Asunnon pohjaratkaisu, sijainti, varustetaso, materiaalivalinnat sekä rakennusliikkeen maine ovat keskeisiä tekijöitä, kun suomalainen hakee itselleen mieleistä kotia. Viime vuosina asukkaiden ja asunnonostajien katse on kuitenkin alkanut kiinnittyä asunnon, asumisen sekä itse rakennusprosessin ympäristöystävällisyyteen ja hiilijalanjälkeen.
Etenkin nuoret arvostavat entistä enemmän muun muassa kierrätysmahdollisuuksia, energiatehokkuutta ja ekologisuutta. Kauas niiden taakse jäävät esimerkiksi erilaiset älykotiominaisuudet ja esteettömyysseikat.
Tiedot käyvät ilmi Rakennusteollisuus RT:n ja EPSI Ratingin tekemästä Uudisasuntorakentaminen 2020 -kyselytutkimuksesta, jossa oli mukana noin 1500 suomalaista. Sen mukaan myös rakennusyhtiötä arvioidaan entistä enemmän ympäristökriteerien pohjalta: selvästi yli puolet pitää tärkeänä, että rakennusliikkeet vähentävät uudiskohteidensa ilmastovaikutuksia eri tavoin. Eniten tätä arvostivat alle 30-vuotiaat.
Vastaavia tuloksia on kertynyt myös Gaia Consultingin ja Danske Bankin Kestävä koti -verkkopalvelusta. Sinne kertyneiden vastausten mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että asunnon tai taloyhtiön ympäristöystävällisyystekijät vaikuttavat hintakehitykseen tulevaisuudessa
Z-sukupolvi haastaa aitoon vastuullisuuteen
Nuoremman polven tuntemuksia asumiseen on kartoitettu myös Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS:issa. Sen tarjonta on monelle nuorelle ensimmäinen askel itsenäistymiseen ja omaan asumiseen.
Viime vuonna tehdyssä kyselyssä yksi kaksi kolmasosaa nuorista piti vastuullisuutta ja ympäristöarvoja asumisessa todella tai melko tärkeinä. Asuntoja haetaan nyt keskusta-alueilta ja hyvien yhteyksien ääreltä. Vuokra-asuminen ja jakamistalous kasvattavat niin ikään suosiotaan. Lisäksi oma asunto on entistä enemmän paikka omaan rauhoittumiseen – ystävät ja kaverit tavataan muualla.
HOAS:n toimitusjohtaja Matti Tarhion mukaan tämän niin sanotun Z-sukupolven, eli vuosina 1998–2010 syntyneiden asenteita, odotuksia ja toiveita on tutkailtu myös säätiön oman strategian rakennustyötä varten.
”Mikään päälle liimattu ei enää toimi. Yrityksiltä odotetaan nyt aitoja vastuullisuus- ja ympäristötekoja. Nuorten arvovalinnat näkyvät tänä päivänä esimerkiksi ruoka- ja vaateostoksissa, mutta tulevaisuudessa ne ohjaavat entistä enemmän myös isompia hankintoja – kuten asuntoja”, Tarhio toteaa.
HOAS on reagoinut muutokseen esimerkiksi lähtemällä mukaan puurakentamisen trendiin: Espoon Tapiolaan on hiljattain valmistunut 13-kerroksinen massiivipuinen opiskelijatalo ja seuraava puukerrostalo nousee muutaman kilometrin päähän Niittykumpuun.
”Vastuullisuusohjelma on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on vastuullisuuteen pohjautuva strateginen kehityssuunta”, Tarhio toteaa.
Ekologinen elämäntapa kiinnostaa
Tulevaisuutta tutkaillaan tarkasti myös rakennusyhtiö YIT:ssä. Se tekee vuosittain Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin, jossa noin tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista esittää näkemyksiään asumisen ja asuinympäristöjen kehittämisestä.
Tuoreimman barometrin tulokset ovat pitkälti samoilla linjoilla EPSI Ratingin ja HOAS:n kyselyiden kanssa: ilmastonmuutos huolestuttaa ja samalla yrityksiltä ja ympäröivältä yhteiskunnalta odotetaan konkreettisia ilmastotekoja.
YIT:n barometrissä asunnonostajia kiinnostivat entistä enemmän muun muassa kierrätysasiat, sähköautojen latauspaikat ja taloyhtiöiden energiaratkaisut. Moni kyselyyn vastannut kertoi myös vähentäneensä lämpimän veden käyttöä, lisänneensä jätteiden lajittelua sekä siirtyneensä ekosähköön.
Kuluttajien asenteet ohjaavat rakentajia
YIT:n Asuminen Suomi ja CEE -segmentin vt. johtaja Marko Oinas sanookin suoraan, että ympäristöarvot ja kiertotalous on huomioitava rakentamisessa nyt aivan eri tavalla kuin vielä muutama vuosi sitten. Alan normiston ja kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten lisäksi ohjureina ovat kuluttajien asenteet, joiden pohjalta arvioidaan paitsi lopputuotteita myös rakentajia.
”Suunnittelussa painottuvat esimerkiksi kierrätykseen ja jätteiden sujuvaan lajitteluun liittyvät seikat, maalämmön kaltaiset vähäpäästöiset energiaratkaisut sekä taloyhtiöiden yhteistilat. Rakennusten energiatehokkuutta on lämmöneristyksen osalta enää vaikea parantaa. Uutena haasteena onkin kesäajan jäähdytys”, Oinas toteaa.
YIT:n tavoitteena on pudottaa omat päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä. Oinas kuitenkin muistuttaa, että kyse on lopulta koko rakennusalan yhteisistä ympäristötalkoista – pelkästään omin voimin kovia hiilineutraaliustavoitteita ei saavuteta.
”Rakentaminen ja asuminen tuottavat merkittävän osan hiilipäästöistä. Siksi koko toimialan ja myös siihen liittyvien tuote- ja tuotantoketjujen on oltava talkoissa mukana”, hän painottaa.