Eräässä SRV:n rakennuskohteessa löydettiin arvokasta luontoa, joka haluttiin säilyttää. Kasveja siirrettiin turvaan ekosysteemihotelleihin.
”Alueelta siirrettiin kasvilajeja niin sanottuihin hotelleihin odottamaan, ja palautettiin sitten takaisin. Oli muun muassa kosteikkokasveja sekä kunttapohjaa, jotka viihtyivät alueella hyvin”, SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen kuvailee.
Ekosysteemihotelli oli käytännössä alkuperäisen kaltainen kasvuympäristö, johon kasveja siirretään evakkoon rakentamisen ajaksi.
Pienet suuret teot
Pieneltä tuntuvat teot ovat osa suurempaa biodiversiteettivaikutusten hallintaa. Samaan aikaan, kun rakennusala tuottaa EU:ssa reilun kolmanneksen kaikesta jätteestä ja käyttää puolet kaikesta EU:ssa käytetystä materiaalista, on Euroopan tavoitteena olla päästötön vuoteen 2050 mennessä. Suomi tavoittelee jo vuotta 2035. Rakentamisen ala on keskeisessä roolissa siinä, että tavoite toteutuu.
”Meillä on kyllä keinot olemassa, mutta hihat on käärittävä ja keinoja hyödynnettävä. Olen silti optimistinen”, Miimu Airaksinen sanoo.
Airaksinen toimii Rakennusteollisuus RT:n kestävän rakentamisen toimenpideohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana.
”Puhutaan arvoketjusta, joka ulottuu pidemmälle kuin vain yksittäisen rakennuksen elinkaareen. Arvoketjuun kuuluvat niin raaka-aineen tuotanto kuin rakennustyömaa ja sen ylin johto, tilaajat, virkamiehet ja poliittinen päätöksenteko, käyttäjä, ylläpito, purku ja kierrätys”, hän luettelee.
Työkoneet sähkölatauksella
Tampereella on päästy jo hyvään vauhtiin. Monissa rakennushankkeissa on ollut mukana VRJ, joka on toteuttanut uudenlaisia viherrakenteita ja hulevesijärjestelmiä kaupunkikohteisiin. Tänä vuonna yritys on siirtynyt käyttämään sähkökäyttöisiä työkoneita, sen puitteissa mitä markkinoilta on toistaiseksi saanut.
”Meillä on esimerkiksi sähkökäyttöisiä maantiivistäjiä, mutta niihin ei saa vielä akkuja. Pian kaikki pienkoneemme toimivat sähköllä”, VRJ:n Länsi-Suomen alueen varatoimitusjohtaja Henrik Bos kertoo.
”Sähkö on oleellinen osa kehitystä, kun mietimme, miten rakennushankkeet toteutetaan kaupunkiympäristössä niin, että saadaan kaupungin päästömääriä pienemmäksi.”
Henrik Bos on pitkän linjan vaikuttaja viheralalla. Päivätyönsä lisäksi hän vaikuttaa Euroopan viherrakentajien järjestön ELCA:n puheenjohtajana Brysselissä. Bos on myös mukana Green Building Councilin toiminnassa, INFRA ry:ssä ja alan työryhmissä.
Hän uskoo, että Brysselin työhuoneelta aukeaa hyvä näköala vaikuttaa myös suomalaisen ympäristörakentamisen kulttuuriin. Hän arvelee, että kulttuurin kehitys on vasta aluillaan.
”Meillä on suorastaan velvollisuus käydä maailmalla katsomassa uusia toimintamalleja ja tuoda vihreitä arvoja tänne Suomeen.”
Hallittua yhteiskuntaohjausta
Hollanti on Bosin mukaan maailman kärkimaita siinä, kuinka ympäristöarvot ohjaavat infraa, kunnossapitoa ja kaikkea muutakin.
