Materiaalien kierrätys rakennusalalla tehostuu, mutta talotehtaissa ja työmailla ylijääneelle lasivillalle ei ole löydetty virallista uusiokäyttöä. Hukkapalat on laitettu sekajätteeseen ja viety edelleen kaatopaikalle.
Ei enää, sillä Saint-Gobain Finland Oy:n ja Revisol Oy:n kehittämässä lasivillan kierrätyspalvelussa hukkapalat kerätään talteen ja niistä jauhetaan raaka-ainetta Saint-Gobainin Leca-soraan.
”Kierrätyspalvelumme on käänteentekevä, sillä aiemmin kaikkea hukkalasivillaa ei ole voitu kierrättää ja uusiokäyttää”, Saint-Gobainin kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakka sanoo.
Talojen ja elementtien valmistuksessa lasivilla leikataan sopivan kokoiseksi, jolloin siitä jää yli pieniä paloja. Isossa talotehtaassa hukkapaloja voi syntyä kymmeniä tonneja vuodessa, mutta niitä kertyy enemmän tai vähemmän myös kaikilla rakennustyömailla.
Myös työmaiden hukkapalat uusiokäyttöön
Saint-Gobain valmistaa Forssassa Isover-lasivillaeristeitä ja Ecophonin akustisia alakatto- ja seinälevyjä. Ecophonin konseptikehittäjä Tiia Huuskosen mielestä lasivillan kierrätys on myös tervetullut palvelu, jota asiakkaat ovat jo kyselleet. Palvelun ansiosta työmailta ylijäävät hukkapalat saadaan nyt uusiokäyttöön.
Tähän saakka esimerkiksi alakatoista käyttämättä jääneet leikkuupalat on jouduttu laittamaan sekajätteeseen, jonka määrää pyritään kustannus- ja ympäristösyistä vähentämään kaikilla työmailla.
”Vaikkapa rakennushankkeen ympäristösertifioinnissa sekajätteen minimointi on yksi arviointikriteeri”, Huuskonen muistuttaa.
Asiakkaalle joustava keräysjärjestelmä
Revisol on jätehuollon kokonaispalveluja tarjoava yritys, jolla on nyt Suomessa viisi toimipistettä. Avainasiakaspäällikkö Tero Peltomäki kertoo, että lasivillan keräys niveltyy oleelliseksi osaksi muita kierrätyspalveluja.
”Muiden jätejakeiden tavoin keräämme lasivillan asiakkailta. Osa asiakkaista hoitaa kuljetuksen itse meille Nokialle”, Peltomäki toteaa.
Monella asiakkaalla on omat keräysvälineensä lasivillajätteen jauhamiseen tai paalaamiseen. Asiakas voi myös vuokrata paalaimen tai puristimen Revisolilta.
Peltomäen mukaan logistiikka on suunniteltu niin, ettei siitä ei aiheudu haittaa asiakasyrityksen päivittäiselle toiminnalle. Revisol tuo tyhjän puristimen tilalle ja vie täyden puristimen mennessään, kun kiertoon menevä lasivilla käydään noutamassa.
Hukkapalat jauhetaan Revisolin tuotantolaitoksella Nokialla, josta materiaali kuljetetaan Saint-Gobainin Leca-tuotteita valmistavalle tehtaalle Kuusankoskelle.
Asiakasyritysten ohella Revisol hoitaa myös Isoverin ja Ecophonin tuotantolaitoksilta syntyvän prosessijätteen toimittamisen uusiokäyttöön, sillä kaikkea lasivillan valmistuksen hukkaa ei voi laittaa takaisin tuotantoprosessiin.
”Uusiokäyttö on meillekin tärkeä asia, kun kaatopaikkajätteen määrä vähenee”, Tuomas Kohvakka sanoo.
Palvelusta paljon positiivista palautetta
Saint-Gobainin Isover-tuotteiden vastaava myyntipäällikkö Reijo Siekkinen sanoo, että lasivillan keräyspalvelusta on tullut asiakkailta paljon positiivista palautetta.
”On kätevää, että sama operaattori pystyy hoitamaan eri jätejakeiden kierrätyksen. Se säästää logistiikkakustannuksia ja vähentää kuljetusten päästöjä”, Siekkinen sanoo.
Palvelusta saadussa palautteessa ovat nousseet esille muutkin ympäristöasiat.
”Lasivillan kierrätyksessä polku on uskottava ja läpinäkyvä. Tiedämme tarkasti, että kerätty materiaali päätyy Leca-soran raaka-aineeksi ja sitä kautta uusiokäyttöön.
Tämä helpottaa asiakasyrityksiä esimerkiksi hiilijalanjälkilaskelmien teossa”, Siekkinen toteaa.
Lasivillan kierrätyksessä tärkeitä asiakasryhmiä ovat talotehtaiden ja betonielementtivalmistajien kaltaiset teolliset yritykset. Siekkisen mielestä on hienoa, että hukkapalojen keräys voidaan ulottaa myös työmaille, joissa määrät vaihtelevat kohteen koon mukaan. Tähän saakka suhteellisen pienten erien kierrätys on ollut haasteellista.
”Pientalotyömailla kierrätys ei ole toiminut, mutta nyt siihenkin on löytynyt toimiva konsepti. Se on iso juttu.”
Kiertotalouden kehittämisessä kova pöhinä päällä
Isoverin lasivillatuotteet säästävät neitseellisiä luonnonvaroja, sillä niiden raaka-aineesta jopa 80 prosenttia on kierrätyslasia. Kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakan mielestä on kuitenkin tärkeää, että lasivillan kierrätykseen haetaan koko ajan uusia vaihtoehtoja.
Tätä Saint-Gobain Finland selvittää muun muassa EU-rahoitteisessa WOOL2LOOP-innovaatiohankkeessa yhdessä Oulun yliopiston ja kahdeksan muun kumppanin kanssa.
Hankkeessa tutkitaan mineraalivillajätteen palauttamista uusiokäyttöön kemiallisella alkaliaktivoinnilla eli geopolymerisoinnilla, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää sementtiä korvaavana raaka-aineena uusissa rakennusmateriaaleissa.
”Kiertotalouteen ja neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen tähtäävässä tutkimus- ja kehitystoiminnassa on kova pöhinä päällä”, Tuomas Kohvakka kertoo.
Hän korostaa, että teknisten innovaatioiden ohella on kehitettävä myös uudenlaisia liiketoimintamalleja. Lasivillan kierrätys on tästä malliesimerkki, ja sellaisia kiertotalouden vauhdittamiseen tarvitaan lisää.
”Valmiita ratkaisuja ei ole, vaan niitä on rakennettava yhdessä eri toimijoiden kanssa.”
Kohvakan mielestä syntyvän jätteen vähentäminen on kiertotaloudessa ykkösasia. Saint-Gobainin tuotantolaitoksilla tähän pyritään esimerkiksi suunnittelemalla tuotanto entistä fiksummin.
”Jos jätettä joka tapauksessa syntyy, se pitää pystyä kierrättämään. Parasta on, jos jätteestä saadaan lisäarvoa ja sitä voidaan käyttää johonkin uuteen tuotteeseen, kuten lasivillajätettä Leca-soraan.”
Myös Ecophonin Tiia Huuskonen korostaa jatkuvan parantamisen periaatetta.
”Työ kiertotalouden edistämiseksi jatkuu, ja kierrätettäville jätteille löydetään tulevaisuudessa koko ajan uusia käyttökohteita.”
