Takavuosina asumiseen ja asuinkiinteistöihin liitetyt uhkakuvat keskittyivät pitkälti rakenteiden tekniseen kestävyyteen ja turvallisuuteen poikkeuksellisissa sääoloissa tai vaikkapa tulipalon kohdatessa.
Viime vuosina perinteisten riskien rinnalle on noussut entistä enemmän kyberturvallisuus. Kiinteistöissä sekä infra- ja väyläverkostossa on päivä päivältä enemmän erilaisia automaatiojärjestelmiä ja etäohjaukseen perustuvaa teknologiaa, mikä tekee niistä potentiaalisen kohteen erilaiselle kybervaikuttamiselle.
”Yhteiskunnan häiriötön toiminta on riippuvainen rakennetusta ympäristöstä, eikä siihen kohdistuvilta kyberuhkilta olla luonnollisesti turvassa Suomessakaan”, toteaa Rakennuspoolin pääsihteeri Juha Kaitera.
”Jo nyt suuri osa rakennetun ympäristön palveluista tai niiden hallintakeinoista on digitaalisia ja yhteydessä internetiin. Internet ei aina ole luotettava toimintaympäristö, joten siinä toimiminen edellyttää asianmukaista digitaalisten riskien arviointia ja hallintaa”, Kaitera toteaa.
Tietoturva-aukot löytyvät usein automaatiosta
Suurimmat haavoittuvuudet löytyvät yleensä kiinteistöjen talotekniikasta ja rakennusautomaatiosta, jotka voivat olla kyberturvan osalta jopa täysin suojaamattomia. Mahdollisen kyberiskun seuraukset ovat Kaiteran mukaan hyvin konkreettisia.
”Esimerkiksi ilmanvaihto, lämmitys, lukitukset tai valaistus eivät enää välttämättä toimi odotetusti. Jos hakkerit pääsevät kiinni asuntokohtaiseen käyttäjädataan, myös yksilön tietosuoja voi vaarantua”, hän toteaa.
Digitalisaatioon ja kyberturvaan liittyvät riskit on toki tiedostettu myös rakennusalan sisällä. Uutta ohjeistusta on viety alan ammattilaisten ”aapiskirjoina” tunnettuihin RT- ja ST-ohjekortteihin, joiden tuottamiseen ovat osallistuneet huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvat Digipooli ja Rakennuspooli.
”Tavoitteena on, että kiinteistöjen digi- ja kyberturva olisi hallussa koko elinkaaren ajan”, Kaitera tiivistää.
Maailmanmitassa ainutlaatuista yhteistyötä
Kyberturvan lisäksi Rakennuspooli jäsenyrityksineen kantaa – monien muiden toimialojen tavoin – vastuuta myös Suomen yleisestä huoltovarmuudesta kriisiaikoina.
Rakennuspoolin puheenjohtajan ja SRV:n johtoryhmään kuuluvan Jouni Forsmanin mukaan kyse on myös yritysten yhteiskuntavastuusta: kun apua tarvitseva viranomainen tai puolustusvoimat sitä pyytää, niin kääritään hihat ja lähdetään hätiin.
”Rakennuspoolissa on viisi aluetoimikuntaa eri puolilla Suomea. Ideana on toimia mahdollisimman paikallisesti, sillä omilla alueillaan ihmiset tuntevat toisensa ja sikäläiset olosuhteet. Toki apua annetaan yli aluerajojen ja tarvittaessa ympäri maata”, Forsman toteaa.
Rakentajien apua vaativat kriisitilanteet voivat olla sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeiden lisäksi esimerkiksi myrsky- ja tulvatuhoja tai mittava öljyvahinko jälkiseuraamuksineen. Käytännössä toimintaketjun voi laukaista mikä vain tilanne, johon varautumiseen tai siitä aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen tarvitaan normaalia enemmän osaamista, kalustoa, työkoneita ja käsipareja.
Tarvittaessa niitä siirretään rakennusalan yrityksistä ”isänmaan tarpeisiin” jostain käynnissä olevasta normaalista työkohteesta.
”Suomen huoltovarmuusmalli on todella ainutlaatuinen. Samalla se on loistava esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin saumattomasta yhteistyöstä”, Forsman kehuu.
Kriiseihin varaudutaan harjoittelemalla
Kriisivalmiutta harjoitellaan säännöllisesti, jotta kaikki toimisi tositilanteessa mahdollisimman kitkattomasti. Lisäksi pooli tuottaa selvityksiä erilaisten kriittisten materiaalien saatavuudesta ja huoltovarmuuden tilannekuvaa yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa.
Rakennusalan toimijoita on mukana myös TIETO22-harjoituksessa, joka on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaharjoitus laajojen kyberhäiriöiden varalta.
”Viime kädessä kyse on sujuvan arjen varmistamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Vielä muutama vuosi sitten tällaiset uhkakuvat tuntuivat useimmista kovin kaukaisilta. Nyt asenteet ovat aika tavalla toisenlaiset. Koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä kiinnostus poolitoimintaan on vain kasvanut ja entistä useampi haluaa olla siinä aktiivisesti mukana”, Forsman kiittelee.
Saman on havainnut myös sotilastaustan omaava Juha Kaitera.
”Rakennusalan maanpuolustustahto on aivan huippuluokkaa ja siellä on todella vahva tahto kehittää entistä turvallisempaa yhteiskuntaa.”
Rakennuspooli
- Rakennusalan yritysten ja viranomaisten välinen yhteistoimintaelin normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen rakennustoimintaa koskevissa asioissa.
- Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Rakennuspooli on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2002, mutta rakennusalan huoltovarmuustoimintaa on harjoitettu jo vuosikymmeniä.
- Rakennuspoolin sopimuksessa ovat mukana Rakennusteollisuus RT, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Yleinen Teollisuusliitto (YTL) ja Huoltovarmuuskeskus.
- Yrityksille poolitoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista eikä siitä makseta korvausta.