Taas yksi sivistyssana vai lisätehoja aikatauluun? Lean ei ole rakennusalallakaan uusi ilmiö, mutta on nyt yleistymässä eri puolilla Suomea. Koulutuksella on jaettu tietoa ja taitoja menetelmistä ja työkaluista, joilla myös pienet ja keskisuuret rakennusalan toimijat voivat ottaa käyttöön teollisuudesta tuttua tuotannon tehostamista.
Hukka pois
Lean-ajattelu patistaa rakennusalaa projektituotantoon, jossa tavoitteena on tehdä työn kulku ennustettavaksi, poistaa turha odottelu työvaiheiden väliltä ja vähentää hukkaa. Liinaus istuukin hyvin luonnostaan paljon eri työvaiheita sisältävään rakennustyöhön.
Liinaamisessa on kyse myös johtamisfilosofiasta: kaikkien osapuolien ja yksilöiden mukaan ottamisesta suunnitteluun sekä arvon tuottamiseen asiakkaalle. Lopputuloksena on tyytyväisemmät asiakkaat ja laadun paraneminen.
Kun Talonrakennusteollisuus tarjosi jäsenyrityksilleen mahdollisuutta osallistua lean-koulutukseen eri maakunnissa, moni yritys tarttui ideaan. Yli 20 yritystä ja sata henkilöä on saanut kuluneen vuoden aikana lean-oppia Oulussa, Itä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Tampereella. Kolmiosainen koulutuspaketti painottui käytännönläheiseen tekemiseen ja työmaa-aikataulujen suunnitteluun lean-työkalujen avulla.
Liinausta koronan aikaan
Uutta vauhtia rakennushankkeeseen lähti hakemaan myös Pieksämäellä pääkonttoriaan pitävä Rakennusliike U. Lipsanen. Lean-koulutus järjestettiin Kuopiossa ja Joensuussa, ja mukana oli osallistujia useammasta eri rakennusalan pk-yrityksestä. Lipsaselta koulutukseen osallistui seitsemän henkilöä.
”Yrityksemme on ollut jo pitkään mukana Aalto-yliopiston Building 2030 -hankkeessa, jossa lean on ollut yhtenä aiheena. Nyt halusimme, että koulutukseen pääsee meiltä erityisesti henkilöitä, joille lean ei ole ennestään tuttu asia”, Rakennusliike U. Lipsasen kehityspäällikkö Jörg Hansmann sanoo.
Building 2030 on rakennusalan yritysten ja tutkijoiden työryhmä, joka kehittää uutta visiota kotimaan rakennusalalle.
Lean-koulutus starttasi alkuvuodesta, ja keväällä käynnistyi myös uusi työmaa Multialla. Sinervän yhtenäiskoulun käyttöön rakennetaan uutta koulurakennusta, tekeillä on 1700 neliömetriä uutta tilaa. Perustuksien teko alkoi tontilla toukokuussa 2020.
”Haaveena on saada rakennus valmiiksi tammikuussa 2021”, työmaan vastaava mestari Kari Viitanen sanoo.
Tarkoituksena oli järjestää suunnittelupalaverit parin viikon välein työmaan toimistokopissa, mutta koronan vuoksi tapaamisia ei voitu järjestää. Avuksi löytyi lean-koulutuksessa esitelty tuotannonsuunnitteluohjelma, digitaalinen Last Planner Online. Ohjelma keskittyy rakentamisvaiheen ja lyhyen aikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen. ”Digitaalisella työkalulla suunnittelupalaveri voitiin pitää etäkokouksena, ja kaikki sujui erinomaisesti. Ensimmäiseen kokoukseen osallistui 29 ihmistä. Seuraavalla kerralla ei tullut edes mieleen järjestää palaveria jotenkin toisin”, Hansmann kehuu.
Alun kokouksissa osallistumisprosentti oli täydet 100 prosenttia.
”Etäkokouksessa jokainen voi kertoa omat asiansa vuorollaan. Paikan päällä syntyisi helpommin yleistä hulinaa. Kaikilla on yhtä aikaa tiedossa, mitä milloinkin tehdään ja läpinäkyvyys on lisääntynyt”, Viitanen jatkaa puolestaan uudenlaisen kokouskäytännön kehumista.
