Työn tuottavuus on ollut perinteisesti yksi teollisuuden keskeisistä kilpailutekijöistä, jota etenkin vientiorientoituneet yritykset ovat viilanneet vuosi vuodelta terävämpään kuntoon.
Rakennusalalla tuottavuuskäyrät ovat junnanneet vuosikymmenestä toiseen likipitäen ennallaan, vaikka keskeiset tehostuslääkkeet ovat toimialan sisällä hyvin tiedossa.
Tämän tiedostaa myös Rakennusteollisuus RT:n kehitysjohtaja Antti Aaltonen. Jos alalla tavoitellaan todellista tuottavuuskäännettä, on otettava oppia muusta valmistavasta teollisuudesta.
”Yksittäiskappaleiden valmistuksesta on siirryttävä kohti teollista sarjatuotantoa. Se vaatii koko rakennusprosessin tarkkaa suunnittelua ja konseptointia sekä huomattavasti nykyistä laajempaa esivalmistettujen rakennusosien ja komponenttien käyttöä”, hän tiivistää.
Hyvät käytännöt koko alan hyödyksi
Rakennusala on toki ottanut askeleita oikeaan suuntaan. Jatkossa kehitysvauhtia on kuitenkin pakko kiihdyttää ja hyvät käytännöt saatava leviämään yrityksestä toiseen.
”Meidän on vakioitava rakennusosia, materiaaleja ja koko rakennusprosessia suunnittelusta luovutukseen. Yksittäisissä projekteissa on saavutettu hyviä tuloksia, mutta niitä ei ole onnistuttu skaalaamaan koko toimialan hyödyksi”, Aaltonen harmittelee.
Potentiaalia on hänen mukaansa riittämiin. Esimerkiksi perinteisessä kerrostaloprojektissa tuottavuutta voi edellä mainituin keinoin nostaa jopa kymmeniä prosentteja. Samalla vähennetään työmaiden tyhjäkäyntiä – käytännössä odottelua, turhaa työtä ja niihin hukkunutta työaikaa, mikä näkyy myös valmistumisaikatauluissa.
Jatkossa suunnitteluavuksi tulee myös tekoäly, jonka kanssa osa rakennusyrityksistä tekee jo tuttavuutta.
”Työntekijöille on luotava mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet. Silloin työkin sujuu nopeammin ja jälki on laadukasta”, Aaltonen tiivistää.
Rakennusaika puoleen nykyisestä
Yksi uusia metodeja hyödyntävä rakennusliike on pääkaupunkiseudulla toimiva Coflow. Vuonna 2020 perustettu ja projektinjohtopalvelumallilla toimiva yritys sanoo rakentavansa kerrostalot yli kolmanneksen tavanomaista nopeammin laadusta, energiatehokkuudesta ja ympäristöseikoista tinkimättä.
Toimitusjohtaja Jari Lehtisen mukaan tämä on vasta välitavoite, sillä läpimenoajat on mahdollista puolittaa. Normaalissa elementtikerrostalossa se tarkoittaa noin kuuden kuukauden rakennusaikaa.
”Pääsimme tänä syksynä Klaukkalaan valmistuneissa kerrostaloissa jo varsin lähelle eli seitsemään kuukauteen” Lehtinen kertoo.
Kaiken takana on tarkasti suunniteltu tuotekonsepti, jossa lähes kaikki julkisivun sisäpuolelle tulevat komponentit ja materiaalit on vakioitu. Samalla on maksimoitu esivalmistusastetta ja viety kokoonpanoa mahdollisimman paljon tehdasolosuhteisiin.
”Tällä tavoin työtunneista on saatu kymmeniä prosentteja pois. Myös hiilijalanjälki on noin viidenneksen pienempi kuin tavallisella betonielementtitalolla”, Lehtinen ynnäilee.
”Toki vastaan tulee myös yllätyksiä. Näitä riskejä pyritään kuitenkin taklaamaan mahdollisimman hyvin jo suunnitteluvaiheessa”, hän lisää.
Moduulirakentaminen tekee läpilyöntiä
Yksi Coflow´n avainkumppaneista on moduulikylpyhuoneita valmistava Flowmodules, joka on kuluvalla vuosikymmenellä saanut siipiensä alle entistä vahvempaa nostetta.
Toimitusjohtaja Henry Salon mukaan esivalmistus ravistelee tulevina vuosina koko rakennusalaa.
”Rakennustyömailla kärsitään jo nyt työvoimapulasta, mikä jatkossa vain pahenee. Kun tekijöitä ei ole, ratkaisuna on esivalmistus”, Salo toteaa.
Suomessa moduulikylpyhuoneilla on uudiskohteissa noin 30 prosentin markkinaosuus. Tanskassa osuus on Salon mukaan tuplasti suurempi ja Norjassa moduulit löytyvät lähes kaikista uudiskohteista.
Salo vakuuttaa, että suosion kasvulle on myös tekniset ja laadulliset perusteet.
”Tehdasolosuhteissa syntyy parempaa ja viimeistellympää jälkeä. Myös lattiakaadot saadaan muottien avulla lähes huomaamattomaksi. Massaräätälöidyt moduulit standardoivat ja tehostavat koko rakennusprosessia”, hän listaa.
Flowmodulesin tehtailla valmistuu tänä vuonna noin tuhat kylpyhuonetta. Lähivuosien kasvuennuste on 30-40 prosenttia.
”Tarkoitus on suunnata myös vientimarkkinoille ja etenkin Norjaan”, Salo kertoo.