Valtioneuvoston uusi betoni-EEJ-asetus (466/2022) määrittelee arviointiperusteet sille, milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä. Asetus astui voimaan 1.9.2022. Se sisältää säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista, betonimurskeen hyväksytyistä käyttötarkoituksista ja käyttötarkoituskohtaisista laatuvaatimuksista.
”EEJ-asetus helpottaa tietysti myyntiämme, mutta ehkä vielä tärkeämpää on se, että meillä on viimeinkin mahdollisuus kehittää jotain uutta”, Rudus Oy:n betoni- ja kivimateriaalien kierrätyksestä vastaava liiketoimintajohtaja Henri Kylä-Utsuri toteaa.
Rudus valmistaa jatkossa vain EEJ-mursketta
Suurimpana hyötynä Kylä-Utsuri pitää sitä, että EEJ-murske voidaan rinnastaa neitseelliseen luonnonkiviainekseen, eli sitä voidaan käyttää lähtökohtaisesti kuin mitä tahansa kiviainestuotetta tai -raaka-ainetta.
”Mikäli hyödyntämiskohde ja käyttötarkoitus täyttävät asetuksen mukaiset reunaehdot, on EEJ-murskeen käyttö huomattavasti vapaampaa ja laajempaa kuin niin sanotun MARA-asetuksen turvin”, hän vertaa.
Kylä-Utsuri pitää yhtenä isona muutoksena sitäkin, että EEJ-murskeelta vaaditaan kolmannen osapuolen hyväksyntä. Betonimursketta on voinut käyttää tähänkin asti MARA-asetuksen tai ympäristöluvan turvin, mutta laadunvarmistuksen kolmannen osapuolen hyväksyntää ei ole vaadittu.
Rudus aikoo valmistaa jatkossa pelkästään EEJ-mursketta, jota pyritään tuomaan markkinoille jo tänä syksynä.
”Jos markkinoilla on imua, saatamme löytää uusiakin käyttötarkoituksia esimerkiksi viherkattojen alle runkotuotteeksi tai kivikoreihin. Silloin päästötkin vähenisivät merkittävästi, koska betonimurske sitoo kivikorissa hiilidioksidia.”
Uusi väylä puhtaimman betonimurskeen hyödyntämiseen
Ensimmäiset kansainväliset EEJ-kriteerit helpoille jakeille – lasimurska ja tietyt metallit kuten alumiini, teräs ja kupari – laadittiin jo kymmenisen vuotta sitten. EEJ-kriteereitä voi laatia myös kansallisella tasolla, mitä ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jouni Nissinen kuvaa toiseksi tasoksi EEJ-tuotestatusten hierarkiassa. Lisäksi on kolmas hierarkiataso, missä ympäristöviranomaiset voivat sallia paikallisella tasolla tapauskohtaisesti EEJ-tuotestatuksen.
Betoni-EEJ-asetus on ensimmäinen kansallisen tason EEJ-asetus Suomessa.
”Se luo uuden väylän hyödyntää kaikkein puhtainta betonimursketta, ja toivoisin sen johtavan myös uusien betonituotteiden kehittelyyn”, Nissinen toteaa.
Asetus koskee pelkästään valmistajia, joilla on ympäristölupa betonijätteen murskaamista varten tai valmistajia, jotka murskaavat betonijätettä niin sanotun betoniasema-asetuksen perusteella. EEJ-mursketta ei siten voi valmistaa työmaalla, mikä on luonnollisesti harmittanut purku-urakoitsijoita.
”Edelleen pitää huolehtia siitä, että saastuneet elementit saadaan pois uudelleen käytettävien materiaalien virrasta”, Nissinen perustelee reunaehtoja.
EEJ-asetuksen soveltamisohje (EEJ-otsikon alla): ym.fi/jatelainsaadanto
Uusi asetus vaatii kolmannen osapuolen valvontaa – Standardeja kehitetään eteenpäin
Betoni-EEJ-asetus tuo muutoksia totuttuihin käytäntöihin etenkin sitomattomien kiviainesten puolella.
EEJ-asetuksessa on eroteltu betoni- ja sitomaton kiviaines, koska niillä on molemmilla oma, erillinen harmonisoitu tuotestandardinsa – eli ne CE-merkitään eri standardien pohjalta.
Betonimurskeen maa- ja viherrakennuskäytön laadunvalvontajärjestelmää koskeva suomalainen standardi SFS 5884 on hiljattain päivitetty. Se toimii myös betoni-EEJ-asetuksen 466/2022 edellyttämän laadunvarmistusjärjestelmän sertifioinnin referenssidokumenttina.
Parhaillaan työn alla on suomalainen standardi betonimurskeen betonikäytön laadunvalvontajärjestelmää koskien. Sen on standardin SFS 5884 tavoin tarkoitus toimia betoni-EEJ-asetuksen 466/2022 edellyttämän laadunvarmistusjärjestelmän sertifioinnin referenssidokumenttina.
Isoimpana muutoksena aikaisempaan nähden standardisointipäällikkö Tuuli Kunnas Rakennusteollisuus RT:stä pitää sitä, että betoni-EEJ-asetus vaatii kolmannen osapuolen valvontaa.
”CE-merkintäjärjestelmään kuuluvalta suoritustason pysyvyyden arvioinnilta ja varmentamiselta (AVCP) vaaditaan silloin luokkaa 2+. Betonipuolella se on ollut tietyissä käyttökohteissa jo vaatimuksena, mutta sitomattomien puolella ei olla siihen totuttu”, hän toteaa.
Kunnas uskoo, että EEJ-asetus tarjoaa mahdollisuuksia edelläkävijäyrityksille betonin ja betonituotteiden valmistuksessa.
”Samalla pitää muistaa, että kaikki betonimurskeet, jolla pystytään korvaamaan neitseellistä luonnonkiviainesta, ovat plussaa sekä kustannusten että ympäristön kannalta.”
Betonimurskeen maa- ja viherrakennuskäytön laadunvalvontajärjestelmää koskeva suomalainen standardi SFS 5884: https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/SFS/ID2/5/1147179.html.stx