Hiilijalanjäljen laskenta auttaa tunnistamaan rakennushankkeen ilmastovaikutukset ja opastaa vähähiilisiin valintoihin. Tähän saakka rakennusalalla koko elinkaaren kattavat päästötarkastelut ovat jääneet vähälle huomiolle.
Hiilijalanjäljen arvioinnin tulisi perustua Euroopassa yleisesti hyväksyttyihin standardisoituihin menetelmiin, eli olla vakioitua. Sen tulee ehdottomasti kattaa rakennuksen koko elinkaaren. Sama harmonisoinnin tavoite koskee sekä rakennusten arviointia että sen lähtötietoina käytettäviä ympäristöselosteita.
Standardeja hiilijalanjäljen arviointiin on laadittu eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin kestävän rakentamisen teknisessä komiteassa CEN/TC 350 Sustainability of construction works, jonka työstä Suomessa vastaa SFS:n toimialayhteisönä Rakennustuoteteollisuus RTT.
Standardeja on jalkautettu käyttöön muun muassa Suomen Green Building Councilin rakennusten elinkaarimittariston kehitystyössä jo 2010-luvun alkupuoliskolla. Aivan samat standardit ja menetelmät ovat pohjana myös EU-komission vähähiilisyyden arvioinnin Level(s)-menetelmässä sekä valmisteilla olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen vähähiilisyyden arviointiin liittyvässä säädöskehyksessä.
Elinkaariarvioinnin tulokset eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan erilaisiin skenaarioihin perustuvia analyysejä ja arvioita. Niillä voidaan ohjata toimintaa vähähiilisempään suuntaan, kun samalla huolehditaan, etteivät elinkaarilaadun eri tekijät vaarannu.
Elinkaariarvioinnin pitkien tarkasteluajanjaksojen (50 – 100 vuotta) takia niin lähtötietoina toimiviin ympäristöselosteisiin kuin rakennusten arviointiinkin sisältyy suuria epävarmuuksia. Muun muassa tulevaisuudessa tapahtuvista tilojen, niiden käytön ja energiajärjestelmien muutoksista sekä rakenneosien korjauksista ja vaihdoista aiheutuvien päästöjen arviointi on vaikeaa. Lisäksi todelliseen elinkaareen vaikuttaa tuotteiden teknisen käyttöiän ohella merkittävästi myös rakennuksen toiminnallinen ja taloudellinen käyttöikä, jota ei voida elinkaariarvioinnin menetelmällä ennustaa.
MRL ja vähähiilisyys
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä ympäristöministeriö suunnittelee säädöksiin rakentamisen hiilijalanjäljen arviointia.
Säädösluonnoksen mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi. Rakennukselle on suunnittelun yhteydessä arvioitava koko elinkaaren ajalta hiilijalanjälki. Se ei saisi ylittää rakennuksen käyttötarkoitusluokittain määritettyä hiilijalanjäljen raja-arvoa. Laskennallinen hiilijalanjälki ja huomattavasti epämääräisempi hiilikädenjälki olisi raportoitava rakentamislupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä.
Rakennuksen vähähiilisyys arvioidaan laskemalla yhteen elinkaariset ilmastovaikutukset. Laskennassa olisi käytettävä ympäristöministeriön asetuksena annettavaa rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja tai muita rakennustuotteen teknisiä ympäristöominaisuustietoja, kuten EPD-ympäristöselosteita, jotka on määritetty hyväksytyllä yhtenäisellä menetelmällä.
Tämänhetkisen arvion mukaan säädöskokonaisuuden on tarkoitus olla voimassa vuoden 2024 lopulla. Rakennusteollisuus RT pitää aikataulua tiukkana, koska arviointiin liittyvien oletusten ja epävarmuustekijöiden vaikutuksia on selvitettävä vielä tarkemmin. Jotta hiilijalanjäljen arviointi soveltuu osaksi viranomaisen valvovaa sääntelyä, arvioinnin oikeellisuus ja sääntelyn ohjausvaikutus on kyettävä todentamaan.
