Paremmaksi kaikki muuttuu, vaan hyväksi ei milloinkaan.
Näin riimitellään 1960-luvun folk-laulelmassa ja lause tulee helposti mieleen, kun kuuntelee suunnittelu- ja konsulttitalo AFRYn Kiinteistöt ja rakentaminen -yksikköä Suomessa luotsaavaa Ahti Rantosta.
Rakennusalan pitkän linjan ammattilainen on puhunut väsymättä rakennusalan sisäisten raja-aitojen kaatamisen ja sujuvamman yhteistyön puolesta. Rantosen mukaan suunnittelun ja toteutuksen mahdollisimman tiivis yhteydenpito lisäisi tehokkuutta, säästäisi kustannuksia, parantaisi laatua ja kohentaisi myös asiakastyytyväisyyttä.
Hän nostaa yhdeksi esimerkiksi taloteknisen suunnittelun ja kiinteistön käytönaikaisen ylläpidon. Yhdistämällä nämä toisistaan erillään kulkevat projektit heti suunnittelun ensimetreillä vältyttäisiin monilta laatu- ja käytettävyysongelmilta – ja mikä tärkeintä – saataisiin kaikki kerralla kuntoon.
Esimerkiksi lämmityksessä tai ilmanvaihdossa havaitut puutteet paljastuvat valitettavan usein vasta käyttöönottotarkastuksissa. Asukkaille ja kiinteistön käyttäjille se voi tarkoittaa viikkoja ja jopa kuukausia kestävää laitteistojen korjaus- ja säätökierrettä, joka murentaa luottamuksen sekä kiinteistöä että sen rakentajaa kohtaan.
Loppukäyttäjä unohtuu edelleen
Rantosen mukaan rakennusalan ammattilaisilta tuntuukin edelleen unohtuvan, että asuntoja ja toimistoja tehdään nimenomaan niiden käyttäjiä varten.
”Kukapa meistä haluaisi autoa tai kodinkonetta, jota on vaikea käyttää tai josta paljastuu vikoja heti ensimmäisillä käyttökerroilla? Todennäköisesti vaihdamme seuraavalla kerralla merkkiä”, Rantonen muistuttaa.
Ilmassa voi kuitenkin olla myös muutoksen tuulia. Energian hinnan noustessa korostuu sen säästötarve, mikä puolestaan pakottaa panostamaan taloteknisten ratkaisujen toimivuuteen ja nykyistä helpompaan monitorointiin.
Rantosen mukaan pinnan alla hautuva back to basics -periaate voikin olla tässä kohtaa aivan oikea suuntaus.
”Rakennusmateriaalit, komponentit ja rahoitus kallistuvat kriisien myötä, mikä sekin voi ohjata nykyistä yksinkertaisempiin ja edullisempiin järjestelmiin”, Rantonen pohtii.
Vastuutuksella eroon vanhoista virheistä
Ahti Rantosen näkemyksillä on painoarvoa, sillä hän on uransa aikana pureutunut alan kipupisteisiin sekä rakennesuunnittelijana että konsulttina ja valvojana.
Kokeneen ammattilaisen mielestä onkin hämmästyttävää, että uudiskohteista paljastuu edelleen perustavaa laatua olevia rakennusvirheitä, joissa on unohdettu monet lujuusopin ja rakennusfysiikan säännöt.
”Törmäämme edelleen 1980- ja 1990-luvuilta tuttuihin laatuongelmiin niin rungoissa, äänieristyksissä kuin rakennusfysiikassa. Kaikki ne ovat kohteita, joiden korjaaminen jälkikäteen on todella työlästä, aikaa vievää ja kallista”, Rantonen toteaa.
Keskeisiä syitä ovat hänen mukaansa jo edellä mainittu heikko tiedonkulku, mahdollisimman pitkälle viety osaoptimointi sekä kustannussäästöt, jotka pakottavat tinkimään laadusta jo suunnitteluvaiheessa.
Pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa kenelläkään ei ole selkeää ja yksiselitteistä vastuuta kokonaisuudesta. Lopulta heikoimmat toimijat ajautuvat konkurssiin ja ongelmat jäävät hankkeen muiden osapuolten maksettaviksi.
”Meidän kaltaiselle asiantuntijayritykselle niiden selvittäminen on tietysti tuottoisaa liiketoimintaa, mutta kyllä tämä suunta myös huolestuttaa”, Rantonen huokaa.
Rantosen joukkueessa tähän asiantuntijatyöhön on toisaalta tarjolla entistä enemmän osaamista ja resursseja, kun Vahanen-yhtiöistä tuli alkuvuonna tehdyn yrityskaupan myötä osa AFRYä. Yhtiöt siirtyvät AFRY-brändin alle vuoden loppuun mennessä.
AFRY
- Rakennetun ympäristön, teollisuuden ja energiasektorin laaja-alainen asiantuntija
- Yksi Euroopan johtavista suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä
- Syntyi Pöyryn ja ÅF:n fuusiossa vuonna 2019
- Vahanen-yhtiöt mukaan vuoden 2022 alussa
- Noin 2 800 asiantuntijaa Suomessa
- Toimistot 28 eri paikkakunnalla Suomessa
- Pääkonttori Tukholmassa, Ruotsissa
- Liikevaihto noin 2 miljardia euroa
- www.afry.fi