Rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista raaka-aineista ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Sen myötä raaka-aineiden kierrätys ja kiertotalous ovat aina ajankohtaisia aiheita.
Yhä useammin ne ovat myös tuotevalinnan kriteereitä ja tuotekehityksen innoittajia. Jokka-lehti kysyi kiertotalouden kuulumisia kolmelta tiili- ja betoniteollisuuden toimijalta.
Lakan Betonin betonituotteiden hiilijalanjälki laskee vuoden 2020 aikana 30 prosenttia. Merkittävä CO2-vähennys saadaan aikaan korvaamalla tuotannossa käytettyä sementtiä päästöttömillä kierrätysraaka-aineilla.
”Olemme siirtyneet reseptiikassa siihen, että pystymme vähentämään sementin käyttöä reilut 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna”, toimitusjohtaja Pertti Halonen Lakan Betonista sanoo.
Toteutettu muutos ei vaikuta tuotteiden ominaisuuksiin muilta osin. Raaka-ainemuutosta testattiin perusteellisesti yhtiön Jalasjärven tehtaan tuotannossa.
”Testauksen perusteella tuotteiden lujuus- ja kestävyysominaisuudet säilyvät samalla korkealla tasolla kuin aiemminkin”, Halonen sanoo.
Lämmitysenergian kulutus puolittui
Kiertotalouden tavoitteet näkyvät myös Lakan Betonin Joensuun tehtaiden lämmitysjärjestelmän uudistamisessa. Betoniasema ja muut tehdasrakennukset ovat Joensuussa samassa lämmitysjärjestelmässä, jonka avulla pidetään rakennukset lämpimänä ja lämmitetään kiviaineksia.
”Meillä oli aiemmin kevytöljykattila ja raskasöljykattila, joissa tuotetulla vesihöyryllä sulatettiin jäinen kiviaines. Se oli varsin energiatehoton tapa toimia, ja energiaa meni taivaan tuuliin”, Halonen kuvaa.
Nykyisin lämmitysenergia tuotetaan puhtaasti palavalla nestekaasulla, jonka CO2-päästöt ovat selkeästi pienemmät kuin polttoöljyllä. Uudessa lämmitysjärjestelmässä otetaan myös talteen lämpökeskuksen pakokaasujen lämpöenergia, jota käytetään kiviainesten lämmittämiseen.
Joensuun tehtaiden lämmitysenergian kulutus laski uudistuksen myötä noin 50 prosenttia, ja hiilidioksidipäästöt pienenivät yli 60 prosenttia vanhaan järjestelmään verrattuna.
”Yksi Lakan Betonin laitoksista toimii vielä öljyllä, mutta sielläkin on tarkoitus tehdä uudistuksia. Tavoitteena on päästä kokoaan öljystä eroon vuoteen 2025 mennessä ja siirtyä nestekaasuun ja kaukolämpöön.”
Keraaminen murske korvaa hiekkaa
Tiilerissä hyödynnetään nykyisin keraamisia jätevirtoja tiilien valmistuksessa. Kyse on lähinnä posliinimateriaalista, joka jauhetaan murskeeksi tiilen sekaan. Myös omasta tuotantoprosessista tulevat hylyt jauhetaan murskaksi ja hyödynnetään tiilien teossa.
”Tiilissä savi on pääraaka-aine, mutta sitovaksi rungoksi tarvitaan karkeampaa tavaraa eli perinteisesti hiekkaa”, toimitusjohtaja Heikki Ryöppy Tiileristä sanoo.
Murskeilla pystytään kuitenkin korvaamaan hiekkaa. Keraamiset murskeet ovat teräväsärmäisiä ja parantavat tiilen rakennetta.
”Korvaamme murskeella neitseellistä harjuhiekkaa. Tuntuu hyvältä, ettei tehtaan lähellä olevaa hiekkaharjua tarvitse syödä niin nopeasti murskeen hyödyntämisen ansiosta.”
Toinen kierrätysmurskeen etu on se, että se tuottaa tasalaatuisemman värin vaaleisiin tiiliin. Harjuhiekan rautapitoisuus vaihtelee, mikä voi näkyä tuotteiden värissä.
Kierrätysaineiden yhteenlaskettu osuus esimerkiksi Tiilerin Kemiön tehtaan tuotannon massasta oli yli 35 prosenttia vuonna 2019.
Rakentamisen jätevirtaa pienemmäksi
Investointi omaan murskauskalustoon on mahdollistanut keraamisten jätevirtojen hyödyntämisen. Tiilerin murskauskalusto on ollut käytössä nyt jo joitain kymmeniä vuosia.
”Olemme vastaanottaneet teollisuuden jätevirtoja, lähinnä posliinia, jo pitkään. Nyt pyrimme hyödyntämään myös kuntien ja kaupunkien jätehuoltoyhtiöiltä tulevaa kierrätysposliinia”, Ryöppy sanoo.
Yhteistyökumppaneita on jo löydetty eri puolilta maata. Osa neuvotteluista on vielä kesken.
Jos jätehuoltoyhtiöt pystyvät lajittelemaan posliinin erilleen muusta jätevirrasta, se vähentää yhdyskuntajätteen määrää. Haasteena on metalliosien ja tiivisteiden erottelu yhdyskuntajätteen mukana tulevista jätevirroista.
”Tämä toisi konkreettista hyötyä kaikille ja pienentäisi aidosti jätevirtaa. Posliini ei olisi enää muruina tuhkan seassa, vaan sitä voitaisiin käyttää raaka-aineena uusien talojen rakentamiseen”, Ryöppy tiivistää.
Ruduksella hyödynnetään omien tehtaiden hukkaa ja sekundatuotantoa kierrätysmurskeena uusien pihakivien valmistukseen. Tänä vuonna syntyy uusiomateriaalia hyödyntäviä Uuma-tuotteita yhteensä noin 50 000 neliötä.
”Tehtaalta ei synny oman tuotannon jätettä käytännössä enää ollenkaan. Hukka ja siihen liittyvä kuljettaminen on hävinnyt kokonaan”, maisematuotteiden tuoteryhmäjohtaja Antti Sirén Rudukselta sanoo.
Hukkaa ja sekundatuotantoa syntyy tyypillisesti jonkun verran esimerkiksi, kun tehtaalla tehdään värin vaihtoja, käynnistetään tuotanto tai ajetaan koneet alas. Hukkaa on pienennetty muun muassa optimoimalla betonin valmistuksen massamääriä sekä kehittämällä tuotekoneita tekemään entistä tasaisempaa laatua, mutta jonkin verran ylijäämäbetonia syntyy silti.
Oman tuotannon jäte murskataan Tampereen betonituotetehtaan pihassa pari kertaa vuodessa siirrettävällä murskaus- ja seulontakalustolla. Aiemmin tänä vuonna murskattiin 1000 tonnin erä, joka vastaa noin 25 rekkakuormallista. Samanlainen murskausoperaatio tehdään syksyn aikana.
”Tulemme tänä vuonna säästämään noin 50 rekkakuormallista luonnonraaka-aineita”, Sirén tiivistää.
Betoni kiertää takaisin tuotteeseen
Uusiomateriaalien tuotekehitystyö alkoi Ruduksella jo vuosia sitten. Alussa käytetty kierrätysraaka-aine oli lämmöntuotannon sivuvirrasta jatkojalostettu keinokiviaines. Sen saatavuus Pirkanmaalla on kuitenkin heikentynyt.
”Ei ole tarkoituksenmukaista toimittaa raaka-ainetta kovin pitkän matkan päästä”, Sirén sanoo.
Tavallisesti betonituotetehtaan ylimääräiset betonierät toimitetaan jätebetonina murskattavaksi esimerkiksi maarakentamisen tarpeisiin. Nyt ylijäämäbetoni kiertää takaisin tuotteisiin.
Tarkkojen testausten perusteella betonimursketta voidaan hyödyntää uusissa tuotteissa jopa 20 prosenttia kokonaismassasta.
Uudistuksen myötä Ruduksen hiilidioksidipäästöt pienenevät ja luonnon raaka-aineiden käyttö vähenee. Lisäksi samalla vähenee tarve kuljettaa ylijääviä betonieriä pidempiä matkoja.
”Tämä on raaka-aineviisasta toimintaa. On hienoa olla töissä toimipisteessä, jossa ei synny lainkaan hukkaa.”
Muovit kiertoon
Green deal -sopimus ja Kalvomuovien erilliskeräyksen työmaaopas antavat vauhtia kalvomuovien kiertotalouteen.
Kansallisen muovitiekartan kehitystyö jatkuu. Rakennusteollisuus RT on mukana muovitiekartan yhteistyöverkostossa ja omalta osaltaan toteuttamassa avauksia, joilla voidaan välttää muovin turhaa kulutusta ja tehostaa kierrätystä.
Yksi tiekartan toimenpide-ehdotuksista kohdistuu suoraan rakentamiseen eli tavoitteena on parantaa muovien tunnistamista rakennuksissa sekä muovijätteen lajittelua työmailla.
Maksuton muoviopas neuvoo
Kalvomuovien erilliskeräyksen työmaaopas antaa eväitä muovien tunnistamiseen ja lajitteluun. Opas perehdyttää lukijansa erilliskeräyksen suunnitteluun, kalvomuovien lajitteluun niin työmailla kuin laitoksissakin sekä mahdollisiin keräys- ja varastointivälineisiin. Oppaan voi ladata maksutta verkkosivulta muovitiekartta.fi.
”Jätteiden erilliskeräys säästää työmaan jätteiden vastaanottomaksuissa merkittävästi. Oppaan käytännöt soveltuvat sekä uudisrakennuksiin että korjausrakentamisen työmaille”, Rakennusteollisuus RT:n standardisointipäällikkö Tuuli Kunnas sanoo.
Sopimus tuo vauhtia kierrätykseen
Uutena avauksena Rakennusteollisuus RT solmii rakentamisen green deal -sopimuksen ympäristöministeriön kanssa marraskuussa 2020. Mukana on myös joukko muita rakentamisen toimitusketjuun ja rakentamiseen liittyviä liittoja.
”On hienoa, että sopimusneuvottelut ovat edenneet. Sopimuksella saadaan vauhtia kalvomuovien kiertotalouteen. Työmaalla erilliskerätyn kalvomuovin halutaan päätyvän seuraavalle työmaalle rakennustuotteen pakkauksena”, Kunnas sanoo.
Sopimus tähtää kalvomuovien erilliskeräyksen lisäämiseen, kerätyn materiaalin kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, kalvomuovin käytön optimointiin ja kierrätysraaka-aineen käyttöön rakentamisen kalvomuoveissa.