Suomalaista kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua on ohjannut vuosikymmenestä toiseen ihmisten ja tavaroiden mahdollisimman sujuva liikkuminen paikasta toiseen. Samalla asuminen, työ ja palvelut ovat hajautuneet teollistumisen, vaurastumisen ja autoistumisen myötä kaupunkien keskusta-alueilta niiden ulkoreunoille.
Tämä ympyrä on kuitenkin sulkeutumassa ja yhdyskuntasuunnittelun perusideologia tekee kaupungistumisen myötä paluuta myös meillä Suomessa. Samalla ihmiset muuttavat peltomaisemista takaisin keskusta-alueille, sanoo YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen.
Kostiainen on yksi kiinteistö- ja rakennusalan verkottuneimmista ja arvostetuimmista asiantuntijoista, jolla on hyvät kontaktit niin yrityskenttään ja julkiseen sektoriin kuin tiede- ja tutkimusmaailmaan.
”Edestakaisesta reissaamisesta halutaan nyt eroon ja työpaikat ja palvelut lähelle omaa kotia. Tällaisessa vartin kaupungissa kaikki tarvittava on lähellä ja saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä. Omaa autoa ei välttämättä tarvita, mikä on myös ympäristön kannalta kestävä suunta”, Kostiainen toteaa.
Raiteet ohjaavat rakentamista
Muutoksen keskeisiä moottoreita ovat raideliikennehankkeet, jotka vetävät puoleensa asunto- ja liikerakentamista. Samalla ne antavat piristysruiskeen ja uutta elinvoimaa myös hieman taantuneemmille kaupunginosille.
”Tästä on saatu selkeitä esimerkkejä niin Länsimetron, Tampereen Ratikan kuin Raide-Jokerin kohdalla. Sama kehitys tullaan näkemään myös Vantaalla ja Turussa, kun ne saavat rakentamispäätökset tehdyksi”, Kostiainen toteaa.
Hyvien käyttäjäkokemusten myötä myös yleiset asenteet ovat muuttuneet selvästi suotuisemmiksi raideliikenteelle.
”Esimerkiksi tavallista tamperelaismiestä ei saatu takavuosina millään bussiin, mutta ratikalla hän näyttää matkustavan ihan mieluusti”, Kostiainen naurahtaa.
Asenteiden ja elämäntapojen muutos näkyy selkeästi myös autokannassa. Helsingissä jo 45 prosenttia kotitalouksista on autottomia. Tampereellakin osuus on noussut joukkoliikennepanostusten myötä 37 prosenttiin ja suunta on yhä ylöspäin.
”Fiksu kaupunki panostaa raiteisiin, jos se haluaa säilyttää veto- ja elinvoimansa sekä yltää ilmastotavoitteisiin”, Kostiainen tiivistää.
Miltä tilanne sitten näyttää kaupunkikehittäjän silmissä kymmenen vuoden kuluttua?
”Tampereelta on raiteet viereisiin kuntiin ja Vantaalla raitiotie virkistää myös Helsingin itäisiä kaupunginosia. Turussa raitiolinja voisi kulkea Varissuolta aina Pansioon ja Pernoon asti. Samalla saataisiin merenranta-alueet entistä paremmin asumiskäyttöön”, Kostiainen visioi.
Rakentajaltakin vaaditaan vastuullisuutta
Ympäristöllisesti kestävää kaupunkiliikennettä on myös rakennettava kestävästi ja vastuullisesti.
YIT:n Infra-segmentin vt. johtaja Aleksi Laineen mukaan asutuksen keskelle tulevissa infrahankkeissa vaaditaan äärimmäisen huolellista suunnittelua, eri osapuolten saumatonta yhteistyötä sekä avointa viestintää asukkaiden ja sidosryhmien suuntaan.
”Purkujätteet, maamassat sekä betoni- ja kivimurskeet pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkälle jo työmaalla. Myös viherrakentaminen ja viimeistely ovat tärkeitä,” Laine muistuttaa.
Tulevina vuosina rata- ja infrarakentamista ohjaa myös digitalisaatio sekä mahdollisimman vähäpäästöinen kalusto.
”Jos keskustaan ei saa päästörajoitusten takia tulla polttomoottoriautoilla, sinne ei voi viedä myöskään fossiilisia polttoaineita käyttäviä työkoneita”, Laine toteaa.
YIT ja Raide-Jokeri
- Raide-Jokerissa louhittiin 180 000 kuutiota kiveä, joka hyödynnettiin suoraan eri työkohteissa. Betonimurskeen kohdalla määrä oli 5000 tonnia.
- Pölyä ja melua ehkäisevää ja hulevesiä imevää nurmiraidetta on yhteensä yhdeksän kilometriä.
- Noin 25 kilometrin matkalle on istutettu tuhansia puita ja 40 000 pensasta.
- Meluisissa työvaiheissa huomioitiin myös lähiympäristö. Muun muassa paalutustöissä oli tauko vieressä olevan päiväkodin päiväunien ajan.