Kuvassa Hartelan työmaa Espoon Finnoossa. Tämä työmaa ei ollut hankkeen pilottityömaa. Kuvat: Jyrki Vesa
Järjestöjulkaisu

Turvallisuuden tuhannen taalan paikka

Hyvä perehdyttäjä on yksi työturvallisuuden avainhenkilöistä. Hyväksi havaittuja perehdytysaineistoja ja työkaluja kootaan parhaillaan yhdeksi paketiksi koko rakennusalan käyttöön. Myös uusi perehdyttäjäkoulutus antaa eväitä vaikuttavampaan perehdytykseen.

Kirjoittaja(t)

Työmaaperehdytyksessä kohda­taan jokainen työmaalle tuleva ihminen. Se on tuhannen taalan paikka vaikuttaa työmaan teke­misen henkeen ja työturvallisuu­teen.

Parhaaseen tulokseen ei kuitenkaan päästä perinteisillä kalvosulkeisilla, joissa yksi puhuu ja muut ovat kuuntelevinaan.

Kun perehdyttäjä kysyy ja aktivoi, hän pääsee paremmin kartalle siitä, mitä työmaalle tulija jo tietää. Keskustelun herättämiseen on olemassa erilaisia keinoja ja menetelmiä, joita on mahdol­lista oppia.

Esimerkiksi Skanskan perehdytysaineistoi­hin kuuluu video, jossa robotti saapuu työmaalle töihin. Videossa työt sujuvat tehokkaasti, ja robotti keskittyy vain siihen tehtävään, jota se on tekemässä. Se ei kuitenkaan huomioi muita työntekijöitä, jolloin syntyy vaaratilanteita.

Video on helppo ymmärtää äidinkielestä riip­pumatta, ja se on herättänyt välillä vilkastakin keskustelua työmaaperehdytyksen aikana.

”On tärkeää, että perehdytettävä itse on aktii­vinen ja kysyy ja kertoo omaan työhönsä liitty­vistä asioista. Näin varmistetaan, että asiat on ymmärretty samalla tavalla ja työ pääsee alka­maan sujuvasti ja turvallisesti”, projektipääl­likkö Taru Lankinen Skanskasta sanoo.

Työmaakierros on tärkein osa työmaaperehdytystä. Hartelan työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek esittelee työmaan kulunvalvontapistettä Jali Kivistölle.

Hyvän perehdytyksen ainekset

Aiempien selvitysten valossa tiedetään jo hyvin, millainen perehdytyksen tulisi olla. Hyvässä perehdytyksessä perehdytysajankohdat sovi­taan etukäteen, ja työmaalle tulevien tiedot toimitetaan jo ennalta. Yleisiin turvallisuus­asioihin perehdytään myös ennen työmaalle tuloa esimerkiksi sähköisen ePerehdytyksen kautta.

Kasvokkain tapahtuvassa perehdytyksessä hyödynnetään yhteistä keskustelua. Siinä kan­nustetaan turvallisuushavaintoihin sekä oman työn riskien arviointiin suhteessa siihen, mitä juuri tällä työmaalla juuri nyt on meneillään.

Työmaakierros on tärkein osa työmaapereh­dytystä. Sen aikana käydään läpi turvallisuuden kannalta kriittiset paikat ja asiat työmaalla, kuten kulkureitit, työmaan siisteys, materiaa­lien varastointipaikat ja jätteiden siirrot, vakitui­set tulityöpaikat, ensiapupisteet ja toimiminen hätätilanteessa.

”Kun työmaalle tulevat tapaa henkilökohtai­sesti, on kuulumisia helpompaa vaihtaa myö­hemminkin. Jos esimerkiksi TR-kierroksella huomaa epäkohtia, voi muistuttaa ystävällisesti, että tästä puhuttiin perehdytyksessä”, Skanskan HSE-asiantuntija Senja Sinkko pohtii.

Työsuojeluvaltuutettu Sami Saarenoja ja työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek vaihtavat ajatuksia työmaan työturvallisuushavainnoista. Hartelan pilottityömaalla työsuojeluvaltuutettu vetää työmaakierrokset ja tulee samalla työntekijöille tutuksi.

Perehdytyksen vaikuttavuutta kehitetään

Perehdytys on päätoteuttajan lakisääteinen tehtävä, ja sen merkitys työmaiden turvallisuu­delle tunnustetaan alalla yleisesti. Silti perehdy­tyksen käytännöissä on edelleen kehittämisen varaa.

Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeessa kehitetään parhaillaan perehdytyskäytäntöjä ja materiaaleja RT:n, Mittaviiva Oy:n ja viiden rakennusalan yrityksen voimin. Mukana hank­keessa ovat GRK, Hartela, Jatke, Lujatalo ja Skanska. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun asti.

”Kokoamme lopuksi perehdyttämisen aineis­toja ja työkaluja paketiksi, joka voidaan jakaa kaikille kiinnostuneille. Näin muutkin raken­nusalan toimijat pääsevät hyödyntämään hyväksi havaittuja malleja”, hanketta vetävä tut­kimusjohtaja Tarja Mäki Mittaviivasta sanoo.

Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeen idean äiti, Hartelan työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek vastaa puhelimeen Lahdesta, jossa hän on ollut työmaakäynnillä.

”Olimme pohtineet jo aiemmin, että meidän pitäisi kartoittaa perehdytyksen laatua Harte­lassa. Valtava määrä ihmisiä menee vuosittain perehdytyksen läpi, mutta meillä ei ole ollut tie­toa, millainen vaikutus on satojen tai tuhansien tuntien perehdytystyöllä”, Ek sanoo.

Ek nosti perehdytysteeman esiin RT:n järjes­tämässä seminaarissa, jossa etsittiin jatkokehit­tämiskohteita Nolla tapaturmaa -kampanjalle. Idea pääsi neljän eteenpäin vietävän teeman joukkoon.

Toiveena on nostaa perehdytyksen arvos­tusta ja saada hankkeen myötä leveämmät har­tiat perehdytyksen kehittämiseen.

Hartelassa tervetulokirje kutsuu työmaalle

Hartelassa perehdytys käynnistyy ePerehdytyk­sellä. Kyseessä on työturvallisuuden ennakko­perehdytys, jota RATEKO on pyörittänyt jo viisi vuotta. Verkkoperehdytys keskittyy työmailla tarvittavan yleisen turvallisuustiedon välittämi­seen ja testaamiseen kahdeksalla kielellä.

”Iso haaste perehdytyksissä on se, että työ­maille tulevat puhuvat niin monia eri kieliä äidinkielenään. ePerehdytyksen vahvuuksia ovat tasalaatuisuus, ajantasaisuus ja useat kieli­versiot”, Ek sanoo.

Varsinaiseen työmaaperehdytykseen on Har­telassa yhteinen perehdytyspohja, jota jokainen työmaa muokkaa ja tuo siihen kyseisen työmaan erityispiirteet mukaan.

Parhaillaan Hartelassa tehdään työturvalli­suusauditointeja, joilla kartoite­taan perehdytyksen hyviä käy­täntöjä. Oulun seudun työmailla on jo aiemmin ollut käytössä Tervetuloa työmaalle -kirje.

Kirjeessä toivotetaan terve­tulleeksi työmaalle ja kerro­taan, mitä dokumentteja tulisi toimittaa jo ennalta, jotta itse perehdytystilanteessa pystytään keskittymään olennaisiin työmaakäytäntöihin.

”Tervetulokirjeestä on saatu pohjoisessa hyvää palautetta, ja olemme nyt tuomassa sitä muillekin Hartelan työmaille”, Ek sanoo.

Tarkoitus on myös kouluttaa perehdyttäjiä ja kehittää muutakin perehdytysmateriaalia. Pilot­tityömaalla työsuojeluvaltuutettu vetää työmaa­kierrokset. Tavoitteena on, että sen myötä häneen on helpompaa ottaa yhteyttä myöhem­minkin.

Sirpa Ek, Aleksi Uutela ja Sami Saarenoja vaihtavat ajatuksia työmaan työturvallisuushavainnoista. Hartelan pilottityömaalla työsuojeluvaltuutettu vetää työmaakierrokset ja tulee samalla työntekijöille tutuksi.

Suojaimet pysyvät paikallaan

Senja Sinkon työpäivät alkavat lähes poikkeuk­setta perehdytyksen vetämisellä klo 7.15. Sitä ennen työmaalle tulevat työntekijät ovat jo tehneet Skanskan oman Valmiina työhön -verk­kokurssin, joka perehdyttää kaikille yhteisiin asioihin.

”Olemme pyrkineet keskittämään perehdy­tykset aamuun. Välillä toki tulee henkilöitä, jotka ovat useammalla työmaalla päivän mit­taan eli heidät täytyy perehdyttää toisena ajan­kohtana”, Sinkko sanoo.

Sinkko on havainnoinut nykyisellä työmaal­laan, että suojaimet pysyvät aiempaa paremmin paikallaan ja työssä käytetään asianmukaisia telineitä omien viritysten sijaan.

”Tästä näkee konkreettisesti, miten iso mer­kitys on perehdytyksellä ja sillä, mitä asioita työmaalla vaaditaan”, Sinkko tiivistää.

