Käyttäytymistutkija, meteorologi ja pelinkehittäjä keskellä rakennusalan insinööreistä koostuvaa työyhteisöä? Tieto- tai palvelualoilla kannuksensa hankkinut yritysjohtaja rakennusliikkeen luotsina?
Ajatukset saattavat tuntua vielä nyt utopistisilta, mutta ovat ammattikorkeakoulu Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaavan johtajan Miimu Airaksinen-Wikbergin mukaan täyttä totta jo lähivuosina.
Hän tähdentää, että rakennusala on toimialana hyvin monitahoisten muutosten ja haasteiden äärellä. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan huomattavasti nykyistä laaja-alaisempaa osaamista.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa suunnitteluun, rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin. Lisäksi rakentaminen ja energia liittyvät entistä tiukemmin yhteen. Rakennukset toimivat tulevaisuudessa sekä energiavarastoina että energiantuottajina”, Airaksinen-Wikberg listaa.
Työsarkaa kiertotalouden tuntijoille
Lisähaasteita tuovat tekoäly sekä alati kasvavat tuottavuusvaatimukset, jotka edellyttävät jatkuvan parantamisen ja Lean-oppien pysyvää sisäistämistä. Alan on reagoitava entistä vahvemmin myös kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen. Kehitysskenaarioita huomattavasti pidemmällä aikajänteellä kuin tähän asti on ollut tapana.
”Rakennusalalla on tulevina vuosina paljon kehityspotentiaalia ja samalla myös tilaa uusille ajatuksille. Se on ollut aina hyvä integroimaan ulkopuolelta tulevia innovaatioita. Monet perinteiset liiketoimintamallit muuntuvat”, Airaksinen-Wikberg toteaa.
Tunnetusti hidasliikkeinen toimiala kääntyy uudelle kurssille verkkaisesti, mutta innovaatiojohtajan mukaan muutostuulet ovat alkaneet jo puhaltaa. Se näkyy alan rekrytoinneissa, joissa asiantuntija- ja kehitystehtäviin on pestattu väkeä muun muassa ympäristöalalta.
”Jatkossa tarvitaan entistä enemmän myös tekoälyn, ohjelmistokehityksen, energia-alan sekä materiaali- ja kiertotalouden asiatuntemusta ja osaamista. Kilpailu tulee olemaan kuitenkin kovaa, sillä heistä kilpailevat monet muutkin toimialat”, aiemmin muun muassa SRV:n kehitysjohtajana ja VTT:n tutkimusprofessorina työskennellyt Airaksinen-Wikberg huomauttaa.
Myös ohjelmointitaidot tarpeen
Suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Sitowisen digitaalisten ratkaisujen kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Sami Lankiniemi on samoilla linjoilla.
Rakennusalan digitalisaatiossa siirrytään hiljalleen vaiheeseen, jossa ohjelmointi-, ohjelmistosuunnittelu- sekä data-analyysiosaamista on löydyttävä entistä enemmän myös oman talon sisältä. Kaikkia ohjelmisto- ja sovelluspalikoita ei enää kannata ostaa ulkopuolelta, vaan niitä on järkevää kehittää myös itse.
”Koodari tekee sitä parempaa jälkeä, mitä lähempänä hän on ohjelmiston tai sovelluksen loppukäyttäjää. Meilläkin on monissa insinöörisuunnittelun ja teknisen kosultoinnin rekrytoinneissa yhtenä vaatimuksena myös ohjelmoinnin ja ohjelmistokielien perusosaaminen”, Lankiniemi toteaa.
Yksi keskeinen muutos tullaan näkemään myös tuotantotavoissa, jossa haetaan oppeja perinteisen teollisuuden tehokkaasta sarjatuotannosta. Esivalmistuksen osuus kasvaa ja työmailla keskitytään entistä enemmän valmiiden komponenttien kokoonpanoon. Samalla paranee laatu ja tuottavuus.
Suunnittelijoille ja työnjohdolle tämä tietää sitä, että heiltä on löydyttävä entistä enemmän myös tuotantotalouden ja -prosessien osaamista.
”Myös monet perinteiset rakennusalan ammattinimikkeet ja työtehtävät tulevat muuttumaan. Rakennusmestari voi käyttää läppäriä ja visualisoida esimerkiksi työmaalta kertyvää dataa”, Lankiniemi toteaa.
Johtoportaisiin uutta verta
Espoolaisen konsulttitalo Mittaviivan toimitusjohtaja Anssi Koskenvesa on tutkinut rakennusalan tuottavuutta ja valmentanut myös alan johtoporrasta 1990-luvulta lähtien.
Hänen mielestään toimialalla alettiin tuolloin keskittyä ihmisten johtamisen sijasta liiaksi sopimuspykäliin. Samalla ala lukkiutui myös johtoportaan osalta varsin yksipuoliseen koulutus- ja työtaustaan, mikä näkyy edelleen. Suurin osa on käynyt koulunsa ja luonut työuransa pelkästään rakennusalalla.
Jatkossa se ei välttämättä riitä. Johdettavana on entistä moniammatillisempia tiimejä ja organisaatioita, jotka pitäisi motivoida Lean-oppeihin ja oman toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.
”Nykyjohtajan tehtävä on luoda verkostoja, poistaa esteitä ja auttaa henkilöstöä onnistumaan. Työkokemus joltain toiselta toimialalta voi tässä kohtaa avata uusia näköaloja ja haastaa perinteistä työmaamonttu-oppia”, Koskenvesa toteaa.
Sekin olisi kuulemma hyvä muistaa, että muutos on nyt pysyvä trendi myös rakennusalalla.
”Vanhoja hyviä aikoja on turha haikailla. Sen sijaan on mietittävä, missä ollaan viiden vuoden päästä.”