Asunto on useimmille suomalaisille elämän suurin investointi, johon kohdistuu myös ennakko-odotuksia. Alkuinnostukseen liittyvää positiivista käyttäjäkokemusta voivat kuitenkin nakertaa pienet tekniset viat tai sisustusratkaisut, jotka ovat näyttäneet hyviltä suunnittelupöydällä, mutta toimivat heikosti arjessa.
Sama koskee toimitila- ja julkista rakentamista. Onnistunut kirjasto, koulu tai sairaalahanke vaatii loppukäyttäjien kytkemistä toteutukseen jo suunnitteluvaiheessa. Yhtä lailla pyöräväylien, puistojen ja katutilojen suunnitteluun tulee tuoda kuluttajanäkökulma.
Kirsi Hautalan mielestä ratkaisut löytyvät tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien entistä tiiviimmästä yhteistyöstä sekä loppukäyttäjien näkökulman huomioimisesta heti hankkeiden alkumetreillä.
”Vastuullisuus on kokonaisvaltaista kestävyyttä, laatu puolestaan paljon muutakin kuin teknisten virheiden välttämistä. Se on myös esteettisyyttä, toiminnallista ja elämyksellistä laatua, joka voi liittyä vaikkapa valaistukseen, akustiikkaan tai yleiseen turvallisuudentunteeseen”, Hautala muistuttaa.
Käyttäjäkokemus entistä tärkeämpi valintakriteeri
Hautala hakee vertailukohdaksi auton. Jos päätämme hankkia premium-luokan ajoneuvon, emme juurikaan epäile sen teknistä laatua ja kestävyyttä. Sen sijaan panemme valinnassa painoarvoa mukavuudelle, estetiikalle ja käytettävyydelle. Samaa pitää Hautalan mielestä tavoitella myös rakentamisessa. Kaikessa rakentamisessa tekninen laatu ja pieni hiilijalanjälki ovat toki tärkeitä, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös positiivista käyttäjäkokemusta.
Hautalan luotsaama Rakentamisen Laatu RALA on vuonna 1997 perustettu, rakennetun ympäristön laatua ja vastuullisuutta sekä rakennusalan läpinäkyvyyttä edistävä asiantuntijaorganisaatio. Puolueettoman ja riippumattoman toimijan tavoitteena on viedä kiinteistö- ja rakennusalaa kohti tiedolla johtamista, jossa korostuvat laatu ja vastuullisuus. Jäsenistö koostuu laajasti rakennus- ja kiinteistöalan toimijoista.
”Olemme yhteiskunnallinen toimija, jolla on keskeinen rooli yhteiskunnan toimivuuden, elinkeinoelämän elinvoimaisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Meillä ei ole tässä työssä taloudellista intressiä, vaan toiminta on yleishyödyllistä. Samalla haluamme olla myös loppukäyttäjien äänitorvi, joka vie heidän viestiään paitsi kiinteistö- ja rakennusalalle myös lainsäätäjille”, Hautala tiivistää.