Työmaaperehdytyksessä kohdataan jokainen työmaalle tuleva ihminen. Se on tuhannen taalan paikka vaikuttaa työmaan tekemisen henkeen ja työturvallisuuteen.
Parhaaseen tulokseen ei kuitenkaan päästä perinteisillä kalvosulkeisilla, joissa yksi puhuu ja muut ovat kuuntelevinaan.
Kun perehdyttäjä kysyy ja aktivoi, hän pääsee paremmin kartalle siitä, mitä työmaalle tulija jo tietää. Keskustelun herättämiseen on olemassa erilaisia keinoja ja menetelmiä, joita on mahdollista oppia.
Esimerkiksi Skanskan perehdytysaineistoihin kuuluu video, jossa robotti saapuu työmaalle töihin. Videossa työt sujuvat tehokkaasti, ja robotti keskittyy vain siihen tehtävään, jota se on tekemässä. Se ei kuitenkaan huomioi muita työntekijöitä, jolloin syntyy vaaratilanteita.
Video on helppo ymmärtää äidinkielestä riippumatta, ja se on herättänyt välillä vilkastakin keskustelua työmaaperehdytyksen aikana.
”On tärkeää, että perehdytettävä itse on aktiivinen ja kysyy ja kertoo omaan työhönsä liittyvistä asioista. Näin varmistetaan, että asiat on ymmärretty samalla tavalla ja työ pääsee alkamaan sujuvasti ja turvallisesti”, projektipäällikkö Taru Lankinen Skanskasta sanoo.
Hyvän perehdytyksen ainekset
Aiempien selvitysten valossa tiedetään jo hyvin, millainen perehdytyksen tulisi olla. Hyvässä perehdytyksessä perehdytysajankohdat sovitaan etukäteen, ja työmaalle tulevien tiedot toimitetaan jo ennalta. Yleisiin turvallisuusasioihin perehdytään myös ennen työmaalle tuloa esimerkiksi sähköisen ePerehdytyksen kautta.
Kasvokkain tapahtuvassa perehdytyksessä hyödynnetään yhteistä keskustelua. Siinä kannustetaan turvallisuushavaintoihin sekä oman työn riskien arviointiin suhteessa siihen, mitä juuri tällä työmaalla juuri nyt on meneillään.
Työmaakierros on tärkein osa työmaaperehdytystä. Sen aikana käydään läpi turvallisuuden kannalta kriittiset paikat ja asiat työmaalla, kuten kulkureitit, työmaan siisteys, materiaalien varastointipaikat ja jätteiden siirrot, vakituiset tulityöpaikat, ensiapupisteet ja toimiminen hätätilanteessa.
”Kun työmaalle tulevat tapaa henkilökohtaisesti, on kuulumisia helpompaa vaihtaa myöhemminkin. Jos esimerkiksi TR-kierroksella huomaa epäkohtia, voi muistuttaa ystävällisesti, että tästä puhuttiin perehdytyksessä”, Skanskan HSE-asiantuntija Senja Sinkko pohtii.
Perehdytyksen vaikuttavuutta kehitetään
Perehdytys on päätoteuttajan lakisääteinen tehtävä, ja sen merkitys työmaiden turvallisuudelle tunnustetaan alalla yleisesti. Silti perehdytyksen käytännöissä on edelleen kehittämisen varaa.
Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeessa kehitetään parhaillaan perehdytyskäytäntöjä ja materiaaleja RT:n, Mittaviiva Oy:n ja viiden rakennusalan yrityksen voimin. Mukana hankkeessa ovat GRK, Hartela, Jatke, Lujatalo ja Skanska. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun asti.
”Kokoamme lopuksi perehdyttämisen aineistoja ja työkaluja paketiksi, joka voidaan jakaa kaikille kiinnostuneille. Näin muutkin rakennusalan toimijat pääsevät hyödyntämään hyväksi havaittuja malleja”, hanketta vetävä tutkimusjohtaja Tarja Mäki Mittaviivasta sanoo.
Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeen idean äiti, Hartelan työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek vastaa puhelimeen Lahdesta, jossa hän on ollut työmaakäynnillä.
”Olimme pohtineet jo aiemmin, että meidän pitäisi kartoittaa perehdytyksen laatua Hartelassa. Valtava määrä ihmisiä menee vuosittain perehdytyksen läpi, mutta meillä ei ole ollut tietoa, millainen vaikutus on satojen tai tuhansien tuntien perehdytystyöllä”, Ek sanoo.
Ek nosti perehdytysteeman esiin RT:n järjestämässä seminaarissa, jossa etsittiin jatkokehittämiskohteita Nolla tapaturmaa -kampanjalle. Idea pääsi neljän eteenpäin vietävän teeman joukkoon.
Toiveena on nostaa perehdytyksen arvostusta ja saada hankkeen myötä leveämmät hartiat perehdytyksen kehittämiseen.
Hartelassa tervetulokirje kutsuu työmaalle
Hartelassa perehdytys käynnistyy ePerehdytyksellä. Kyseessä on työturvallisuuden ennakkoperehdytys, jota RATEKO on pyörittänyt jo viisi vuotta. Verkkoperehdytys keskittyy työmailla tarvittavan yleisen turvallisuustiedon välittämiseen ja testaamiseen kahdeksalla kielellä.
”Iso haaste perehdytyksissä on se, että työmaille tulevat puhuvat niin monia eri kieliä äidinkielenään. ePerehdytyksen vahvuuksia ovat tasalaatuisuus, ajantasaisuus ja useat kieliversiot”, Ek sanoo.
Varsinaiseen työmaaperehdytykseen on Hartelassa yhteinen perehdytyspohja, jota jokainen työmaa muokkaa ja tuo siihen kyseisen työmaan erityispiirteet mukaan.
Parhaillaan Hartelassa tehdään työturvallisuusauditointeja, joilla kartoitetaan perehdytyksen hyviä käytäntöjä. Oulun seudun työmailla on jo aiemmin ollut käytössä Tervetuloa työmaalle -kirje.
Kirjeessä toivotetaan tervetulleeksi työmaalle ja kerrotaan, mitä dokumentteja tulisi toimittaa jo ennalta, jotta itse perehdytystilanteessa pystytään keskittymään olennaisiin työmaakäytäntöihin.
”Tervetulokirjeestä on saatu pohjoisessa hyvää palautetta, ja olemme nyt tuomassa sitä muillekin Hartelan työmaille”, Ek sanoo.
Tarkoitus on myös kouluttaa perehdyttäjiä ja kehittää muutakin perehdytysmateriaalia. Pilottityömaalla työsuojeluvaltuutettu vetää työmaakierrokset. Tavoitteena on, että sen myötä häneen on helpompaa ottaa yhteyttä myöhemminkin.
Suojaimet pysyvät paikallaan
Senja Sinkon työpäivät alkavat lähes poikkeuksetta perehdytyksen vetämisellä klo 7.15. Sitä ennen työmaalle tulevat työntekijät ovat jo tehneet Skanskan oman Valmiina työhön -verkkokurssin, joka perehdyttää kaikille yhteisiin asioihin.
”Olemme pyrkineet keskittämään perehdytykset aamuun. Välillä toki tulee henkilöitä, jotka ovat useammalla työmaalla päivän mittaan eli heidät täytyy perehdyttää toisena ajankohtana”, Sinkko sanoo.
Sinkko on havainnoinut nykyisellä työmaallaan, että suojaimet pysyvät aiempaa paremmin paikallaan ja työssä käytetään asianmukaisia telineitä omien viritysten sijaan.
”Tästä näkee konkreettisesti, miten iso merkitys on perehdytyksellä ja sillä, mitä asioita työmaalla vaaditaan”, Sinkko tiivistää.
Skanskassa tavoitteena on haastaa jokainen skanskalainen ja Skanskan työmaalla työskentelevä miettimään, miten itse voi huolehtia omasta ja toisten työturvallisuudesta.
