Porvoon Kråkön vanhalla soranottoalueelta kiirii keväisin äärimmäisen harvinaisen ja tiukasti suojellun viitasammakon kurnutus.
Kymmenen vuotta sitten tilanne oli kuitenkin aivan toinen. Vanhan soranottoalueen pienet pohjavesilammet olivat kuivumassa, mikä tiesi ahdinkoa siellä viihtyneille viitasammakoille. Myös harvinainen nuokkukohokki oli tukehtumassa muun kasvillisuuden jalkoihin.
Kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistava Rudus joutui keskeyttämään alueelle suunnitellun maa-aineksen oton ja alkoi päättäväisesti parantaa uhanalaisten lajien elinoloja.
Sammakoiden koti- ja kutulampi ruopattiin ja sen rinnalle kaivettiin kaksi pienempää lampea. Niiden myötä kanta on elpynyt ja alueelle ovat kotiutuneet myös harvinaiset lummelampikorento ja täplälampikorento.
Tärkeää oppia tulevaisuutta varten
Kråkön soranottoalue ja sen viitasammakot ovat yksi esimerkki Ruduksen vuonna 2012 käynnistämän LUMO-ohjelman hedelmistä. Ohjelmassa on perustettu eri puolille Suomea kymmeniä luontoalueita, jotka ovat ympäristö- ja luontoalan asiantuntijoiden avustuksella muovautuneet mm. ulkoilureitistöksi, frisbeegolf-radoiksi, uimapaikoiksi ja ympäristötaiteen estradeiksi. Samalla uhanalaisille lajeille on rakennettu uusia elinympäristöjä.
Ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäen mukaan LUMO-ohjelma on ollut Ruduksen johdolta todella kaukokatseinen hanke, johon on sitouduttu tiukasti heti alkumetreillä. EU:n taksonomian sekä kiristyvien biodiversiteetti- ja vastuullisuusvaateiden myötä siitä on myös entistä enemmän hyötyä.
”Olemme oppineet kymmenen vuoden aikana valtavasti. Nyt tiedämme, miten vanhoja soranottoalueita voidaan ennallistaa kestävästi ja kuinka luonnon monimuotoisuutta parannetaan jopa alkuperäistä korkeammalle tasolle”, Rauhamäki toteaa.
Edut ovat yhteisiä
LUMO-ohjelman myötä myös Ruduksen maine alan vastuullisena ja ympäristöseikat huomioivana toimijana on vahvistunut entisestään, kun sanoista on siirrytty konkreettisiin tekoihin.
Rauhamäki muistuttaakin, etteivät fiksun kiviainestoiminnan ja luonnon edut ole tänä päivänä enää vastakkaisia.
”Kaikille on selvää, että arvokkaita luonnonvaroja on käytettävä mahdollisimman säästeliäästi ja resurssitehokkaasti”, hän tähdentää.
Parhaillaan Rudus selvittää entistä tehokkaampia hiilensidonnan mahdollisuuksia LUMO-alueilla. Kråkon hiekkakuopilla puolestaan polskivat jatkossa entistä suuremmin joukoin – sammakkojen ohella – myös Porvoon ja sen lähiseutujen asukkaat.
Suunnitelmissa on alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen luontoarvot huomioiden aina maauimalaksi asti.