”Rakennustuoteteollisuus on jo aidosti teollisuutta, jossa prosesseja on pitkälle digitalisoitu ja automatisoitu. Rakentamisessa näin ei ole. Rakentamisen tiedonhallinta pitää suunnitella nykyistä tarkemmin ja hyödyntää dataa koko ketjussa tehokkaammin, jotta työmaan toiminta ja logistiikka voidaan teollistaa”, kuvaa Otto Alhava, CTO, Flow Technologies.
”Rakennusprojekteissa nykyisin käytettävillä toimintatavoilla rakennusliikkeisiin ei kerry prosessia systemaattisesti kehittävää ja hankkeesta toiseen rikastuvaa tietoa. Tämä näkyy alan heikon tuottavuuskehityksen lisäksi myös rakennusliikkeiden arvostuksissa. Rakentamisen teollistaminen on välttämätöntä, jotta ala saadaan investointikelpoiseksi ja työntekijöitä houkuttelevaksi”, Alhava jatkaa.
Hänen mukaansa ongelma lähtee nykyisin vallitsevasta osittamisen logiikasta, jossa hanke pilkotaan osiin, kilpailutetaan osakokonaisuudet ja ostetaan jokaisesta halvin. Tämä johtaa väistämättä osaoptimointiin. Ansaintamielessä kyseessä on nollasummapeli: minä ansaitsen enemmän, jos joku muu ansaitsee vähemmän.
Teknologiajohtaja Henri Hovi Sitedrive Oy:stä näkee alan olennaisimpana ongelmana sen, että tietomalleja käytetään pääsääntöisesti vain 2D-kuvien tulostamisen pohjana sen sijaan että asiat mallinnettaisiin tietomalliin riittävän tarkassa ja yksiselitteisessä muodossa prosessin teollistamiseksi.
”Muutos tapahtuu ainoastaan niin, että tilaajat alkavat vaatia parempia suunnitelmia ja ehjempiä malleja. Malleista täytyy saada purettua nimiketasolla niitä materiaaleja, joita pitää asentaa ja sen jälkeen tunnistaa millaisia asennustehtäviä eri vaiheissa pitää tehdä”, Henri Hovi sanoo.
Yhdistelemällä tarkemmasta mallista saatavia tietoja voidaan tuottaa automaattisesti aikataulu prosessin eri vaiheille ja samalla sivutuotteena syntyy hankintanimikkeistö työmaalla kulloinkin tarvittavista tuotteista.
”Kun mallissa käytetään digitaalista tuotetietoa ja yhteisiä tuotenimikkeitä aikatauluun yhdistettyinä voidaan automatisoida myös tilaukset niin että tuotteet ovat asennusaikana työmaalla. Tarkka malli palvelee myös tulevaa ylläpitoa”, Henri Hovi sanoo.
”Nykyisin aikataulusuunnittelu perustuu pitkälle kokemukseen, mutta kun työtä tehostetaan, ihmisen on mahdotonta hallita omassa päässään aikataulua ja eri työpakettien optimointia. Siksi datan käsittelyä pitää automatisoida, ja siksi rakenteellistettu tieto on niin tärkeää. Pdf-muotoinen tieto ei todellakaan enää riitä”, Hovi sanoo.
”Jos suunnittelu on tehty riittävän tarkasti ja mallinnettu oikein, pääsemme hyödyntämään rakenteellisempaa tietoa esimerkiksi Ratusta ja työohjeista, suoriteajoista, RYLeistä ja tuotetiedosta ja voimme pilkkoa tiedot täsmätiedoiksi, joita työntekijä tarvitsee tietyssä työtehtävässä.
Sitedrive tarjoaa tähän mobiilisovelluksen, jolla pystytään jakamaan työtehtäviä työmaalla tarkasti sitä mukaan kun datan tarkkuus paranee. Tämä parantaa tuottavuutta merkittävästi ja tuo laatutarkastukset osaksi samaa prosessia. Sitedrive on käytössä jo yli 300 rakennusyrityksessä.
”Nykyisin työtehtäviä jaetaan manuaalisesti työmaalla, mutta tulevaisuudessa niitä voidaan jakaa automaattisesti.
Sitedriven avulla saadaan työnohjaus toimimaan niin että kerrotaan mitä pitää tehdä ja millaista laatua tuottaa ja kuinka se todennetaan. Jos laatu on sovittu esimerkiksi RYLin mukaan, niin rakenteellisessa muodossa olevasta RYListä voidaan poimia automaattisesti juuri kyseisen työvaiheen laatuvaatimukset sen sijaan että työmaalla jouduttaisiin selaamaan esimerkiksi 470 sivua MaalausRYLiä. Myös Ratu-tieto voidaan tarjota työvaiheittain työntekijöille”, Hovi sanoo.
Työ- ja materiaalivirtamme eivät mahdollista työn tehokkammin tekemistä
Otto Alhava painottaa, että toteutussuunnittelu on saatava rakennusalalla samalle tarkkuustasolle kuin valmistavassa teollisuudessa. Valmistavassa teollisuudessa on vakioidut suunnittelunimikkeet, jotka voidaan koneellisesti konvertoida ostonimikkeiksi ja tilauksiksi ja ohjata toimitusketjuja.
”Rakennusalalla toteutussuunnitelmaksi kutsutut suunnitelmat ovat kaukana siitä, että niillä voitaisiin tehdä materiaalien tilaukset ja tuottaa automaattisesti osa- ja määräluettelot. Toteutussuunnitelmilla ei voi tehdä asennuksia, vaan tarvitsemme erilaisia ammattilaisia holville, jotka täydentävät suunnitelmat paikan päällä ja tekevät materiaali- ja tuotevalinnat. Toiminta on valtaosin kaukana teollisesta tuotannosta. Me emme siis tee suunnittelua toteutusta vaan hankintaa ja rakennuslupaprosessia varten. Varsinaisen toteutussuunnittelun olemme ulkoistaneet alaurakoitsijan yksittäisille työntekijöille, jonka seurauksena as build -tieto on nykyisellään käytännössä mahdotonta saada talteen. Siksi systeeminen muutos edellyttää suunnittelutavan muutosta.”, Alhava sanoo.
’’Joudumme sovittamaan koko työmaan ajan eri urakoitsijoiden toteutussuunnitelmia yhteen. Tähän kehitetty Last Planner on fiksu työkalu tuotannonohjaukseen, mutta sen heikkous on, ettei kenellekään kerry tietoa koko valmistusprosessista. Allianssimalli on korkealuokkainen tapa ratkoa tätä systeemistä ongelmaa, mutta sitä ei ole tarkoituksen mukaista soveltaa kaiken tyyppisissä hankkeissa. Systeemisen muutoksen näkökulmasta olemme nyt jumissa tahtituotannon kanssa, koska viikon tahti ei ole virtauspohjaista tuotantoa vaan perinteistä erätuotantoa. Viikon erätuotanto on kuitenkin tehnyt konkreettisesti näkyväksi sen, että tieto- ja materiaalivirtamme eivät ole sillä tasolla, että ne mahdollistavat työn tehokkaamman tekemisen”, Alhava jatkaa.
Vaihtoehtojen kustannukset ja hiilijalanjäljet algoritmeilla
Näillä näkymin vuoden 2025 alussa voimaan astuva uusi rakentamislaki edellyttää, että myös rakentamislupa haetaan tietomallilla tai muuten koneluettavassa muodossa.
Otto Alhava pitää väistämättömänä, että rakennusalalla nähdään samankaltainen kehitys kuin esimerkiksi elintarviketeollisuuden tukku- ja kuluttajamyynnin ketjuissa on jo tapahtunut.
”Kun kävelen Prisman kassalta tai pienestä K-kaupasta ulos, niin jo ennen ulko-ovia minulla on kännykässä tieto ostoskassin sisällöstä ja kotimaisuusasteesta sekä hiilijalanjäljestä ja terveellisyystasosta verrattuna itse asettamiini tavoitteisiin. Tämä kuvaa hyvin sitä, että kun tieto rakenteellistetaan, meille voidaan tuottaa tällaista yksityiskohtaista tietoa automaattisesti lähes nollakustannuksella.”