Työpiste tyhjillään
Viitanen ja Hansmann kiertävät katsomassa Sinervän yhtenäiskoulun työmaata, joka on jo edennyt pitkälle. Yhdessä luokkahuoneessa asennetaan ikkunaa, auditoriossa mitataan paikkoja äänentoistolle. Tyhjillään olevassa kulmahuoneessa on maalarin jäljiltä muutama maalipurkki.
Työvaiheet on jo nyt tahditettu niin, että jokainen tekee omat työnsä järjestyksessä edeten rakennuksen päädystä kohti toista päätyä. Jos Sinervän koulun työmaa olisi jo nyt lean-työmaa, mikä olisi toisin?
”Ainakin jokaiselle työvaiheelle olisi luokkahuone kerrallaan kerrottu aika, milloin työvaihe on valmis. Vaiheaikataulut ovat meillä olleet käytössä jo iät ja ajat, mutta ne lohkot pitäisi pilkkoa vielä pienemmiksi. Esimerkkinä on tämä alaluokka – seinät on maalattu, mutta nyt huone on tyhjillään. Seuraavaksi aloittavat ilmastointimiehet, he olisivat voineet aloittaa jo eilen. Tahtiaikataulun kautta työhön tulisi sellainen rytmi, että kaikissa työpisteissä työ etenisi ilman taukoja”, Viitanen pohtii.
Tahtiaikataululla Viitanen viittaa tuotantoon, jossa projekti on jaettu identtisiin, pienikokoisiin työvaiheisiin, jotka ajoitetaan etenemään ilman keskeytyksiä. Tällöin työmaa saataisiin toimimaan tehdastuotannon kaltaisesti, kuin liukuhihnalla.
Viitanen toteaakin, että kesän aikana käydyn koulutuksen opit eivät ole sellaisenaan ehtineet työmaalle.
”Työmaan loppuvaiheessa, sisävalmistumisvaiheessa, lean tulee ehkä jo vaikuttamaan”, Viitanen arvioi.
Hansmann myöntää, että yrityksellä oli toiveena saada koulutuksessa opitut työkalut ja lean-ajatusmalli käyttöön Sinervän koulun hankkeessa. Nyt ei oltu liikkeellä riittävän ajoissa, mutta seuraaviin projekteihin ollaan hänen mukaansa jo valmiimpia käytännön muutoksille.
”Erittäin hyviä keskusteluja aiheesta ja tahtiaikataulusta on kuitenkin jo käyty, ja se on taas yksi askel eteenpäin”, Hansmann sanoo.
Teoriasta käytäntöön
Leanin suosio kasvaa rakentajien keskuudessa koko ajan ja kosketusta liinaukseen tulee myös Rakennusliike U. Lipsaselle monelta suunnalta. Hansmannin mielestä aiheesta puhuminen lisää tietoisuutta ja ymmärrystä pikkuhiljaa.
”Yksi työmaamestari on tällä hetkellä mukana koulutuksessa, jossa sivuaineena käsitellään myös lean-asiaa. Myös Building 2030 -konsortiossa isona teemana on, kuinka saada tahtityökalut ja muut menetelmät oikeasti siirrettyä työmaalle, käytännön tasolle”, hän listaa.
Askel teoriasta ja toimiston suunnittelupöydältä työmaalle voi olla Hansmannin ja Viitasen mukaan suuri. Se vaatii heidän mielestään rohkeutta sekä varmuutta siitä, että kaikki myös sujuu hyvin eikä hidasta työmaan etenemistä.
”Tärkeintä on, ettei lean ole rakennusalalla vain mukava termi. Sen edut ovat kiistattomat. Termeistä voi tykätä tai olla tykkäämättä, kunhan ymmärtää asian ja sen, miten näiden keinojen avulla voidaan parantaa yrityksen kilpailukykyä”, Hansmann huomauttaa.
Hänelle itselleen lean on tuttu ajatustapa jo aiemmilta työvuosilta, saksalaisen autoteollisuuden parista. Kehityspäällikön työssä hän näkee leanissa logiikkaa ja nopeutta rakentamiseen.
