Suurin osa Suomen kiinteistökannasta on tehty aikana, jolloin energiankulutukseen kiinnitettiin huomattavasti vähemmän huomiota. Nyt tämä energiahukka halutaan entistä tiukemmin kuriin, sillä rakennetun ympäristön osuus kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta on lähes 40 prosenttia. Myös hiilidioksidipäästöissä kiinteistökannan osuus on yli 30 prosenttia.
”Suomen ilmasto-olosuhteissa korjausrakentamisen keskiöön nouseekin tehokas lämmöneristys, toteaa Kingspan Insulationin maajohtaja Kari Tervola.
Suuret energiahäviöt syntyvät huonosti eristetyistä rakennuksen vaipan osista ja niiden huonosta ilmatiiveydestä. Tehokkailla eristeillä saat hyvän lämmöneristyksen ja tiiveyden samalla kertaa kuntoon. Niinpä heikosti eristetyn kiinteistön lämmittämiseen voi kulua helposti jopa kaksi kertaa enemmän energiaa kuin tiiviissä ja energiatehokkaassa kiinteistössä. ”Hyvä lämmöneristys pudottaa energiankulutuksen lisäksi myös hiilidioksidipäästöjä alaspäin”, hän muistuttaa.
Investointi tuottaa Tervolan mukaan monia muitakin etuja. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys parantaa sisäilman laatua, nostaa rakennuksen arvoa ja pidentää sen käyttöikää. Asunnot ja työtilat ovat vedottomia, ne tuntuvat talvella lämpöisiltä ja pysyvät kesällä viileinä.
”Pienemmän energialaskun lisäksi eristäminen ja parempi energialuokitus nostaa myös asunnon ja kiinteistön arvoa”, hän muistuttaa.
Yläpohjan eristäminen on ensiaskel
Rakenteiden energiatehokkuusvaatimukset ovat kiristyneet viime vuosikymmeninä reippain askelin. Remonttien tavoitteena on useimmissa tapauksissa lämmönläpäisykertoimen eli U-arvon puolitus.
Mistä sitten lähteä liikkeelle, kun haluaa kohentaa kiinteistön rakenteellista energiatehokkuutta? Aloittaako yläpohjasta, ulkovaipasta vai lisäisikö lämpöeristystä ensin sisäseiniin?
Tervola suuntaa katseen ensiksi kattoon ja yläpohjaan.
”Lämmin ilma nousee ylöspäin, joten yläpohjan suuressa pinta-alassa ilmatiiveyden ja tehokkaan eristeen merkitys korostuu. Sillä on iso vaikutus lämmityslaskuun ja talon energialuokkaan. Oikeilla eristeillä tiiveyden ja eristyksen saa kuntoon samalla kertaa”, hän opastaa.
Nykyiset eristeet ovat entistä ohuempia, joten niitä voi tehokkaasti hyödyntää myös rakennuksen sisäpuolella. Näin säästetään asuinneliöitä ja esimerkiksi viistokatoissa minimoidaan niiden madaltuminen Lisäksi eristelevyt ovat keveitä ja helposti työstettäviä.
Remontteja yhdistämällä kustannustehokkuutta
Maajohtajan mukaan sisäpuolinen eristäminen tuo energiaremonttiin kustannustehokkuutta ja nopeutta. Lisäksi työt päästään tekemään laadukkaasti sisätiloissa ja säältä suojassa.
Se on myös vaihtoehto, jos haluaa pitää talon ilmeen ennallaan tai julkisivun muutokset on kielletty esimerkiksi suojeluarvon tai asemakaavamääräysten vuoksi.
”Tehokkaita ja ohuita eristeitä käyttämällä voidaan usein rakennuksen arkkitehtoninen ulkoasu säilyttää ja esimerkiksi katto- ja räystäsrakenteet säilyvät entisellään”, Tervola vinkkaa.
Lisäeristystä on hyvä selvittää myös silloin, jos taloon on tulossa esimerkiksi julkisivu- ja ikkunaremontti tai vaikkapa sisäpuolen tapetointi.
”Etenkin kerrostalon parvekeseinien osalta saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, kun ikkunaremontin yhteydessä tehdään myös eristeiden vaihdot”, hän lisää.
Kingspan Group
- Rakennusten lämmöneristys- ja julkisivuratkaisujen toimittaja
- Kingspan-konsernilla on noin 140 tehdasta 60 eri maassa
- Suomessa on tehdas Kankaanpäässä
- kingspan.com