”Meillä kaikilla on syymme päästä terveinä ja kunnossa työmaalta kotiin, olipa kyse perheestä, ystävistä, lemmikeistä tai rakkaista harrastuksista”, Taru Lankinen muistuttaa.
Jatkossa Skanskassa on tarkoitus kehittää entistä parempaa tukea ja ohjeistuksia työhön liittyvien lupa-asioiden ja dokumenttien hallintaan.
Uusi perehdyttäjien koulutus starttaa
Osaava ja motivoitunut perehdyttäjä on yksi työturvallisuuden edistämisen avainhenkilöistä. Perehdyttäminen ei ole kenen tahansa sivubisneksenä hoidettava homma, joka lykätään uusimpana taloon tulleelle kesätyöntekijälle.
Se vaatii laaja-alaista tietämystä työmaan käytännöistä, työturvallisuudesta ja tarvittavista dokumenteista. Lisäksi tarvitaan sosiaalisia taitoja, kykyä esittää oleelliset asiat selkeästi ja herättää keskustelua.
”Jos perehdyttäjällä on motivaatio kohdallaan ja hän tekee perehdytystä mielellään, se heijastuu suoraan perehdytettävään”, Ek muistuttaa.
Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeen aikana on testattu ja kehitetty uutta perehdyttäjien koulutusta. Pilottikokeilun tuloksena syntynyt Parempi perehdyttäjä -koulutus käynnistyi syksyllä 2021 RATEKOn tuottamana. Koulutus sisältää ennakkotehtävän ja viisi 2–3 tunnin koulutuskertaa verkon välityksellä.
”Koulutuksen kohderyhmänä ovat sekä aloittavat työturvallisuusperehdyttäjät että henkilöt, jotka jo perehdyttävät ja haluavat parantaa perehdyttämisensä vaikuttavuutta”, RATEKOn rehtori Heidi Husari sanoo.
Koulutuksessa käydään läpi muun muassa perehdyttäjänä onnistumisen edellytyksiä ja vuorovaikutustaitoja, työturvallisuutta, suojaimia, pääurakoitsijan lakisääteisiä velvoitteita sekä ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyviä lupa- ja selvitysasioita. Koulutus on koottu moduuleista, joista perehdyttäjä voi valita tarvitsemansa osiot.
”Koulutuksesta on toivottu jatkuvaa, eli se olisi käynnissä joustavasti ympäri vuoden ja mukaan voisi hypätä milloin vain”, Husari sanoo.
Pilottikoulutukseen osallistunut Senja Sinkko sai uusia ideoita koulutuksesta. Hän on sen jälkeen alkanut kertoa esimerkkejä siitä, miten vahinkoja ei ole sattunut, kun jokin vaaranpaikka on havaittu ajoissa ja siitä on ilmoitettu heti.
”Usein myös urakoitsijat lähtevät kertomaan esimerkkitapauksia ja syntyy hyvää keskustelua. Sen yhteydessä on luontevaa painottaa, miten havaituista työturvallisuuspuutteista tulee kertoa työnjohtajalle”, Sinkko sanoo.
Päätoteuttaja vastaa perehdytyksestä
Jokaisella rakennustyömaalla on omat erityispiirteensä ja vaaratekijänsä. Yhteisen työmaan päätoteuttaja vastaa kaikkien työmaalla työskentelevien perehdytyksestä.
Työntekijöillä tulee olla riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä. Lisäksi heidän tulee tietää työmaan vaara- ja haittatekijät sekä keinot niiden poistamiseen. Päätoteuttaja vastaa myös perehdytykseen kuuluvasta työmaakierroksesta.
Päätoteuttajan perehdytyksen lisäksi jokaisen työnantajan on huolehdittava omien työntekijöidensä työnopastuksesta. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun työntekijöiden kielitaito ei riitä päätoteuttajan suomenkielisen perehdytyksen omaksumiseen.
Jos perehdytystä ja työnopastusta ei tehdä ja työmaalla tapahtuu vahinko, päätoteuttaja ja työnantaja voivat joutua syytteeseen työturvallisuusrikoksesta.