Yhtenä tulevaisuuden kompastuskivenä on osaajapula ja nuoremman polven vaisu kiinnostus. Vaikka ala digitalisoituu vauhdikkaasti, liittyvät yleiset mielikuvat rakentamisesta sotkuiseen ja kuraiseen työmaahan. Kuva: Shutterstock.

Suomi tekee paluuta digirakentamisen piikkipaikalle

Suomi keikkui 2000-luvun alussa rakennusalan digitalisoinnin kärkijoukoissa. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi kuitenkin hyydytti hyvän kehitysvauhdin vuosiksi ja antoi kilpailijoille etumatkaa. Nyt se on kurottu kiinni ja Suomi kelpaa taas digimalliksi muille.

Kirjoittaja(t)

Monet rakennusalan keskeiset suomalaisinnovaatiot osuvat uudis- ja elementtirakentamisen kiivaimpaan aikaan 1960-1970 luvuille.

Yksi tärkeimmistä oli asuinrakentamista varten laadittu avoin BES (Betoni Elementti Systeemi) -järjestelmä. Sen ideana oli standardisoida betonielementit ja niiden liitokset siten, että urakoitsijat pystyivät kilpailuttamaan ja hankkimaan valmisosia monelta eri toimittajalta. Järjestelmä avasi samalla uusia mahdollisuuksia asuntojen pohjaratkaisujen suunnitteluun.

Aalto yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Olli Seppäsen mukaan se on samalla ollut yksi vahva näyte kotimaisen rakennusalan yhteistyökyvystä.

Toisena esimerkkinä hän mainitsee rakennustyömailla nopeasti suosiotaan lisäävän tahtituotannon. Rakentamisen koko tuotantoketjun hallintamalli kehitettiin aikanaan Suomessa, mutta innovaatio matkasi varsin pian ulkomaille jatkokehitettäväksi – palatakseen hiottuna takaisin ja käyttöön.

”Pienessä maassa ihmiset ja organisaatiot tuntevat toisensa. Se tunnetusti helpottaa yhteistyötä ja kehityshankkeiden etenemistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ajatuskin esimerkiksi alan toimijoiden yhdessä laatimasta standardista on edelleen aika mahdoton”, Seppänen toteaa.

Talousjarrutus hyydyttää myös alan innovaatioita

Suomi oli vielä 2000-luvun alussa tiukasti etulinjassa mm. tietomallinnuksen, digitalisaation sekä energiatehokkuuden saralla. Viime vuosikymmenen lopun finanssikriisi teki kuitenkin pahaa jälkeä myös rakennusalalla ja jatkuvat kulukuurit hyydyttivät toimialan innovaatio- ja kehitystoimintaa.

”Suomea pidettiin 20 vuotta sitten rakennusalan Piilaaksona ja olimme alan digitalisaatiossa edellä monia muita maita. Myös suunnitteluohjelmisto-osaamisemme oli huippuluokkaa”, professori toteaa.

Taannoisesta notkahduksesta on päästy kunnon vauhtiin vasta viime vuosina lisäresurssien, uuden teknologian ja avoimen yhteistyön myötä. Samalla myös ero kansainväliseen kärkeen on alkanut kaventua.

”Suomen haaste on siinä, että heikossa suhdanteessa meillä jarruttaa paitsi rakentaminen myös siihen liittyvä muu kehitystoiminta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käy juuri päinvastoin: markkinoiden hiipuessa kilpailu kiristyy, mikä pakottaa yritykset innovoimaan entistä enemmän”, Seppänen huomauttaa.


Suomi oli vuosituhannen vaihteessa rakennusalan Piilakson maineessa. Erityisen vahvoja oltiin suunnitteluohjelmistoissa. Kuva: Shutterstock.

Takaisin toimialan Piilaaksoksi

Toimialan oman kehityksen selkein muutosvoima on kuitenkin digitalisaatio, jossa Suomi on Seppäsen mukaan ottamassa taas suunnannäyttäjän roolia. Tavoitteena on palata rakennusalan Piilaaksoksi.

”Olemme vahvoja nimenomaan kokonaisuuksien hallinnassa ja koko rakennusprojektin digitalisoinnissa. Siihen käyvät täällä tutustumassa niin saksalaiset, amerikkalaiset kuin pohjoismaiset asiantuntijat.”

Yhtenä tulevaisuuden kompastuskivenä on kuitenkin osaajapula ja nuoremman polven vaisu kiinnostus. Vaikka ala digitalisoituu vauhdikkaasti, liittyvät yleiset mielikuvat rakentamisesta sotkuiseen ja kuraiseen työmaahan.

”Käytännössä työmaita ja projekteja voidaan ohjata jo nyt etänä ja reaaliajassa omalta työpöydältä ja vaikka kokonaan toiselta paikkakunnalta. Eli strategiapelejä harrastaville nuorille on rakennusalan suunnittelu- ja johtotehtävissä varmasti kiintoisia haasteita”, Seppänen vakuuttaa.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi