Rakennusalalla maksetaan edelleen varsin kallista jälkilaskua 1990-luvulla tehdyistä leikkauksista, joiden myötä rakennusmestarien koulutus lakkautettiin vuosikausiksi eteenpäin.
Se toki palautui ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmiin vuonna 2007, mutta vahinko oli ehtinyt jo tapahtua. Se näkyi pahenevana osaajapulana, joka Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn projektipäällikkö Janne Mäenpään mukaan ei ole täysin korjaantunut vieläkään.
”Jokainen rakennusalan osaaja on arvokas, mutta käytännön kokemusta omaava työnjohtaja on suorastaan kullanarvoinen. Heistä on jatkuva pula, ja sen huomaa myös työpaikkailmoituksista”, Mäenpää toteaa.
Uusi urapolku muuntokoulutuksesta
Tilanteeseen on reagoitu myös RATEKOssa. Se käynnistää uudistetun muuntokoulutusohjelman, joka tarjoaa rakennusalan kokeneille työntekijöille joustavan koulutuspolun työnjohtotehtäviin.
Koulutuksen perustana on Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, rakennustyömaajohdon osaamisala. Käytännönläheisen koulutusohjelman sisältää mm. esimies- ja neuvottelutaitoja, ajallista ja taloudellista suunnittelua ja ohjausta, laadunvarmistusta, sopimustekniikkaa, tehtäväsuunnittelua, hankintaa ja olosuhdehallintaa. Lisäksi opintojen alkuvaiheessa koulutetaan IT- ja sähköisten työvälineiden haltuunotto, jotta teknisten asioiden suunnittelu ja toteutus olisi mutkatonta.
Koulutus sopii myös niille, joiden työkyky ei enää välttämättä riitä tekijätason rakennustöihin, mutta työuraa voisi jatkaa fyysisesti hieman kevyemmissä tehtävissä. Aloite koulutukseen hakeutumisesta voikin tulla työnantajalta, eläke-, tai vakuutusyhtiöltä tai työntekijältä itseltään.
”Työntekijätaustan omaavat työnjohtajat ovat erityisen arvokkaita, sillä he tuntevat ja ymmärtävät työ- ja toimintaympäristön, olosuhteiden ja käytännön tekemisen edellytykset He ovat myös sitoutuneita työnantajaansa, opiskeluun ja uuden roolin haltuunottoon”, Mäenpää selvittää.
Valkoinen kypärä tuo lisää vastuuta
Muuntokoulutus kestää kaksi vuotta ja sen voi suorittaa työn ohessa. Kaksi päivää kerrallaan kestäviä lähiopetusjaksoja on noin 5–6 viikon välein.
Työnjohtajan tehtäviin tartutaan heti koulutuksen alusta lähtien, jotta lähiopetusjaksojen oppeja pystyy hyödyntämään välittömästi aidoissa työtehtävissä. Jokaisella työnjohtajaksi opiskelevalla on työpaikallaan mentori, joka yhdessä oppilaitoksen ohjaavan opettajan kanssa huolehtii kokonaisuuden hallinnasta. Työroolin vaihtuminen työntekijästä työnjohtajaksi on myös henkisesti iso loikka, sillä esihenkilön on osattava irtaantua käytännön tekemisestä ja keskityttävä vastuualueen töiden johtamiseen.
”Yhteistyö työpaikan, oppilaitoksen ja oppijan kanssa on toimintamalli, joka varmistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen ja opintojen aikaiset työtehtävät jatkuvat myös valmistumisen jälkeen”, Mäenpää kertoo.
Lisätietoja antaa koulutusasiantuntija Katariina Heikkinen, p. 050 325 0034, katariina.heikkinen@rateko.fi.