Moni nyt jo eläkeikää lähestyvä rakennusalan ammattilainen on aloittanut oman työuransa rakennustyömaan apumiehenä. Joku kärräsi lautoja ja nyppi nauloja, toinen heilui lapion varressa ja kolmas oli kokeneen kirvesmiehen laukunkantajana.
Myös työnhaku oli mutkatonta: useimmiten esimerkiksi kesätyöpestiin riitti suoraviivainen marssi työmaaparakkiin vastaavan mestarin pakeille ja vakuuttelu omasta ahkeruudesta.
Toisin on tänään. Rakennustyömaat on piilotettu aitojen taakse, työpaikat haetaan rakennusyritysten verkkopalveluista tai henkilöstövuokrausfirmoista. Eikä portista pääse edes satunnaiseksi apulaiseksi ilman työturvakorttia.
Alasta on myös vaikea saada kunnollista ennakkotietoa ja tuntumaa, jos omassa perheessä tai tuttavapiirissä ei ole enää rakennusalan ammattilaisia.
Peiliin katsomisen paikka
Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto ei väitä, että kaikki olisi ollut ennen paremmin. Alan vetovoiman väheneminen varsinkin eteläisessä Suomessa on kuitenkin asia, johon toimialalla olisi pitänyt herätä jo aiemmin.
”Nyt opiskelupaikkoja jää täyttämättä, vaikka osaajista on etenkin pääkaupunkiseudulla huutava pula”, Katajisto huokaa.
Tämä kävi ilmi myös Peabin hiljattain tekemästä selvityksestä, johon haastateltiin rakennusalan ammattiopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Opetushallituksen edustajia. Sen lisäksi koottiin valtakunnalliset tilastot hakijamääristä ja valmistuneista.
Tulosten mukaan rakennusalan ammattiopintoihin suuntaa entistä harvempi ja valmistuneistakin merkittävä osa suuntaa muille toimialoille.
”Tässä on kaikilla peiliin katsomisen paikka. Alan nykyistä osaamista, erilaisia uramahdollisuuksia ja ammattilaisia pitää nostaa näkyvämmin esiin. Rakennusala on tänä päivänä paljon muutakin kuin savinen perustustyömaa”, Katajisto toteaa.
Toisaalta Amisbarometri osoittaa, että omalle alalle työllistymistä, mielekkään ja pysyvän työn löytämistä sekä yrittäjänä toimimista pidetään rakennusalan opiskelijoiden keskuudessa todennäköisempänä kuin muilla aloilla.
Peab-opettaja tukemaan oppilaitoksia
Ruotsissa on painiskeltu takavuosina osin samojen ongelmien parissa ja siellä pulmaa on ratkottu isojen rakennusyhtiöiden omilla ”akatemioilla.”
Niihin ei vielä meillä Suomessa ole resursseja, mutta toimettomaksi ei ole jääty täälläkään. Esimerkiksi Peab palkkaa vielä kuluvan vuoden aikana ammattiopistoissa kiertävän opettajan, joka omalta osaltaan edistää alan yhteistyötä ammattiopistojen suuntaan ja tuo uusia tuulia myös itse opetukseen. Lisänä ovat harjoittelu- ja oppisopimuspaikat, joiden tarjontaa yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään.
”Tätä kautta voimme painottaa rakentamisen laatuseikkoja sekä kosteudenhallinnan perusteita. Peab-opettaja on myös luonteva yhteyshenkilö oppisopimusten ja harjoituspaikkojen järjestämisessä. Ne ovat yksi erittäin tärkeä väylä, jonka kautta saamme uusia rakennusalan ammattilaisia”, Katajisto kertoo.
Muutos lähtee ammattiylpeydestä
Peabin omassa strategiassa korostetaan laatutyön ja kerralla kuntoon -periaatteen tärkeyttä. Ne on jalkautettu yrityksessä myös käytäntöön: esimerkiksi asuntomainosten mannekiineina on yhtiön omaa väkeä perusrakentajasta työnjohtajaan ja myyntiammattilaiseen asti.
Eri tekijäpolvia ja ammattiryhmiä ”törmäytetään” tietoisesti myös organisaation sisällä, jotta peabilaiset oppisivat siiloutumisen sijaan tuntemaan toisensa entistä paremmin. Yksi tällainen taukopaikka on Peabin pääkonttorin taukotila, jossa piipahtavat päivän mittaan kahvilla niin työpäälliköt, suunnittelijat kuin taloushallinnon tai henkilöstöpuolen ammattilaiset.
Katajiston mukaan samoja arkisia asioita kannattaa korostaa myös rakennusalan omassa imagourakassa. Nuoret tarvitsevat ammatinvalinnan perustaksi paitsi faktaa myös konkreettisia esimerkkejä.
”Alan arvostus lähtee lopulta omasta osaamisesta ja terveestä ammattiylpeydestä. Kyllä jokaisen rakennusalan ammattilaisen pitää pystyä sanomaan pää pystyssä, missä on töissä ja millaisten projektien parissa”, Katajisto toteaa.
Samalla hän tunnustaa, että käänne vaatii kaikilta pitkäjänteisyyttä ja tinkimätöntä asennetta.
”Kun panostamme aidosti ja määrätietoisesti laatuun sekä viestimme avoimesti, paranee myös alan maine ja vetovoima nuorten keskuudessa”, Katajisto vakuuttaa.