Skanskassa tavoitteena on haastaa jokainen skanskalainen ja Skanskan työmaalla työsken­televä miettimään, miten itse voi huolehtia omasta ja toisten työturvallisuudesta.

”Meillä kaikilla on syymme päästä terveinä ja kunnossa työmaalta kotiin, olipa kyse per­heestä, ystävistä, lemmikeistä tai rakkaista har­rastuksista”, Taru Lankinen muistuttaa.

Jatkossa Skanskassa on tarkoitus kehittää entistä parempaa tukea ja ohjeistuksia työhön liittyvien lupa-asioiden ja dokumenttien hallin­taan.

Senja Sinkko on huolehtinut Skanskan As Oy Helsingin Seipin perehdytyksistä. Kuva: Skanska

Uusi perehdyttäjien koulutus starttaa

Osaava ja motivoitunut perehdyttäjä on yksi työturvallisuuden edistämisen avainhenkilöistä. Perehdyttäminen ei ole kenen tahansa sivubis­neksenä hoidettava homma, joka lykätään uusim­pana taloon tulleelle kesätyöntekijälle.

Se vaatii laaja-alaista tietämystä työmaan käytännöistä, työturvallisuudesta ja tarvitta­vista dokumenteista. Lisäksi tarvitaan sosiaali­sia taitoja, kykyä esittää oleelliset asiat selkeästi ja herättää keskustelua.

”Jos perehdyttäjällä on motivaatio kohdallaan ja hän tekee perehdytystä mielellään, se heijastuu suoraan perehdytettävään”, Ek muistuttaa.

Vaikuttava perehdyttäminen -hankkeen aikana on testattu ja kehitetty uutta perehdyttä­jien koulutusta. Pilottikokeilun tuloksena syn­tynyt Parempi perehdyttäjä -koulutus käynnis­tyi syksyllä 2021 RATEKOn tuottamana. Koulu­tus sisältää ennakkotehtävän ja viisi 2–3 tunnin koulutuskertaa verkon välityksellä.

”Koulutuksen kohderyhmänä ovat sekä aloit­tavat työturvallisuusperehdyttäjät että henki­löt, jotka jo perehdyttävät ja haluavat parantaa perehdyttämisensä vaikuttavuutta”, RATEKOn rehtori Heidi Husari sanoo.

Koulutuksessa käydään läpi muun muassa perehdyttäjänä onnistumisen edellytyksiä ja vuorovaikutustaitoja, työturvallisuutta, suojai­mia, pääurakoitsijan lakisääteisiä velvoitteita sekä ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyviä lupa- ja selvitysasioita. Koulutus on koottu moduuleista, joista perehdyttäjä voi valita tar­vitsemansa osiot.

”Koulutuksesta on toivottu jatkuvaa, eli se olisi käynnissä joustavasti ympäri vuoden ja mukaan voisi hypätä milloin vain”, Husari sanoo.

Pilottikoulutukseen osallistunut Senja Sinkko sai uusia ideoita koulutuksesta. Hän on sen jälkeen alkanut kertoa esimerkkejä siitä, miten vahinkoja ei ole sattunut, kun jokin vaa­ranpaikka on havaittu ajoissa ja siitä on ilmoi­tettu heti.

”Usein myös urakoitsijat lähtevät kertomaan esimerkkitapauksia ja syntyy hyvää keskuste­lua. Sen yhteydessä on luontevaa painottaa, miten havaituista työturvallisuuspuutteista tulee kertoa työnjohtajalle”, Sinkko sanoo.


Päätoteuttaja vastaa perehdytyksestä

Jokaisella rakennustyömaalla on omat erityispiirteensä ja vaaratekijänsä. Yhteisen työmaan päätoteuttaja vas­taa kaikkien työmaalla työskentelevien perehdytyksestä.

Työntekijöillä tulee olla riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä. Lisäksi heidän tulee tietää työmaan vaara- ja haittatekijät sekä keinot niiden poistamiseen. Päätoteuttaja vastaa myös perehdytykseen kuuluvasta työmaakierroksesta.

Päätoteuttajan perehdytyksen lisäksi jokaisen työn­antajan on huolehdittava omien työntekijöidensä työn­opastuksesta. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun työntekijöiden kielitaito ei riitä päätoteuttajan suomen­kielisen perehdytyksen omaksumiseen.

Jos perehdytystä ja työnopastusta ei tehdä ja työ­maalla tapahtuu vahinko, päätoteuttaja ja työnantaja voivat joutua syytteeseen työturvallisuusrikoksesta.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi