Iso ja merkittävä asennemuutos.
Näin kuvaa Vahanen-konserniin kuuluvan arkkitehtitoimisto Innovarchin toimitusjohtaja Vesa Pekka Erikkilä kiinteistö- ja rakennusalalla parhaillaan puhaltavia muutostuulia. Kaiken kukkuraksi ne ovat vain voimistumaan päin, sillä taustalla ovat globaalit muutostrendit: ilmastonmuutos, hiilineutraalius ja kiertotalous.
Huoli ympäristöstä painaa Erikkilän mukaan jo kaikkia ikäluokkia, mutta vahvimmin se näyttää vaikuttavan nuoreen kuluttajapolveen ja heidän kuluttajakäytökseensä. He hankkivat esimerkiksi vaatteita ja kulutustavaroita entistä enemmän käytettyinä. Samalla itselle tarpeeton tavara laitetaan kiertoon.
”Tämä sama kulutus- ja kierrätysfilosofia ohjaa myös heidän asumistaan ja siihen liittyviä valintoja. Vanha ja käytössä hyväksi koettu kiinnostaa uutta ja modernia enemmän. Tämä muutos on meidän rakentajienkin huomioitava”, Erikkilä toteaa.
Kiertotalous asettaakin suunnittelijat ja rakentajat uusien haasteiden eteen.
Energiatehokkuuteen ja hiilijalanjäljen kutistamiseen löytyy alati tehokkaampaa teknologiaa, hiilineutraaleja tuotteita ja kompensaatiomahdollisuuksia. Samaan aikaan itse rakennusten tulisi kuitenkin olla nykyistä kestävämpiä ja muuntojoustavia, jotta ne vastaisivat käyttäjiensä tarpeisiin myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Tulevaisuuden kiinteistö on käytännöllinen ja kestävä
Erikkilän mukaan edessä onkin paluu rakentamisen alkujuurille ja tietynlaiseen ”Keep it simple”-suunnitteluun. Siinä korostuvat kodin tai työtilan helppo käytettävyys sekä muunto- ja varustelumahdollisuudet elämäntilanteen mukaan.
”Huipputeknologiaa tärkeämmäksi tulee sujuva arki, estetiikka ja viihtyisä asuinympäristö. Tätä on usein tarjolla vanhemmilla asuinalueilla, jotka on aikanaan suunniteltu enemmän toimivuus- kuin tehokkuuslähtökohdista”, hän tähdentää.
Asia on ajankohtainen senkin vuoksi, että purkaa vai suojella-keskustelua käydään paitsi vanhasta myös 1980-luvun rakennuskannasta. Uudisrakentaminen on usein nopea ja helppo, mutta ei välttämättä se kestävin vaihtoehto.
”Ympäristön palautuminen vie ison rakennusprojektin jälkeen useita vuosia. Siksi erilaisia vaihtoehtoja on mietittävä entistä tarkemmin – eikä pelkästään europerustein”, Erikkilä muistuttaa.