Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät poliittiset linjaukset siivittävät puurakentamista.
Viime syyskuussa ympäristöministeriö julkisti tavoitteen, jonka mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta olisi 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Vuonna 2019 osuus oli 15 prosenttia.
Poliittisten toimien taustalla vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähentämiselle asetetut tavoitteet: Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
Julkisessa keskustelussa puu ja betoni asetetaan helposti vastakkain. Viime vuosina materiaalien eroja on myös tutkittu. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana liki identtiset asuintalokokonaisuudet, toinen betoni- ja toinen puurunkoisena.
Vertailussa havaittiin, että rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt olivat puurunkoisessa rakennuksessa noin 20 prosenttia pienemmät. Ero kaventui, kun tarkasteluun otettiin mukaan rakennuksen koko käyttöaika sadan vuoden aikajänteellä. Silloin puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia pienemmät.
Pidemmän ajan tarkastelussa suurin osa hankkeen päästöistä riippui muista asioista kuin runkomateriaalin valinnasta. Kolme neljäsosaa kaikista elinkaaripäästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta.
Moduulit vauhdittavat puukerrostalojen rakentamista
Lähitulevaisuuden trendi on kuitenkin selvä: jatkossa yhä suurempi osa Suomeen nousevista rakennuksista tehdään puusta. Sen lisäksi on tärkeää, että kaikkia rakennusmateriaaleja kehitetään vähäpäästöisemmiksi. Tämä heijastuu myös YIT:n strategiassa.
”Aiomme puolittaa oman toimintamme sekä omaperusteisten hankkeidemme hiilidioksidipäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteen saavuttamiseen ei ole yhtä ihmelääkettä, vaan se edellyttää esimerkiksi toiminnan tehostamista ja hukan vähentämistä, uudenlaisia kiertotalous- ja materiaaliratkaisuja ja uusiutuvan energian laaja-alaisempaa käyttöä”, YIT:n Head of Sustainability Mia Ranta-aho toteaa.
Puukerrostalojen rakentajaksi YIT ryhtyi alkuvuonna 2020, kun Tampereen Hervantaan nousi As Oy Tampereen Tohtori, joka on YIT:n ensimmäinen kokonaan moduuleista rakennettu puukerrostalokohde.
”Tällä hetkellä jokainen uusi puukerrostalo on käytännössä pilottihanke, mikä tekee suunnittelusta ja rakentamisesta kalliimpaa kuin käytettäessä tutumpia materiaaleja. Hintaero kaventuu kokemuksen karttuessa ja prosessien vakiintuessa”, arvioi YIT:n Asuminen Suomi ja CEE -segmentin johtaja Marko Oinas.”