Näiden pulmien parissa painiskeli viime talvena myös valkeakoskelaisen Keski-Hämeen Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Kousa. Alati lisääntyvistä vastuullisuus- ja raportointivelvoitteista sekä EU-taksonomiasta oli kertynyt kosolti dataa, mutta mutkikkaan pykäläviidakon vieminen konkretiaksi tuntui jäävän aina puolitiehen.
Keväällä 2024 Kousan korviin kantautui tieto Novian Kestävä korjausrakentaminen -kurssikokonaisuudesta, jonka painotettiin pureutuvan muun muassa materiaalituntemukseen, uusiomateriaalien käyttöön, rakennusjätteiden kierrätykseen ja hävittämiseen sekä uusiin teknologioihin.
Kousa ilmoittautui mukaan ja osallistumiskynnystä helpotti se, että koulutus järjestettiin työpäivien jälkeen etäopetuksena.
”Vastuullisuus ja kiertotalous tulevat nyt voimalla rakennusalalle. Näihin asioihin on pakko tarttua, mikäli aikoo pysyä ajan tasalla ja kilpailussa mukana”, Kousa kertoo.
Vastuullisuus kannustaa parempaan
Rakennusinsinöörin koulutuksen omaavalle toimitusjohtajalle tärkeitä aihealueita ovat olleet muun muassa materiaalien fysikaaliset ominaisuudet, rakennusmateriaalien kierrätys sekä hiilijalanjäljen laskenta.
Lisäplussaksi Kousa laskee yritystaustaiset ja käytännönläheiset luennoitsijat sekä monipuolisen opiskelijajoukon, jonka ammattikirjo ulottuu rakentamisesta myös suunnitteluun ja valvontaan.
”Kestävyys ja vastuullisuus mielletään usein työläämmäksi ja kalliimmaksi. Minusta se on vain kannustin tehdä asiat paremmin”, Kousa tiivistää.
Opintokokonaisuus saa kehuja myös Peabin työpäällikkö Mika Ahopellolta.
”Meillä on Peabissa paljon omaakin koulutusta, mutta ei lisäoppi ole koskaan pahasta. Rakennusalan säädöksiin ja määräyksiin tulee koko ajan muutoksia ja niissä pitää pysyä ajan tasalla. Monipuolinen osallistujajoukko avaa sekin uusia näkökulmia”, Ahopelto toteaa.
Lisäkoulutukselle selkeää markkinarakoa
Novian kaksikielinen kurssikokonaisuus on suunniteltu yhteistyössä muun muassa Rakennustuoteteollisuus RTT:n sekä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n kanssa. Koulutuksen hankkijana on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa, joka on EU:n ohella myös sen rahoittajana.
Tuntiopettajana toimivan RTT:n standardointi- ja tuotepäällikkö Tuuli Kunnaksen mukaan käytännönläheisellä opetuspaketilla halutaan vastata alan osaamisvajeeseen. Sitä löytyy niin työssä olevilta kuin työttömyysuhan alla olevilta rakennusalan ammattilaisilta ja esihenkilöiltä.
”Tarpeesta kertoo myös osallistujamäärä, joka on noin 200 opiskelijaa”, Kunnas toteaa.
Keväästä lähtien opiskelijat ovat voineet perehtyä kiinnostuksena mukaan myös kestävään maa-, vesi- ja ratarakentamiseen. Niiden myötä opintopistesaldo saa nousemaan jo yli kahdenkymmenen.