Syyslomalta palatessamme moottoritiellä vastaan rallatteli iloisen punainen ratikka. Harmillisesti kohtaaminen Tampereen historian kolmannen raitiovaunun kanssa oli nopea, ja hyvän somejaon paikka haihtui hetkessä.
Viestijän hommat ovat joskus tuurista kiinni. Rakentajien työssä sattumalle on vähemmän sijaa. Lean-ajattelu ja digitalisaatio karistavat tekemisestä löysät pois, ja leanista ovat innostuneet jo pk-yrittäjätkin. Sama sävel soi kaikilla: kuljetukset, odotusajat, virheet ja hukka alas, kiertotalous ja optimointi ylös.
Tuloksia nähdään jo. Tältä syksyltä jäi mieleen Kokkolan meriväylähanke, joka valmistui kolme kuukautta etuajassa. Klaukkalan uusi ohikulkutie oli syyskuussa vuoden edellä laskettua aikaa. Helsingissä yliopiston päärakennuksen perusparannuksen ensimmäinen vaihe kiri maaliin kuukauden etuajassa. Käärmetalon remontti valmistui liki vuoden etuajassa ja budjettikin alittui.
Urakoita vauhdittavat liinaamisen ja digin lisäksi suotuisat sääolot ja eri osapuolten sujuva yhteistyö. Näitä kaikkia ja ehkä vähän taikuuttakin tarvittiin myös, kun yksi Tampereen keskustan maamerkki, massiivinen tavara-asema, siirtyi 28 metriä itään, 9 metriä etelään ja 1,4 metriä korkeammalle vain kolmessa tunnissa.
Rakentamisessa ihmeiden ja iloisten yllätysten aika ei ole ohi. Erikoinen kohtaaminen Kolmostiellä kielii murroksesta, jossa kaupunkiseudut tiivistyvät ja niiden liikenne siirtyy raiteille. Tamperelaisille ratikka on onnenpotku koronakurjuuden keskellä. Se sujuvoittaa liikkumista ja vähentää päästöjä, tuo töitä ja kerryttää verotuloja. Raidehankkeet vauhdittavat myös talonrakentamista ja siten kaikkea erikoisurakointia ja tuoteteollisuuttakin.
Rakennusala luo entistä toimivampaa, kilpailukykyisempää ja ilmastoystävällisempää Suomea. Annetaan hyvien muutosten tapahtua!
Anu-Liina Ginström
viestintäpäällikkö
Rakennusteollisuus RT / INFRA ry
Twitter: @gnstrm