Rakennusalalta on viime kuukausina paljastunut kevytyrittäjyyteen liittyviä väärinkäytöksiä ja harmaan talouden lieveilmiöitä. Sen seurauksena esimerkiksi Rakennusliitto on antanut suosituksen kevytyrittäjien käytön lopettamisesta.
Eurowork-osuuskunnan liiketoimintajohtaja Katariina Komulaisen mukaan liiton linjaus oli oikea, mutta sen toteutus on ontunut. Monilla työmailla onkin ajauduttu tilanteeseen, jossa kevytyrittäjää ei enää osata erotella pienyrittäjästä. Niinpä ovet on varmuuden vuoksi suljettu molemmilta, jonka myötä myös aidot yrittäjät kärsivät.
“Tilanne on ollut erityisen hankala osuuskuntayrittäjille, jotka ovat jääneet valitsemansa yhtiömuodon takia väliinputoajiksi ja sijaiskärsijöiksi”, Komulainen harmittelee.
Hänen luotsaama Eurowork on Suomen suurin rakennusalan osuuskunta. Se on toiminut vuodesta 2007 lähtien ja tänä päivänä siihen kuuluu 1500 pienyrittäjää. Joukossa on rakennusalan ammattilaisia timpureista kirvesmiehiin, tuulivoima-asentajista apumiehiin. Valtaosa osakkaista toimii “mies ja paku” -periaatteella.
Kevytyrittäjyys on riski myös tilaajalle
Rakennusalalla valeyrittäjyyttä esiintyy pääasiassa yrittäjyydeksi naamioiduissa työsuhteissa – käytännössä kevytyrittäjien parissa.
Komulaisen mukaan aidon yrittäjän tunnistaa siitä, että hän on myös yrityksen omistaja. Työmailla tämä voi kuitenkin olla haasteellista, sillä henkilötunniste ei vielä kerro mitään henkilön työmuodosta tai yhteiskuntavelvoitteiden hoitamisesta.
”Esimerkiksi pienosakeyhtiön omistajan tilaajavastuuraportissa ja henkilötunnisteessa on maininta työsuhteesta, vaikka kyseessä olisi selkeästi yrittäjä”, Komulainen huomauttaa.
Kevytyrittäjyyteen liittyy monia riskejä myös työn tilaajan näkökulmasta. Komulaisen mukaan kevytyrittäjyys on paitsi monien työmaiden ehtojen vastaista myös selkeä taloudellinen riski. Se ei täytä tilaajavastuulain kriteerejä ja yhteiskuntavelvoitteiden hoitamista on vaikea tarkistaa.
”Myös vakuuttaminen on haastavaa, sillä kevytyrittäjät toimivat yrityksen sijaan henkilötunnuksella. He käyttävät laskutusohjelmistoja, joiden vakuutukset eivät sovellu rakennusalalle”, Komulainen toteaa.
Kevytyrittäjien ja aitojen yrittäjien erottamisen käytäntöjä onkin hänen mukaansa tehostettava. Samalla on päästävä eroon pienyrittäjien syrjinnästä ja leimaamisesta, sillä rakennusala on suvannossa ja alan isompiakin yrityksiä kaatuu päivittäin.
”Vaikeassa suhdannetilanteessa yrittäjien joustavuus on perinteisesti ollut avainasemassa kannattavuuden ylläpitämisessä ja suosta nousemisessa”, Komulainen muistuttaa.