Rakennus- ja suunnitteluala on opiskellut viime vuosina vähähiilistä rakentamista ja vuosikymmenen lopulla tuo päästöruuvi kiristyy entisestään.
Se pakottaa suunnittelijat, rakentajat ja tilaajat suuntaamaan katseensa entistä tiukemmin rakennusmateriaaleihin, rakennusprosessin hiilijalanjälkeen sekä rakennusten käytönaikaisiin päästöihin. Lisäksi suunnittelu- ja mallinnusdataa on hyödynnettävä entistä tehokkaammin kiinteistön koko elinkaaren aikana.
Nämä haasteet nousivat esiin myös Trimble Finlandin Vähähiilinen rakentaminen & data -webinaarin asiantuntijaesityksissä.
Green Building Council Finlandin (FIGBC) yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluoto muistuttikin puheenvuorossaan, että Suomessa uusien julkisrakennusten tulee olla päästöttömiä vuodesta 2028 lähtien. Vuosikymmenen vaihteessa sama tavoite koskee myös muuta uudisrakentamista.
EU-tasolla tavoitteena on päästötön kiinteistökanta vuoteen 2050 mennessä.
”Energiantuotantomme on lähes päästötöntä, joten fokus on siirrettävä energiankäytöstä rakennusmateriaaleihin ja -tuotteisiin”, Länsiluoto totesi.
Suunnittelussa korostuvatkin materiaalien kierrätys, jo olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen sekä vähähiiliset materiaalit.
”Säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäyttö ovat hyviä ohjenuoria”, Länsiluoto tiivisti.
Data avaa ikkunan koko projektiin
Swecon projektipäällikkö Kari Nöjdin mukaan tavoite on täysin saavutettavissa. Hiili- ja päästölaskentaa on tehty pian kymmenen vuotta, mallintaminen alkaa olla hallussa ja A-energialuokka on jo arkea useimmille rakennusliikkeille. Myös vähähiilisiä tuote- ja materiaalivaihtoehtoja on markkinoilla vuosi vuodelta enemmän.
Suunnittelupöydillä ja rakennusaikana syntyvää dataa olisi kuitenkin hyödynnettävä ja hallittava nykyistä paremmin.
”Koko prosessi tehostuu, kun rakennusaikaiseen johtamiseen ja päätöksentekoon tulee reaaliaikaista tietoa aikatauluista, määristä, tilaus- ja toimitusketjuista sekä hiilijalanjäljestä. Silloin nähdään yhdestä ikkunasta, kuinka projekti oikeasti etenee suunnittelusta käyttöönottoon asti”, Nöjd totesi.
”Kun prosessit saadaan kuntoon, voivat myös suunnittelijat ja rakentajat keskittyä entistä paremmin omaan työhönsä. Tämä muutos on kiinni vain meistä itsestämme”, hän lisäsi.
Pudotuspotentiaali uhkaa hukkua käytön aikana
NCC Building Finlandin kestävän kehityksen johtaja Pekka Kiurun mukaan NCC:ssä rakennushankkeille asetetaan hiilijalanjälkitavoite heti ensi metreillä. Sen jälkeen se ohjaa muun muassa materiaalivalintoja, tilojen mitoitusta, taloteknistä suunnittelua sekä energiamuodon valintaa.
Laskelman toteutumista seurataan koko projektin ajan. Pienet korjausliikkeet ovat matkan varrella mahdollisia, mutta itse tavoitteesta ei tingitä.
”Haasteena on, ettei uudisrakennusten päästönpudotuspotentiaalia osata hyödyntää riittävästi varsinaisen käytön aikana. Sen myötä osa suunnittelijoiden ja rakentajien työstä uhkaa valua hukkaan”, Kiuru harmitteli.
Tilaajillakin oma vastuunsa
Samaan asiaan tarttui webinaarin jälkipaneelissa myös Trimble Finlandin kehitysjohtaja Päivi Puntila.
”Kiinteistöön liittyvän datan pitäisi olla rakennuksen pääomaa koko sen elinkaaren ajan. Näin tuo tärkeä tieto siirtyisi eteenpäin myös omistajanvaihdoksissa”, hän totesi.
Puntilan mukaan myös tilaajilla on oma vastuunsa tulevien päästötavoitteiden saavuttamisessa.
”He lopulta määrittävät ne speksit, joiden mukaan rakennetaan. Minusta päästötavoitteet voisivat olla huomattavasti kunnianhimoisempia, kuten Tanskassa.”