Rajapinnat pois suunnittelun ja toteutuksen väliltä, hukka kuriin, eroon loputtomasta kustannusten minimoinnista sekä ovet auki uusille innovaatioille ja työtavoille.
Siinä muutamia avainasioita, jotka ovat nousseet pöydälle pari vuotta sitten työnsä aloittaneessa Building 2030-konsortiossa. Rakennusalan toimijoista koostuvan ”aivoriihen” urakkana on luoda alalle kestävä kehitysvisio pitkälle tulevaisuuteen.
Sen avulla halutaan varautua muun muassa digitalisaatioon, nopeaan kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen. Samalla varmistetaan, että rakennusalan liiketoiminta on jatkossakin kestävällä pohjalla.
Aalto-yliopistosta konsortiossa on mukana professori Olli Seppänen. Hänen mukaansa yhteinen visiotyö on päässyt varovaisen alun jälkeen kohtuullisesti vauhtiin. Samalla on alkanut toisaalta hahmottua edessä olevan muutostarpeen massiivisuus.
”Rakennusalalla on totuttu tekemään asiat tutuiksi tulleilla toimintatavoilla. Järjestelmä toki toimii, mutta se ei ole riittävän tehokas eikä tuota riittävän hyvää laatua”, Seppänen tiivistää.
Hukka ja tyhjäkäynti on kestohaaste
Hän vertaa tilannetta autotehtaaseen, jossa jokainen ajopeli valmistettaisiin käsityönä ja aina eri suunnittelijan ja eri tiimin voimin.
”Muutosta tarvitaan koko rakentamisen arvoketjussa. Käytännössä meillä rakennetaan yksittäiskappaleita ja prototyyppejä, kun tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman pitkälle standardoitu ja tehdasmainen tuotantotapa”, Seppänen toteaa.
Myös tyhjäkäyntiä on alan arvostetun tutkijan mukaan riittämiin. Työmailla aivan liian iso osa ajasta kuluu odotteluun tai puutteellisten suunnitelmien paikkailuun. Vaikka edistystä on tapahtunut, on suunnittelu Seppäsen mukaan edelleen liiaksi erossa tuotannosta.
”Suunnittelijoiden murheena on jatkuva suunnittelukustannusten minimointitarve, mikä usein tarkoittaa myös laadusta tinkimistä. Tässä kohtaa petrattavaa on myös rakennuttajilla ja työn tilaajilla. Suunnittelun ja tuotannon yhteensovittamiseen pitäisi satsata enemmän eikä hinta saisi enää olla keskeisin valintakriteeri”, professori toteaa.
Hiilineutraalius tärkein muutosmoottori
Building 2030-konsortiossa alan osaajat ovat peranneet yhdessä näitä kipukohtia ja päässeet myös asioissa eteenpäin. Allianssi- ja yhteistoimintaurakoiden avoimesta yhteistyöstä, vastuunjaosta ja kitkattomasta tiedonkulusta eri osapuolten välillä on jo otettu oppia. Yhtenä hedelmänä on myös nopeasti yleistyvä tahtituotanto.
Tärkeimmäksi muutosmoottoriksi ovat kuitenkin nousemassa alati kiristyvät ympäristövaateet ja tavoite hiilineutraalista rakentamisesta. Seppäsen mukaan se ajaa jatkossa työmaita kiihtyvällä vauhdilla tehokkuustalkoisiin, mikä samalla parantaa myös rakentamisen laatua ja lyhentää rakennusaikaa.
”Teollisilla toimintatavoilla nykyisten rakennusaikojen puolittaminen on täysin mahdollista, mikä samalla keventäisi tuntuvasti myös rakentamisen ympäristökuormaa”, Seppänen toteaa.
Kehityspotentiaali kiinnostaa elementtitoimittajaa
Yksi Building 2030-konsortiossa mukana olevista yrityksistä on Suomen suurin betonielementtien valmistaja Consolis Parma.
Teknologiajohtaja Juha Rämön mukaan alan yhteinen visiotyö on luontevaa jatkoa digitalisaation edistämiselle.
”Konsortiossa oppii ymmärtämään eri tahojen toimintamalleja, kehitystarpeita ja kehitysstatusta.
Etenkin yhteinen tilannekuva ja tehokkuuden kehityspotentiaali ovat olleet kiinnostavia”, Rämö kertoo.
Kehitystyötä on hänen mukaansa suunnattu yhteistyöhankkeisiin, mutta prosessin hallintaa pyritään kehittämään myös yhtiön sisällä entistä reaaliaikaisemmaksi.
”Keskeisiä haasteita ovat osapuolten välisen tiedon vakiointi sekä tietoturvallisuuden huomioiminen tiedonvaihdossa”, Rämö kertoo.
Parhaat käytännöt konkretiaksi
Building 2030 -työ pohjautuu kansainvälisiin vertailuihin, parhaiden käytäntöjen omaksumiseen muilta aloilta sekä teknologian ja digitalisaation mahdollistamiin toimintatapojen muutokseen.
Konsortiossa ovat Aalto-yliopiston lisäksi A-Insinöörit, Amplit, Consolis Parma, Fira, Fluent Progress, Granlund, Haahtela, Jatke, Lujatalo, Peab, Pohjola Rakennus, Ramboll, Ramirent, Rejlers, Skanska, SRV, Stark, Tocoman, Trimble, Vastuu Group ja YIT.
Luotettavuus
Vuonna 2030 rakennusalan yritykset nähdään luotettavina kumppaneina. Rakentamisprosessi on läpinäkyvä ja ymmärrettävä kaikkien osapuolten näkökulmasta. Lopputuotteet ovat laadukkaita ja valmistuvat ajallaan ja budjetissaan. Rakentaminen on ennakoitavaa, eikä siinä synny yllättäviä ja ennakoimattomia lisäkustannuksia tai viivästymisiä.
Käyttäjälähtöisyys
Vuonna 2030 tilan käyttäjä saa reaaliaikaista tietoa kiinteistön olosuhdetekijöistä ja kiinteistö ennakoi suorituskykyään ja ylläpitotarpeitaan. Kiinteistö mukautuu käyttäjän toimintaan. Kiinteistöt ja koko rakennettu ympäristö on suunniteltu käyttäjälähtöisesti ja turvallisiksi.
Kestävä kehitys
Vuonna 2030 kestävä kehitys ohjaa kaikkea päätöksentekoa. Rakentamisessa käytetään kierrätettäviä ja turvallisia materiaaleja. Hiilidioksidipäästöt ovat puolittuneet verrattuna vuoden 2018 tasoon.
Tuottavuus
Vuoteen 2030 mennessä rakennusala tuottaa arvoa asiakkaalle. Tuottavuusongelma on ratkaistu suunnittelussa, työmailla ja koko rakentamisen toimitusketjussa. Parhaat käytännöt levitetään tehokkaasti. Tuottavuushaasteen laaja-alainen ratkaisu tarjoaa suomalaisille yrityksille merkittävää vienti- ja kansainvälistymispotentiaalia.
Innostavuus
Vuonna 2030 rakennusala houkuttelee nuoria ja ulkomaalaisia osaajia ja startupeja. Alan toimijat tulevat erilaisilta toimialoilta ja työskentelevät tehokkaasti yhdessä. Alan työnantajat ovat innostavia ja heidän käyttämänsä johtamis- ja tuotantomallit ovat innovatiivisia. Työnantajat kannustuvat alan toimijoita vastuullisiin ja tutkittuun tietoon pohjautuviin kokeiluihin, joiden opit siirretään tehokkaasti seuraaviin projekteihin.
Lähde: Building 2030