SRV käynnistää ensi syksynä Vantaan Lentue -kerrostalohankkeen, jossa asuntojen oheen tarjotaan myös asumisen arkea helpottavia palveluja. Niitä yhtiö on pilotoinut Helsingin Kalasataman 35-kerroksisessa Majakassa ja nyt sieltä saatuja kokemuksia viedään selvästi pienempään kerrostalokohteeseen.
Majakkaan nähden repertuaari on suppeampi, mutta SRV:n myyntijohtaja Riikka Lohikosken mukaan pitkälti sitä, mitä asumiselta tulevina vuosina odotetaan.
”Yhteisöllisyys ja jakamistalous ovat tässä kohtaa selkeitä ohjureita. Kaikkea ei tarvitse omistaa tai hankkia itse. Koronavuosi, etätyöt ja monipaikkaisuus ovat vahvistaneet tätä trendiä entisestään”, Lohikoski toteaa.
Ostajat entistä ympäristötietoisempia
Muutos näkyy myyntijohtajan mukaan myös asuntojen varustelussa. Esimerkiksi sauna rakennetaan tänä päivänä entistä harvemman kylpyhuoneen jatkeeksi. Samalla kiinnostus muita yhteiskäyttöisiä tiloja kohtaan on kasvanut jatkuvasti vapauttaen kodin neliöitä muuhun käyttöön.
”Takavuosina yhteiset saunat, pyykkituvat, pyörävarastot ja pienet kerhotilat löytyivät likipitäen jokaisesta taloyhtiöstä. Nykyteknologialla ne saadaan entistä tehokkaampaan ja myös energiaa säästävämpään käyttöön. Palveluista maksetaan vain käytön mukaan ja esimerkiksi saunavarauksen voi tehdä viikoittaisen vakiovuoron sijasta milloin itse haluaa. Monelle riittää myös se, että sauna on vapaa-ajan asunnolla”, Lohikoski toteaa.
Lentueen kohdalla korostuu myös SRV:n strategiaan kirjattu elinkaariviisas rakentaminen. Kerrostalo nousee ympäristövastuullista rakentamista ja kiinteistön ylläpitoa korostavan RTS-ympäristöluokituksen kriteerien mukaan.
Kohteelle on myös laskettu sen elinkaarikustannukset ja kiinnitetty erityistä huomiota energiaratkaisuihin: Lentue lämpenee ja viilenee päästöttömällä maalämmöllä. Vedenkulutusta voi puolestaan tarkkailla asuntokohtaisista vesimittareista.
”Energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen liittyvät seikat kiinnostavat asunnonostajia entistä enemmän ja varsinkin nuorempi polvi on todella ympäristötietoista. Asunnon energialuokitus, lämmitystapa sekä mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa ovat heille tärkeitä kriteerejä. Muutos on ollut todella nopea”, Lohikoski lisää.