Flash Line -tekstiililankku valmistetaan Hollannissa hiilinegatiivisesti. Tuotteen hiilijalanjälki on -1,1 kg CO₂ eq/m². Kuva: Laattapiste
Ilmoitus

Tekstiililaatan hiilijalanjälki painui jo alle nollatason

Rakentamisen hiilijalanjäljestä liki kolmannes syntyy käytettävistä materiaaleista. Markkinoille tuodaankin nyt laajalla repertuaarilla entistä vähähiilisempiä tuotteita ja materiaaleja. Laattapisteen uudessa tekstiililaatassa hiilijalanjälki on kutistettu jo negatiiviseksi, joten se toimii myös kiinteistön hiilivarastona.

Kirjoittaja(t)

Hiilinegatiiviset rakennusmateriaalit kuulostivat vielä muutama vuosi sitten lähes utopialta, mutta ovat tänä päivänä jo täyttä totta. Esimerkiksi kelpaa Laattapisteen valikoimaan nostettu uusi tekstiililaatta, jonka hiilijalanjälki on puristettu ennätyksellisen pieneksi ja vieläpä ilman rakennusalalla yleisesti käytettyjä hiilikompensaatioita.

Laattapisteen tuotepäällikkö Iiris Keinäsen mukaan onnistumisen taustalla on valmistaja Interfacen pitkäjänteinen tuotekehitystyö. Uudessa tekstiililaatassa on käytetty biopohjaisia raaka-aineita sekä hyödynnetty mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja, jotka samalla takaavat myös hyvän kierrätettävyyden.

”Laatassa on hiilinegatiivinen biokomposiittipohja, uudenlainen tuftausprosessi sekä kevennetty lanka. Raaka-aineena hyödynnetään monenlaista kierrätysmateriaalia, muun muassa mereen hylättyjä kalastusverkkoja”, Keinänen kertoo.

Lattia voi toimia myös hiilivarastona

Uusimmat ympäristöystävälliset tekstiililattiat varastoivatkin hiilidioksidia selvästi aiempaa enemmän ja tehokkaammin.

Ero takavuosiin on tuotepäällikön mukaan huima: kun tekstiililattian CO2-päästöt olivat vuosituhannen vaihteessa vielä noin 19 kiloa neliöltä, toimivat ne tänä päivänä jopa hiilivarastona. Uusin tekstiililaatta onkin hiilinegatiivinen raaka-aineiden ja valmistuksen osalta (EPD A1-A3).

”Tämä kannattaa suunnittelijoiden ja arkkitehtien huomioida etenkin toimisto- ja julkiskohteissa, joissa on laajoja lattiapinta-aloja”, Keinänen vinkkaa.

Esimerkiksi hän nostaa Nastolaan hiljattain valmistuneen Rakokiven monitoimitalon, jonne asennettiin tekstiililaattoja runsaat 2100 neliötä. Samalla pienennettiin rakennuksen hiilidioksidipäästöjä noin 19 000 kiloa, mikä vastaa noin 75 000 kilometrin ajomatkaa henkilöautolla.

”Biopohjaisen ja kierrätettävän tekstiililaatan etuja ovat myös hyvä akustiikka sekä puhtaampi ja terveellisempi sisäilma. Laatta sitoo pölyä ja epäpuhtauksia eikä asentamiseen tarvita liimaa”, Keinänen lisää.

Interface-tekstiililaattojen hiilijalanjälki (EPD A1-A3) on pienentynyt vuosien varrella pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena. Ensimmäinen hiilinegatiivinen tekstiililaatta tuotiin markkinoille keväällä 2021. Kuva: Laattapiste

Omat päästöt nollaan vuonna 2025

Amerikkalainen Interface kuuluu tekstiili- ja mattoteollisuuden globaaleihin kärkiyrityksiin, joka alkoi panostaa ympäristöystävällisiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin jo 1990-luvun puolivälissä. Yhtiö onkin palkittu vuosien varrella moneen otteeseen vastuullisuudestaan ja ympäristöteoistaan.

Sen valmistamat matto- ja vinyylilaatta-tuotteet ovat olleet hiilineutraaleja koko elinkaarensa ajan vuodesta 2018 lähtien. Koko toiminnassaan Interfacen on määrä olla hiilinegatiivinen vuoteen 2040 mennessä.

Samaa polkua kulkee myös Laattapiste, joka tähtää hiilineutraaliksi jo vuonna 2025. Pintamateriaaleihin ja kylpyhuoneisiin erikostuneen perheyrityksen valikoimassa on tekstiili- ja vinyylilaattojen ohella laaja repertuaari myös perinteisiä keraamisia laattoja, joissa niinikään korostuvat ympäristöseikat, toimitusjohtaja Tommi Haru kertoo.

Tänä päivänä valikoimaan kuuluu jo 15 erilaista keraamisten laattojen sarjaa, jotka ovat hiilineutraaleja valmistuksen osalta.

”Suosimme EPD (Environmental Product Declaration) -ympäristöselosteen omaavia tuotteita, josta selviävät niiden ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Ympäristöseikat kiinnostavat asiakkaita entistä enemmän ja EPD on tunnettu, luotettava ja standardoitu laskentatyökalu”, Haru toteaa.

Logistiikkaketjut rakennetaan käytettävän kaluston ja reittien osalta mahdollisimman ympäristöystävällisiksi. Kiinteistöissä hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkovoimaa. Käytössä on Ekokompassi -ympäristöjärjestelmä ja Laattapiste kuuluu myös Green Building Council-verkostoon. Oma kierrätysaste on nostettu jo yli 96 prosenttiin.

”Kiinnitämme entistä enemmän huomiota myös henkilöstön liikkumiseen ja työmatkoihin. Suosimme mahdollisimman paljon julkista liikennettä ja autokalustossa hybridi- ja sähköautomalleja, Haru lisää.

Veljekset Petteri ja Tommi Haru luotsaavat perheyritystä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Kuva: Suvi Suovaara / Cuvaya

Laattapiste Oy

  • Vuonna 1979 perustettu perheyritys
  • Päätuotteita keraamiset laatat, tekstiili- ja vinyylilattiat, kylpyhuonekalusteet, LVI-kalusteet, rakennuskemian tuotteet sekä wedi-rakennuslevyt
  • Pääkonttori Vantaalla, kahdeksan myymälää eri puolilla Suomea
  • Liikevaihto noin 40 miljoonaa euroa
  • Henkilöstöä noin 160
  • laattapiste.fi

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi