”Rakennusala vaikuttaa vahvasti luonnon monimuotoisuuteen, ja alan ammattilaiset ymmärtävät entistä paremmin vastuunsa luontokadon torjunnassa. Esimerkiksi kansi- ja kattopuutarhat lisäävät viihtyisyyttä ja luovat vaihtoehtoisia elinympäristöjä uhanalaisille eliölajeille.” Rakennusteollisuus RT:n kestävän rakentamisen toimenpideohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen muistuttaa. Kuva: Jouni Ranta
Ilmoitus

Luontokato vaatii uutta ajattelua myös rakentajilta

Rakentajien käsien jälki näkyy ja vaikuttaa rakennetussa ympäristössä jopa vuosisatoja. Rakentaminen jättää jälkensä myös luontoon. Ala onkin nyt tosissaan heräämässä kielteisten luontovaikutusten vähentämiseen ja positiivisten lisäämiseen.

Kirjoittaja(t)

Luonnon monimuotoisuudesta ja sen turvaamisesta on tullut alati painavampi vastuullisuusnäkökulma myös rakennusalalle. Synkentyvän suhdannetilanteen ja energiakriisin myötä on kuitenkin kasvanut huoli siitä, löytyykö biodiversiteettimurheisiin riittävästi aikaa, resursseja ja euroja.

Rakennusteollisuus RT:n kestävän rakentamisen toimenpideohjelman ohjausryhmän puheenjohtajan ja rakennusyhtiö SRV:n kehitysjohtajan Miimu Airaksisen mukaan vastuullisuuspolulta ei ole yksinkertaisesti varaa poiketa. Vain vastuullinen liiketoiminta on pitkällä aikavälillä kannattavaa.

”Lisäksi viihtyisien ja luontoarvot huomioivien asuinympäristöjä arvostus on noussut pandemian myötä entisestään. Se ohjaa myös rakennusalaa vastaamaan näihin käyttäjätoiveisiin”, Airaksinen muistuttaa.

Vastuu luonnosta ja ympäristöstä korostuu myös rakennetun ympäristön pitkän elinkaaren kautta, ovathan aikaansaannokset käytössä kymmeniä, parhaimmillaan jopa satoja vuosia.

”Luonnon monimuotoisuutta lisäävät ratkaisut eivät ole automaattisesti muita kalliimpia. Asioita on vain mietittävä hieman uudella tavalla ja aiempaa innovatiivisemmin”, Airaksinen kannustaa.

Asenneilmapiirin ja samalla markkinoiden muutokseen on toki jo reagoitu. Rakennusala on kehittänyt kiihtyvään tahtiin vähähiilisiä ja ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita ja ratkaisuja.

Katseen olisi kuitenkin siirryttävä yksittäisistä lopputuotteista kohti laajempia kokonaisuuksia ja rakentamisen ympäristövaikutuksia.

”Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kulkee lopulta käsi kädessä ilmastonmuutokseen kanssa. Kun torjumme ilmastonmuutosta, hidastamme myös luontokatoa. Ja toki luontokadon torjunta auttaa samalla tavoin ilmastoa”, Airaksinen muistuttaa.

Koko arvoketju tarkasteluun

Rakennusalan biodiversiteettikysymyksiin on pureuduttu myös Rakennusteollisuuden kestävän rakentamisen toimenpideohjelmassa.

Siinä tehtiin kestävään liiketoimintaan erikoistuneen Gaia Consultingin avulla selvitys, jossa käytiin läpi koko rakentamisen arvoketju suunnittelusta raaka-aineiden hankintaan, valmistukseen, kuljetuksiin ja logistiikkaan, rakentamiseen, käyttöön, purkamiseen sekä kierrätykseen tai loppukäyttöön.

Gaian selvityksessä suositellaan, että luonnon monimuotoisuus otettaisiin entistä paremmin huomioon rakentamisen arvoketjujen kaikissa vaiheissa, mikä on myös Rakennusteollisuuden päämäärä.

Asiantuntijaselvityksen mukaan rakennusalalla on otettu biodiversiteettivaikutusten hallinnassa tärkeitä askeleita eteenpäin. Esimerkkeinä näistä toimenpiteistä ovat muun muassa eliöiden siirrot pois työmaiden alta ekosysteemihotelleihin, maanottokohteiden ennallistaminen ja tavoitteellinen hoito sekä rakennuskohteiden yhteyteen rakennetut ekologiset sillat.

Luontokatoa jarrutetaan myös kiertotalouden ratkaisuilla, pienentämällä materiaalihukkaa, käyttämällä vähähiilisiä ratkaisuja, käsittelemällä kemikaalit huolellisesti sekä ehkäisemällä vieraslajien leviämistä. Selvityksen mukaan monessa yrityksessä on tahtoa ja valmiutta tuoda biodiversiteettikysymykset entistä suurempaan rooliin.

Biologit mukaan yhteistyörinkiin

Airaksinen tunnustaa, ettei biodiversiteetti ole perinteisesti kuulunut rakennusinsinöörien koulutukseen ja ydinosaamiseen. Jatkossakaan ei tarvitse opiskella ja osata kaikkea – sen sijaan kannattaa tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden, kuten biologien kanssa.

Luontoymmärrystä tarvitaan etenkin hankintoihin, tilaamiseen ja aluerakentamisessa kokonaisuuksien hahmottamiseen.

”Rakennusala vaikuttaa vahvasti luonnon monimuotoisuuteen, ja alan ammattilaiset ymmärtävät entistä paremmin vastuunsa luontokadon torjunnassa. Meillä on monia positiivisia esimerkkejä siitä, kuinka rakennetaan paikallista luontoa säästäen tai sitä rikastuttaen”, Airaksinen sanoo.

Samalla hän painottaa, että biodiversiteetin huomioiminen on paitsi vastuun kantamista myös järkevää ja kannattavaa liiketoimintaa. Se lisää rakennettavan alueen vetovoimaa ja tuo rakentajille kilpailuetua.

Luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa ja rakennetun ympäristön ekosysteemipalveluiden tukemisessa onkin Airaksisen mukaan paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

”Tämän selvitystyön jatkoaskeleita ovat luontovaikutusten mittareiden valinta, tavoitteiden asettelu ja käytännön toimien määrittely. Haluamme nyt aidosti selvittää, kuinka jätämme käyttämämme ympäristön entistä parempaan tilaan.”


Rakennetussa ympäristössä paljon potentiaalia

  • Suomen pinta-alasta on rakennettua maata 4 %.
  • Rakennetun ympäristön osuus kokonaisenergiankulutuksesta on lähes 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistä 35 %.
  • Rakennusten yhteenlasketusta hiilijalanjäljestä 84 % syntyy käytönaikaisesta energiankulutuksesta.
  • Rakentamisen osuus kaikista käytetyistä luonnonvaroista on noin 50 %.
  • Rakentamisen jätteistä on jätteiksi luokiteltavia maamassoja 91 %. Loppuosa on muita rakennus- ja purkujätteitä.
  • Talonrakentamisen jätteistä 58 % hyödynnetään materiaalina, 32 % hyödynnetään energiana, 10 % päätyy kaatopaikalle.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi