränlaisen eristyksen myötä. Kuva: Tremco illbruck.

Ikkunaremontti voi kompastua heikkoon eristämiseen

Kotimaiset ovet ja ikkunat ovat laadultaan ja eristävyydeltään huippuluokkaa. Nämä energiatehokkuuden kannalta tärkeät ominaisuudet saatetaan kuitenkin hukata jo asennusvaiheessa vääränlaisella eristämisellä.

Kirjoittaja(t)

Kokonaisuus on aina osiensa summa. Vanha kansanviisaus pätee myös rakentamiseen ja korostuu entisestään tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten myötä.

Esimerkiksi ikkunat ja ovet valmistetaan stabiileissa tuotanto-olosuhteissa, joka samalla varmistaa myös niiden laadun. Varsinainen asennustyö tehdään kuitenkin edelleen valtaosin rakennustyömaalla. Samalla kasvaa riski siitä, että energiatehokkaasta tuotteesta saatava hyöty haihtuu jo asennusvaiheessa taivaan tuuliin virheellisellä eristämisellä.

Nämä tilanteet ovat käyneet viime vuosina tutuiksi tiivistys-, eristys- ja pinnoiteratkaisuja toimittavan Tremco illbruckin aluepäällikkö Juha Ristisuolle. Hänen mukaansa oikein tehty ikkunan ja oven tiivistys muodostuu sisäpuolisesta tiiveydestä, lämmöneristyksestä ja ulkopuolen sääsuojasta.

”Ikkunan ja seinärakenteen välinen sauma on vain pieni osa kokonaisrakennetta, mutta sillä on silti iso merkitys kokonaisuudelle. Oikein eristettynä ja tiivistettynä se takaa tavoitellun energiatehokkuuden koko ikkuna-aukolle”, Ristisuo muistuttaa.

Uusissa rakennuksissa ikkunan ja seinän välinen liittymäsauma tiivistetään sisäpuolelta pääsääntöisesti saumamassalla tai sopivilla höyrynsulkuteipeillä. Samaa metodia on alettu käyttää Ristisuon mukaan myös saneerauskohteissa.

”Ikkunat ja ovet jäävät niissäkin enää harvoin pelkän lämmöneristeen, kuten esimerkiksi uretaanivaahdon varaan”, hän lisää.

Pienestä säästöstä voi koitua kallis jälkilasku

Virheitä ja vääriä valintoja sattuu silti edelleen ja pahimmillaan koko eristystyö voi mennä niiden vuoksi uusiksi. Tämä tietää esimerkiksi isommassa kerrostalokohteessa jo huomattavia lisäkustannuksia.

Ristisuon mielestä  virheiden taustalla on vanhaa tottumusta, mutta myös tietämättömyyttä eristeiden teknisestä kehityksestä ja nykyistä ominaisuuksista. Joskus vääriin valintoihin ohjaavat myös kustannussäästöt.

Muutaman euron pihtailu voi kuitenkin tuottaa lopulta kalliin jälkilaskun.

”Esimerkiksi elastinen uretaanivaahto, jonka liikevara on 35 prosenttia, kestää rakenteiden elämistä ja lämmönvaihtelua selvästi paremmin kuin niin sanotut perusvaahdot. Keski-Euroopassa on käytetty jo pitkään paisuvanauhaeristeitä ikkunoiden ja elementtien välisissä eristyksissä sekä ulkopuolen tiivistyksissä. Ne lisäävät suosiotaan myös meillä”, Ristisuo huomauttaa.

Jo 1960-luvulla kehitetty paisuvanauha on nykymuodossaan hybridieriste, jolla on korkea lämmöneristävyys ja jossa on sisäpuolinen höyrynsulku. Samalla se on myös hengittävä lämmöneriste.

”Vaihtoehtoja on tänä päivänä riittämiin. Tärkeintä on kuitenkin käyttää sellaista eristystä ja tiivistystä, joka ottaa huomioon myös ympäröivän rakenteen”, Ristisuo painottaa.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi