Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa lämmöneristyksen ohella esimerkiksi hukkalämmön talteenotolla tai hyödyntämällä nykyistä enemmän lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa, opastaa RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen. Kuva: Rakennusteollisuus.

Päästöistä valtaosa syntyy rakennusten käytöstä

Rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä tehtiin Suomessa ensimmäistä kertaa kattava selvitys. Se auttaa löytämään entistä tehokkaampia keinoja päästöjen vähentämiseen.

Kirjoittaja(t)

Rakennusten käytön aikainen energiankulutus aiheuttaa peräti kolme neljäsosaa Suomen rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Loppuneljännes tulee muun muassa rakennusmateriaalien valmistuksesta, työmaatoiminnoista ja kuljetuksista.

Tiedot käyvät ilmi Rakennusteollisuus RT:n teettämästä analyysistä, joka on ensimmäinen Suomessa tehty kokonaiskartoitus rakennetun ympäristön hiilipäästöistä.

Rakennusten ohella mukaan on laskettu keskeisen infrastruktuurin, kuten tie- ja rataverkoston sekä yhdyskuntatekniikan vuotuinen hiilijalanjälki.

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen huomauttaa, että nykytilan kartoitus auttaa hahmottamaan koko rakennusalan pitkän ketjun ympäristövaikutuksia – alkaen maankäytön suunnittelusta ja päättyen rakenteiden purkamiseen.

”Oleellista on keskittyä isoimpiin ja nopeimmin vaikuttaviin päästövähennystoimiin. Kiinteistö- ja rakennusalalla ne liittyvät ennen muuta olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtymiseen”, Vuorinen sanoo.

Energiaremontti kannattaa myös taloudellisesti

Vuorinen huomauttaa, että talojen energiaremontit ovat tehokas keino säästää energian lisäksi myös kustannuksia.

”Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on iso juttu kaikkialla Euroopassa. Korjausrakentamisen uusi aalto keskittyy nimenomaan tähän.”

Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi hukkalämmön talteenotolla tai hyödyntämällä nykyistä enemmän lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa, lisälämmöneristystä unohtamatta. Modernin talotekniikan avulla voidaan puolestaan ohjata lämmitystä ja valaistusta tarkoituksenmukaisesti ja säästää näin energiaa.

Suomessa leijonanosan rakennusten kuluttamasta energiasta menee lämmitykseen. Valtaosa maamme kerrostaloista on kytketty kaukolämpöön, joten päästöjen vähentäminen edellyttää myös kaukolämmön tuotannossa siirtymistä vähäpäästöisempiin tuotantomuotoihin.

Rakennusteollisuus on tehnyt viime vuosina paljon työtä oman hiilijalanjälkensä pienentämisessä. Esimerkiksi sementin valmistuksen päästöt ovat pienentyneet merkittävästi, millä on suora vaikutus myös betoniteollisuuden päästöihin.

Rakennustyömaan osuus rakennuksen koko elinkaaren kokonaispäästöistä on marginaalinen, mutta tässäkin riittää Vuorisen mukaan parannettavaa.

”Työvälineiden ja -koneiden sähköistyminen on silloin merkittävä tekijä päästöjen vähentämisessä, kun sähkön tuotannossa siirrytään puhtaisiin energialähteisiin.”


Tiekartta vähähiiliseen rakentamiseen

Rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen kokonaiskartoitus on osa viime vuoden lopulla käynnistettyä työtä, jossa Rakennusteollisuus RT laatii yhdessä sidosryhmiensä ja ympäristöministeriön kanssa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan.

Ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo, että tiekartta vastaa osaltaan hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen tavoitteeseen tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

”Tavoitteemme on löytää parhaat toimenpiteet päästövähennyksille ja asettaa toimille väliaikatavoitteita”, Vuorinen toteaa.

Rakennusteollisuuden hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa eri toimialojen tiekarttatyötä, jonka pohjalta hallitus valmistelee uutta ilmasto- ja energiastrategiaa.

Kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä, sillä Suomen hiilijalanjäljestä yli kolmannes aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta.

Lisätietoja ja raportit löytyvät netistä >

Kuvio esittää rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen nykytilan. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kt CO2 on laskettu läpileikkauksena yhdeltä vuodelta (2017) ja ne sisältävät myös rakennusten käyttövaiheen energianpäästöt. Rakennusmateriaalien päästöt on laskettu kaikkien kyseisenä vuonna rakennettujen rakennusten määrien mukaan. Valtaosa rakennuksista on betonivaltaisia kerrostaloja, kun taas omakotitaloissa puu on yleisin materiaali. Jaottelu on tehty päämateriaalien mukaan, mutta luvut sisältävät kaikkien materiaalien yhteenlasketut päästöt.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi