”Joutsenmerkki-rakentamisessa on kyse isommista asioista. Pelkkien asuntojen ohella tässä rakennetaan myös ympäristöystävällistä arkea ja elämäntapaa”, NCC:n vastaava työnjohtaja Elli Kauppila tiivistää. Kuva: Suvi Suovaara / Cuvaya
Ilmoitus

Joutsenmerkki-taloista tykkäävät ympäristö, asukkaat ja rakentajat

Kuluttajatuotteista tuttu Joutsenmerkki laskeutui viime vuosikymmenen lopulla varovasti rakennustyömaille. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä siitä on tulossa rakennusalan yrityksille jo selkeä kilpailuvaltti.

Kirjoittaja(t)

Tuotteen ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki valtaa alaa myös rakennusmarkkinoilla ja sen kriteereillä rakennetut asuintalot kuuluvat jo useiden rakennusliikkeiden repertuaariin.

Yksi alan pioneereista on NCC, jonka ensimmäinen Joutsenmerkki-kohde valmistui Vantaan Hakunilaan vuonna 2018.  VAV Kaskelantie 1 on edelleen Suomen suurin joutsenmerkitty  asuintalo. Parhaillaan yhtiö rakentaa Joutsenmerkkiä hakevia asuinkerrostaloja Vantaan Tikkurilassa ja Espoon Karakalliossa.

Karakallion kohteeseen tulee yhteensä 143 ARA-rahoitteista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Taloissa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja ne rakennetaan A-energialuokan kriteerein. Tontille tulee yhteensä 17 maalämpökaivoa. Yleisten tilojen kesäaikaisen valaistuksen ja ilmanvaihtolaitteiden sähkö aiotaan kattaa aurinkopaneelein.

Alkuvuosien epäilystä innostukseen

Vuoden 2022 lopussa valmistuvan kohteen vastaavana työnjohtajana on Elli Kauppila, joka oli mukana myös taannoisessa Kaskelantien projektissa. Kauppilan mukaan yleinen asennemuutos Joutsenmerkki-rakentamista kohtaan on ollut todella nopea: alkuvuosien epäily on muuttunut yleiseksi innostukseksi niin asukkaiden kuin rakentajienkin puolella.

”Tämä on lyönyt itsensä läpi koko rakentamisen ketjussa aina tavarantoimittajiin ja alihankkijoihin asti. Rakentajalle Joutsenmerkki-talo on erityistä tarkkuutta vaativa, mutta samalla myös motivoiva kohde”, Kauppila selvittää.

Joutsenmerkkiä hakevan rakennuksen on täytettävä erittäin tiukat kriteerit kaikkien siinä käytettyjen rakennusmateriaalien ja energiatehokkuuden osalta. Rakennusmateriaaleissa niiden ympäristöystävällisyys on huomioitava koko elinkaaren ajalta valmistuksesta loppukierrätykseen asti. Samalla kiinnitetään huomiota asumisterveyteen, erityisesti hyvään ja puhtaaseen sisäilmaan.

”Monia täällä käytettäviä toimintatapoja viedään muillekin työmaille – yhtenä konkreettisena esimerkkinä tarkka jätteiden lajittelu”, Kauppila toteaa.

Myös asukkaat ”joutsenmerkittyjä”

Joutsenmerkki-koteihin ovat olleet tyytyväisiä myös niiden käyttäjät. VAV:n Kaskelantie 1:n asukkaille teettämässä kyselyssä kehuttiin etenkin oman kodin ympäristöystävällisyyttä. Myös asuntojen sisäilma, äänieristys sekä hyvät kierrätysmahdollisuudet keräsivät asukkailta kiitosta.

Joutsenmerkityn talon asukkaat näyttävät huomioivan ympäristöä myös muissa hankinnoissaan. He valitsevat vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja, suosivat julkista liikennettä sekä vähäpäästöisiä autoja.

Karakallion uudiskohteessa korostetaan myös asumisen yhteisöllisyyttä, josta kertovat muun muassa yhteiskäyttöpiha, viljelylaatikot, yhteiset kerhotilat ja pyörähuoltopisteet.

”Olen itsekin innostunut Joutsenmerkki-rakentamisesta, sillä pelkkien asuntojen ohella tässä rakennetaan myös ympäristöystävällistä arkea ja elämäntapaa”, Kauppila tiivistää.

www.ncc.fi

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi