Pohjois-Suomen matkailu on ollut lupaavassa nousussa koronapandemian jälkeen, mutta itäisessä Suomessa matkailijoiden määrät eivät ole elpyneet. Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi ainakin osittain siivet matkailun nosteelta.
Uutta matkailuliiketoimintaa syntyy, kunhan edellytykset ovat kunnossa. Se tarkoittaa palvelujen kehittämistä ja toimijoiden välistä yhteistyötä.
Mitä tilanteesta itäisessä Suomessa tuumitaan? Kurkistetaan Etelä-Savoon, joka on yksi alueen kuudesta maakunnasta Etelä-Karjalan, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rinnalla.
”Meiltä ei löydy isoja piippuja, vaan painopiste on mikro- ja pk-yrityksissä. Olemme tottuneet siihen, että elanto hankitaan yrittämällä. Nyt itäsuomalaista sisua ja ketteryyttä tarvitaan jälleen”, Etelä-Savon ELY-keskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Hannu Mars aloittaa.
”Koska Etelä-Savo ei kuulu valtakunnan kasvumaakuntiin, suhdannevaihtelut eivät ole meillä niin tuntuvia kuin kasvumaakunnissa. Panostamme vahvuuksiimme ja pehmeisiin arvoihimme: metsään, veteen ja ruokaan. Meillä uskotaan tulevaisuuteen.”
Suomen yrittäjien barometrin mukaan Etelä-Savossa on valtakunnan keskiarvoon verrattuna myös enemmän kasvuhalukkuutta.
Matkailu on monelle elinehto
Etelä-Savon näkövinkkelistä itärajan ja Saimaan kanavan sulkemisella on valtava merkitys. Venäjän kaupan päättyminen syö elinvoimaa, kun puuta sekä matkailuyritysten kaipaamia maksukykyisiä matkailijoita jää rajan toiselle puolelle.
”Tämä on iso isku ja jarru itäisen Suomen matkailun kehittämiselle – etenkin, kun monet alan yritykset ovat tehneet viime vuosina suuria investointeja matkailun kehittämiseksi”, Mars sanoo.
Haasteet vaikuttavat maakuntiin eri tavoin muun muassa rajapinnan määrän mukaan. Etelä-Karjalan alueella vieraili ennen koronaa vuonna 2019 noin 1,8 miljoonaa venäläistä matkailijaa vuodessa, jotka käyttivät maakunnan kauppoihin ja palveluihin 310 miljoonaa euroa. Rahaa jää nyt tulematta maakuntaan vajaa miljoona euroa päivässä. Kriisivuosien takia on menetetty myös työpaikkoja nelinumeroisin luvuin.
”Matkailu on monelle itäsuomalaiselle paikkakunnalle elinehto. Esimerkiksi 5 500 asukkaan Mäntyharjun väkimäärä nelinkertaistuu kesäkuukausina. Tästä on helppo päätellä, mikä merkitys matkailulla on kunnalle ja koko järvi-Suomelle.”
Paikkaa paikan päälle
Matkailun tulevaisuus on pitkälti kiinni itäisen Suomen saavutettavuudesta ja toimivista liikenneyhteyksistä. Junayhteydet pääkaupunkiseudulta Mikkeliin ja sitä kautta Kuopioon ovat Marsin mukaan kohtuulliset, mutta koko Suomen poikittainen raideliikenne on jäänyt lapsipuolen asemaan. Savonlinnaan raiteet päättyvät kaupungin rajalle, kun silta puuttuu.
”Pienet lentokentät ovat tukalassa tilanteessa, koska ympärivuotiset matkustajamäärät ovat vähäisiä. Iloinen asia on Savonlinnan charter-lennot, jotka hyödyntävät koko Itä-Suomea. Valtatie 5 on hyvässä ja vetävässä kunnossa lähes Helsingistä Juvalle saakka. Siihen on viime vuosina satsattu, ja viimeiset pullonkaulat saadaan toivottavasti purettua lähivuosina.”
Marsia ihmetyttää, miten kaikki infra on saatu aikanaan rakennettua, kun nyt sen kunnossa pitäminen ottaa lujille.
”Kyse on kansallisesta omaisuudesta. Korjausvelkaa on paljon, eikä sitä paikkaa paikan päälle panemalla paremmaksi saada. Totuus paljastuu, kun siirrytään pääteiltä alemman asteisille väylille.”
Kaksi Karjalaa on jäissä
Itäsuomalaista sisua ja sitkeää yrittäjyyttä edustaa myös pohjoiskarjalainen matkatoimisto Äksyt Ämmät. Pian 30 vuotta täyttävän yrityksen takana ovat nurmeslaiset yrittäjät Minna Murtonen ja Kirsi Partanen. Toiminta-ajatuksena on alusta asti ollut tuoda ulkomaalaisia Itä-Suomeen. Linjaus on voimissaan: yrittäjien majatalo Pihlajapuun asiakkaista yli 90 prosenttia on ulkomaalaisia.
”Itärajan sulkemisesta huolimatta vuosi 2023 oli meille liikevaihdollisesti paras ikinä, mihin vaikutti se, että suurimmat virtamme tulevat saksankielisistä maista. Itärajan läheisyys on tuottanut nyt ensimmäisen peruutuksen Euroopasta. Yksi kehitteillä ollut uusi tuotteemme, Kaksi Karjalaa, on toistaiseksi jäissä”, Murtonen kertoo.
Ohjelman tarkoituksena oli tarjota luonto- ja makuelämyksiä sekä Suomen Karjalassa että Venäjän Karjalassa: viikko Nurmeksessa ja viikko Kostamuksessa, Kalevalassa sekä Solovetskissa.
Pitkä matka Suomeen
Äksyt Ämmät on esimerkki yrityksestä, jonka menestys on vahvasti liikenneyhteyksistä kiinni. Nurmes sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Karjalassa, Pielisen pohjoispäässä – keskellä kolmea maakuntaa. Iisalmen, Joensuun, Kajaanin ja Kuopion kaupungit ovat noin 120 kilometrin etäisyydellä.
”Nurmekseen pääsee junalla Joensuusta kahdesti päivässä. Linja-autovuoroja kulkee Joensuusta, Kuopiosta ja Kajaanista, joista löytyvät myös lähimmät lentoasemat. Tälle kesälle tilapäistä haittaa aiheuttaa heinäkuun ajan kiinni oleva Kuopion lentokenttä”, Murtonen sanoo.
Matkailijan reitillä yhdistyvät eri liikennemuodot.
”Ulkomaalaiset tulevat yleensä lentäen, mutta jos loma on pidempi, myös junamatkailu vetää. Yhteydet pelittävät, mutta kyllä tänne Keski-Euroopasta on pitkä matka. Autoja tarvitaan, sillä majataloon ei pääse julkisilla, eivätkä kansallispuistot sijaitse junaradan varrella.”
Tärpit kesäiseen Itä-Suomeen
Hannu Mars, Etelä-Savon ELY-keskus:
”Kun muutin työn perässä Pohjanmaalta Etelä-Savoon, ensimmäisenä minut vietiin Mikkelin torille lörtsylle. Jokaisen itäsuomalaisen kaupungin torilta löytyy omat herkkunsa. Meidät tunnetaan muikuista ja muista paikallisista raaka-aineista.
Minna Murtonen, Äksyt Ämmät:
”Suosittelen sukeltamista itäsuomalaiseen makumaailmaan keräämällä pieni porukka karjalaiseen pitopöytään. Mukavaa kesäohjelmaa tarjoavat myös pienryhmien opastetut kaupunkikävelykierrokset, joita järjestetään ainakin Joensuussa, Kuopiossa ja Nurmeksessa.”