Poliisiammattikorkeakoulussa opettava ylikomisario Pauli Mäkelä työskenteli ennen poliisiuraansa painoväritehtaassa. Eräänä päivänä nuoren Mäkelän ohjaama trukki rikkoi painoväriä sisältävän astian hanan ja hyvin kallista kultamaalia valui lattialle.
Mäkelä tiesi, miksi vahinko oli tapahtunut. Konkarit olivat neuvoneet nuorelle tulokkaalle, että trukilla voi tökkiä astioita kulkutilan saamiseksi, ja Mäkelä oli ottanut ohjeesta vaarin. Kertoiko hän saamastaan neuvosta, kun esimies puhutti häntä tapahtuneesta? Ei kertonut, koska pelkäsi sen johtavan työkavereiden syyllistämiseen.
Sama ilmiö kohdataan usein tapaturmatutkinnassa, toteaa kuulustelua tuleville poliiseille opettava Mäkelä.
”Niin yksilöt kuin koko yhteisö saattavat kokea, että selvittämisen tavoitteena on vain syyllisten löytäminen. Työntekijä saattaa suojata itseään tai työkavereitaan ja jättää siksi asioita kertomatta, oli hän sitten puhutettavana vaikkapa silminnäkijänä.”
Työtapaturmien selvittämisessä onkin Mäkelän mukaan tärkeintä saada koko yhteisö ymmärtämään, miksi tutkintaa tehdään. Vastaavien tapaturmien ehkäisy edellyttää, että tilanteeseen johtaneet juurisyyt paljastuvat. Ne voivat olla jotain aivan muuta, kuin mitä ensisilmäyksellä vaikuttaisi.
Työtapaturmien jälkihoidossa on kehitettävää
Kattoliitossa työtapaturmien selvittämisen ja jälkihoidon tärkeydestä muistutetaan kvartaaleittain lähetettävässä kyselyssä.
”Tarkoituksena on muistuttaa tapaturmien jälkihoidon tärkeydestä yrityksissä ja selvittää, millaisia tapaturmia jäsenyrityksissämme sattuu ja mihin meidän tulee ennaltaehkäisyssä panostaa”, toteaa Kattoliiton puheenjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n työturvallisuusryhmän jäsen Jarno Mikkola.
Kyselyn tavoite on ymmärretty oikein ja siihen vastataan Mikkolan mukaan avoimesti.
Kyselyjen avulla monet riskitekijät on saatu esiin ja niille on voitu etsiä ratkaisut. Tiedossa on myös se, että työtapaturmien läpikäyntiä tulee kehittää. Mikkola lisää työtapaturman aina herättävän työmailla tunteita. Tunteet on otettava tapahtuman läpikäynnissä huomioon.
”Syyllisyyden lisäksi voidaan kokea häpeää”, Mikkola toteaa.
Ylikomisario Mäkelä sanoo hokevansa kuin mantraa, että kaikkein tärkeintä tilanteiden selvittämisessä on luottamuksellinen vuorovaikutus. Se varmistaa, että myös ikävistä asioista puhutaan avoimesti.
”Vuorovaikutuksessa esimiesten osaaminen on avainasemassa. Hyvän vuorovaikutussuhteen rakentaminen on päivittäistä esimiestyötä. Sitä ei saa yhtäkkiä parannettua millään kikalla esimerkiksi työtapaturman sattuessa.”
Työtapaturmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisyssä on aidosti arvostettava jokaisen tietoa. Jokaisen on voitava kokea omat havaintonsa ilmaisemisen arvoisiksi.
”Joskus havaintoja jätetään kertomatta myös vain siksi, ettei oleteta niiden olevan merkittäviä”, Mäkelä sanoo.