”Itse mietin, miksei kaikkea tehdä lean-mallin mukaan. Asiat olisivat silloin niin loogisia kuin voi olla! Luulen, että me kaikki toimimme kotona omassa elämässämme vähän enemmän leanisti kuin työssä”, Hansmann naurahtaa.
Osallistuminen kannatti
Satakuntalainen Astora-Rakennus osallistui Turussa ja Porissa pidettyihin koulutuspäiviin. Yksi osallistuneista oli henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Heidi-Marja Paasi, jolle leanin ajatukset ja menetelmät olivat jo entuudestaan tuttuja aiemmasta työpaikasta. Paasi näki koulutuksessa silti monia hyötyjä. Tietoa sai kerralla niin uusista työkaluista kuin koulutukseen osallistuneen henkilöstön kautta oman yrityksen työmaakäytännöistä.
”Vaikka meillä ei käytetä leanin käsitteitä ja termistöä, samankaltaisia menetelmiä on silti ollut käytössä. Toisaalta koulutuksen aikana saimme myös hyvän tuntuman käytännöistä omilla työmaillamme ja pullonkauloista, joissa uusia menetelmiä voisi hyödyntää”, Paasi sanoo.
Paasi näkee, että Astoran kaltainen, liki 30 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä yritys oli otollinen kohde nyt järjestetylle Lean-koulutukselle. Yritys kaavailee siirtyvänsä lean-menetelmiin ja erityisesti tahtiaikatauluun asteittain tulevissa projekteissaan.
”Meiltä mukana oli monipuolisesti toimihenkilöitä eri tehtävistä. Koulutuspäivät olivat hauskoja, ja valitut menetelmät hyviä. Kouluttajat osasivat tehdä teoreettisesta ja ehkä tylsänkin tuntuisesta asiasta kiinnostavaa”, Paasi kiittää.
Lähiopetus innosti
Hartelan Oulun toimipiste halusi kehittää tuotannon tehokkuutta ja aikatauluosaamista. Lean-koulutukseen heiltä osallistui seitsemän henkilöä. Vastaava työnjohtaja Toni Päkkilä piti koulutusta onnistuneena, joskin koronatilanteen vuoksi osa koulutuksesta jouduttiin pitämään etänä, mikä Päkkilän mukaan latisti hieman suurinta oppimisintoa.
”Esimerkiksi Villego-peli oli käytössä ensimmäisenä lähiopetuspäivänä. Se oli opetuskeinona varsin käyttökelpoinen ja kiinnostava”, Päkkilä kertoo oppimispelistä, jossa legotaloa rakentamalla simuloitiin rakennushankkeen tuotannon tehokkuutta.
Jatkossa Hartelassa aiotaan hyödyntää lean-työkaluja tuotannon tehokkuuden parantamiseksi. Last Planner Online -ohjelman käyttö on suunnitteilla tulevissa projekteissa, samoin koulutuksessa opeteltu digityökalu.
”Hartelassa asiaa pitäisi jalkauttaa laajemmaltikin. Vastaavanlaiset koulutuksen tuotannon toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille voisivat olla paikallaan”, Päkkilä pohtii.
Lean rakennusalalla 2020 – oppia rakennushankkeiden johtamiseen
Talonrakennusteollisuus järjesti keväällä 2020 jäsenyrityksilleen lean-koulutusta Oulussa, Tampereella, Itä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Koulutukseen osallistui yli 20 yritystä noin 100 hengen voimin.
Koulutus sisälsi kolme lähiopetuspäivää, monipuolisen itseopiskelumateriaalin sekä Last Planner -menetelmän ja tahtiaikasuunnittelun harjoittelua yritysten omissa hankkeissa. Villego-pelin avulla simuloitiin perinteisen ja lean-johdetun rakennushankkeen tuottavuuden eroja. Koulutuksen jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus kokeilla Last Plannerin Onlinen digitaalisia välineitä suunnittelun ja työmaan ohjauksessa etänä.
Koulutuksesta vastasivat Mittaviiva Oy ja Vison Oy. Alueellisten koulutusten tämänkertainen kierros on nyt päättynyt. Lisää koulutusta järjestetään, jos uusia kiinnostuneita yrityksiä ilmaantuu. Lean-koulutuksesta lisätietoa antavat: info@mittaviiva.fi sekä vison@vison.fi.