Kuva: Suvi Suovaara / Cuvaya.
Ilmoitus

Katto kukoistamaan!

Viherkatolla näkyy kesä, mutta vihreyden tärkeä mahdollistaja jää näkymättömiin. Kasvien menestymisen yksi salaisuus on Leca-sora, jonka käyttö erilaisissa kattorakenteissa ylsi viime vuonna uuteen ennätykseen.

Kirjoittaja(t)

Kauppakeskus Redin puistokansi Brygalla Helsingin Kalasatamassa avautuu huikea viherkansi. Se syntyi pitkälti Leca-sora- ja -soramurskepohjalle. Noin 50 kasvilajin julkinen, laaja kattopuisto on ainoa laatuaan Suomessa.

Puistokannen toteutussuunnittelusta ja työmaavalvonnasta vastannut maisema-arkkitehti Krista Muurinen maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy:stä pitää Leca-soraa ja -soramursketta korvaamattomina laajojen maastomuotojen tekemisessä. Keveys on tärkeä etu kannelle rakennettaessa.

”Sora sitoo ja tasaa hyvin kasvualustan kosteutta ja edesauttaa hulevesien käsittelyä yhdessä vedenkeräilykennoston kanssa. Kun heti multakerroksen alla on Leca-murskekerros, kasvien juuret pystyvät levittäytymään ohutta multakerrosta syvemmälle”, Muurinen kertoo.

Etuina varmuus ja tuulettuvuus

Leca-soran käyttö viherkatoissa on vielä erikoisuus siihen nähden, että soraa on käytetty muissa kattorakenteissa jo yli 60 vuotta. Se soveltuu yläpohjan rakenteeksi lähes kaikkiin rakennustyyppeihin. Esimerkiksi ilman Leca-soraa tehty kerrostalon tasakatto on jo kummajainen, sillä sora on tasakattojen markkinajohtaja.

”Käytännössä suurin osa asuinkerrostalojen tasakatoista toimii varman ja riskittömän kevytsoran varassa”, kertoo Leca Oy:n markkinointipäällikkö Mikko Pöysti.

Yksi kerrostalon tasakatto saattaa imaista jopa 500 kuutiota kevytsoraa, paksuimmillaan lähes metrin kerroksen. Tuotteen rakenne ei ole vuosikymmenten aikana juuri muuttunut.

”Kevytsoran suurimmat edut liittyvät sen kosteusteknisiin ominaisuuksiin, hyvään tuulettuvuuteen ja toimintavarmuuteen. Paksujenkaan eristekerrosten lämmöneristyskyky ei heikkene eristeen sisäisen konvektion ansiosta. Ilmanläpäisevyys säädetään kerrospaksuuden ja käyttökohteen mukaan.”

Soran käyttötavat sen sijaan ovat muuttuneet esimerkiksi kattojen uusien rakenneratkaisujen takia.

”Viime vuosina talotekniikan eli erilaisten ilmastointi- ja muiden putkien määrä on lisääntynyt katoilla. Soran asennus putkien sekaan on nopeaa, ja pyöreän muodon ansiosta sillä on helppo täyttää kaikki pienetkin kolot. Kun eristevaatimukset ovat samalla kasvaneet, kevytsoraa ja levyeristettä käytetään usein kattorakenteissa yhdessä”, Pöysti sanoo.

Huikea viherkatto, kauppakeskus Redin kaikille avoin puistokansi Bryga, kätkee rakenteisiinsa Leca-soraa ja -soramursketta. Ne sitovat ja tasaavat kasvualustan kosteutta, kertoo maisema-arkkitehti Krista Muurinen. Kuva: Suvi Suovaara / Cuvaya.

Kierrätettävä ja luonnosta lainattu

Leca-soraa käytettiin viime vuonna kattorakenteissa ennätysmäärä sekä kuutioina että kattoneliöinä. Pöystin mukaan suosioon vaikuttavat myös käytön helppous, hyvä lämmöneristyskyky, palamattomuus ja keveyden mahdollistama helppo kuljetettavuus.

”Kuskaamme jopa 120 kuution kertakuormia tehtaaltamme Kuusankoskelta eri kohteisiin. Nostolaatikoihin voi liittää kärsämäisen purkuputken, joka kautta soran saa kätevästi paikoilleen vaikkapa sääsuojien alle.”

Näinä aikoina myös korjataan paljon 1960- ja 1970-luvulla rakennettuja kattoja, joissa on käytetty Leca-soraa.

”Sora ei menetä lämmöneristyskykyään, joten se kerätään vanhalta katolta talteen ja kierrätetään. Sen voi käyttää seuraavaksi vaikkapa maanrakentamisen sovelluksissa.”

Leca-sora toimii nimenomaan Suomen vaativassa ilmastossa, ja katolla oleva lumi vain parantaa sen lämmöneristävyyttä. Yhdistelmä- ja hybridikatoissa soran alla käytetään lisäeristettä, yleisimmin EPS-kattolevyjä.

Sora valmistetaan Kuusankoskella lähialueen savesta polttamalla.

”Yhdestä savikuutiosta syntyy viisi kuutioita laadukasta rakennusmateriaalia. Se on siis luonnosta lainattua”, Pöysti kertoo.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi