Mikroskoopit ja pipetit ovat kovassa käytössä, kun joukko tuotekehitysammattilaisia kehittää Kiillon laboratoriossa entistä parempia tuotteita kosteudenhallintaan ja sisäilmaongelmien korjaamiseen. Yhtiö valmistaa tuotteita laajasti rakentamiseen, teollisuuteen, ammattipuhtauteen ja kuluttajille.
Kaiken ytimessä on yhteistyö rakennusalan ammattilaisten kanssa. Niin suunnittelijoille ja valvojille kuin kosteudenhallinnasta vastaaville ja asentajillekin tarjotaan säännöllisesti koulutusta alan uusista tuulista ja tuotteista. Kuluneen kevään suunnittelijakoulutuksissa on käyty läpi myös noin puolitoista vuotta voimassa ollutta asetusta, joka keskittyy rakennusten kosteustekniseen toimivuuteen.
Äskettäin tällaiseen Kiillon koulutukseen osallistui Oulun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan lehtori Hannu Kääriäinen. Hän suosittelee koulutuksia kaikille märkätilojen rakentajille, asentajille ja suunnittelijoille.
”Kaikki uusi tieto pitää käydä poimimassa, kun sitä on tarjolla. Virheet märkätilojen rakentamisessa ovat edelleen suurin kosteusvaurioiden aiheuttaja. Viime vuonnakin tehtiin paljon uusia kohteita, joissa vesi jäi kellumaan kylpyhuoneen lattialle huonojen kallistusten takia. Siksi tietoa näistä asioista ei levitetä koskaan liikaa”, Kääriäinen sanoo.
Ympäristöministeriö on kutsunut Kääriäisen uudesta asetuksesta parhaillaan tehtävän oppaan ohjausryhmään. Kiillon koulutuksesta hänelle jäivät mieleen ne kiinnostavat keskustelutkin, joita syntyi osallistujien kokemusten pohjalta.
Suunnittelijalla on suuri vastuu
Kiillon rakentamisen liiketoiminnan projektipäällikkö Tanja Starck korostaa, että alan nopeiden muutosten takia tietojen jatkuva päivittäminen on välttämätöntä – muuten on vaikeaa pystyä hyvään rakentamiseen.
”Esimerkiksi hyvä märkätilasuunnittelu tai harkittu tuotevalinta voi ehkäistä useita ongelmia rakentamis- tai remontointivaiheessa”, Starck toteaa.
Uusi asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta ja muut maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset edellyttävät entistä parempaa riskien hallintaa, tarkempaa suunnitteludokumentaatiota ja toimintamalleja myös märkätilaan. Yleisissä määräyksissä ja ohjeissa esitetään vähimmäisvaatimustaso vedeneristyksen toteuttamiselle.
Tanja Starck tähdentää suunnittelijan suurta vastuuta niin sisäilmakorjauksissa kuin märkätilarakentamisessakin. Hän ei väsy puhumaan märkätilojen vedeneristyksen kriittisistä vaiheista, joissa keskeistä on alustan suunnittelu ja toteutus.
”Suunnittelijan tulee varmistaa rakenteen kosteustekninen toiminta. Vasta kun on varmaa, että rakenteessa ei tapahdu kapillaarista kosteuden liikkumista, voidaan vedeneristystä lähteä toteuttamaan alustalle”, Starck sanoo.
Ajan tasalla muutoksessa
Rakennusalan nopea muutos näkyy myös Kiillon tuotteissa, joiden valikoima kasvaa ja uudistuu jatkuvasti. Sisäilmakorjauksissa muun muassa tasoitusta ja tiivistystä varten on eri vaihtoehtoja. Tiivistyskorjauksiin vastikään kehitetty uusi tuoteperhe on Tanja Starckin mukaan testattu niin, että eri vaihtoehtoja voi turvallisesti käyttää yhdessä kohteen eri tarpeiden mukaan.
”Vedeneristykseen taas on kuusi hyväksyttyä, M1-luokiteltua toteutustapaa, ja järjestelmiämme voi myös limittää. Teemme tuotekehitystyötä jatkuvasti sen palautteen perusteella, jota saamme suunnittelijoilta, urakoitsijoilta ja rakennusliikkeiltä. Pysymme ajan tasalla vain, jos saamme työllemme suunnittelijoiden tuen”, Starck tiivistää.