”Myös Norjassa rajoitetaan päästöjä huomattavasti. Oslon kaupunkialueella on kielletty dieselkäyttöiset koneet rakentamisessa ja kunnossapidossa. Joka vehje siellä toimii sähköllä”, Bos jatkaa.
”Tämä on sitä yhteiskuntaohjausta, mitä Suomessa voisi tehdä enemmän. Se pitää tehdä hallitusti, ja miettiä mihin ratkaisuihin pystymme ja millä aikataululla.”
Bosin mielestä on vaikutettava yhteiskunnallisten rahavarojen ohjaamiseen.
”EU on suurimpia rahoittajia infra- ja rakennushankkeille etenkin kehittyvissä yhteiskunnissa. Rahoitus on saatava ohjattua niin, että se tukee vihreän yhteiskunnan rakentamista.”
Bos puhuu Euroopan mittakaavasta, mutta muistuttaa, että sama täytyy skaalata myös kotimaiseen rakentamiseen. Bosin kotikaupungissa Tampereella rakennushankkeen on osoitettava toteuttavansa vihreitä arvoja, jotta rakennuslupa heltiää.
”Nämä ovat isoja asioita, ja näiden eteen me teemme työtä.”
Päästötön työmaa
Energiankulutus aiheuttaa paljon päästöjä rakentamisessa. Miimu Airaksinen jakaa rakentamisen energiankulutuksen karkeasti kolmeen osaan: työkoneet kuluttavat noin 20, sähkö 40 ja lämmitys 40 prosenttia.
”Energiaa kuluttaviin asioihin on kiinnitettävä huomiota. Käytämme mahdollisimman paljon päästöttömiä energianlähteitä, esimerkiksi kaikki käyttämämme sähkö on päästötöntä. Pyrimme myös ottamaan maalämmön käyttöön jo rakennusvaiheessa, jos se on muutenkin tekeillä kohteeseen”, Airaksinen taustoittaa.
Nykyisiin ympäristötoimiin SRV:n työmailla hän on tyytyväinen. Näilläkin työmailla on vaihdettu työkalut ja koneet sähkökäyttöisiin tai polttoaine on vaihdettu biopolttoaineeseen. Työmaat ovat olleet päästöttömiä tämän vuoden ajan lähes kokonaan.
”Olemme vähentäneet päästöjä 85 prosenttia. Vain osa kaasuista, joita työmaalla on pakko käyttää, ovat olleet vaikeita korvata. Vielä mietimme, miten saamme loputkin kaasuista korvattua. Jäljelle jääviä päästöjä vastaavan määrän istutamme puita”, Airaksinen kertoo.
Minimoi ja kompensoi
Kun biodiversiteettijalanjälkeä halutaan rakentamisessa pienentää, tarvitaan siihen monenlaisia keinoja. Rakentaminen kuluttaa aina luonnonvaroja, ja siksi kaikki on tehtävä tehokkaasti: rakennetaan energiatehokkaasti ja vähähiilisesti, käytetään materiaalit tarkkaan ja huomioidaan ympäröivien alueiden suojaaminen.
”Turhinta on rakentaa rakennus tai alue, joka ei olekaan vetovoimainen kymmenen vuoden kuluttua. Se on hirveää luonnonvarojen hukkaa.”
Toisaalta rakentamisella voidaan Airaksisen mukaan myös lisätä biodiversiteettiä, esimerkiksi uudistamalla vanhoja teollisuusalueita ja lisäämällä kasvillisuutta. Olennaista on korjata luonnolle aiheutuneet vahingot ja huolehtia ennallistamisesta. Lisänä voidaan vielä kompensoida muita haittoja.
Luontoympäristöä voi lisätä konkreettisella viherseinällä tai viherkatolla. Se ei sellaisenaan korvaa menetettyä luontoa, mutta parantaa kaupunkiympäristön monimuotoisuutta.
Yrityksen tehtävä on kouluttaa
Rakentamisen sanastossa on resurssiviisautta, kiertotaloutta ja biodiversiteettiä. Airaksinen toteaa, että uudet termit saattavat kuulostaa vaikeilta, mutta samaa on tehty ennenkin ja on osattu istuttaa puita myös kaupunkiympäristöön.
”Terveellä järjellä pääsee pitkälle. Siinä mielessä tarvitaan uutta osaamista, että ennen rakentaminen on ollut väljempää. Nyt rakennetaan tiiviimmin, ja esimerkiksi istuttamisesta on tiedettävä enemmän. Millaista maa-ainesta tarvitaan, kuinka paljon juuret tarvitsevat tilaa ja niin edelleen. Nyt mietitään tarkemmin, millaiset kasvit ja hyönteiset juuri tällä alueella ovat viihtyneet, ja millaiset vesiaiheet juuri täällä auttavat viivästyttämään hulevesiä.”
Henrik Bos näkee, että yritysten on osattava itse kouluttaa työntekijät uudenlaiseen osaamiseen.
”Ennen ajateltiin, että oppilaitokset opettavat alalle, tullaan puolivalmiina yritykseen töihin, ja yrityksessä enää hiotaan valmiiksi. Tämä on muuttunut.”
Osaavan työvoiman löytymiseksi Bos haluaa myös lisätä alan tunnettuutta.
”Tavoitteeni on, että rakentaminen tunnetaan koko Euroopassa ’landscape professionals’ -alana, joka on erikoistunut luonnon monimuotoisuuteen.”
Viherkatot ja kasvuseinät
Kiertotalous näkyy selkeinä käytännön esimerkkeinä uudella Ranta-Tampellan asuinalueella Tampereella.
”Täällä on huomioitu, mitä alueella pystytään paikallisesti tuottamaan, ja vältetään logistiikkakustannuksia. On hyödynnetty niitä materiaaleja, mitä on paikan päällä olemassa ja on haettu sivutuotteita, mitä voidaan hyödyntää infran rakentamisessa. Esimerkiksi kaikki kaivettu kiviaines menee uudelleen käyttöön. Osa siitä on vielä varastossa, mutta mitään ei dumpata pois, vaan kaikki käytetään alueelliseen rakentamiseen”, Bos luettelee.
Kaikki kasvualustat Ranta-Tampellan viheralueella on valmistettu Bosin mukaan kiertotalouden periaatteilla, viheralueet ovat niittyjä ja kaikki siemenet on kerätty Suomesta.
”Nurmi onkin täysin turhake. Kunnossapidon näkökulmasta sitä leikataan, siitä on kustannuksia, mutta sitä ei käytä kukaan.”
Kivet ovat kotimaisia ja paikallisia – rantaraitin varrella voi nähdä muun muassa Hämeentien vanhoja katukiviä, jotka purettiin raitiolinjan tieltä pois.
Istutuksissa on kotimaista pajua, tyrniä ja muita vähän vähemmän käytettyjä kasveja.
”On valittu sen mukaan, mitkä täällä viihtyvät, mitä ne edustavat ja mikä on luonnonarvo. Pieneläimistö viihtyy täällä nyt myös hyvin.”
Viherkatot on tehty lähes kaikkiin alueen kerrostaloihin. Lisäksi kattopihat ja tasanteet on rakennettu viheralueiksi. Niiden tehtävä on lisätä viherpinta-alaa ja viihtyvyyttä, mutta viheralueet toimivat myös hulevesiä viivyttävänä elementtinä.
Bos ennustaa viherrakentamisen tarvitsevan lisää pinta-alaa tulevaisuudessa. Julkisivutkin muuttuvat tavalla tai toisella kasvupohjiksi.
Nostalgisessa, villiviinin peittämässä seinässä voi nähdä siten myös hyviä puolia. Viherseinä taittaa lämpöheijastuksen pois, ja sillä on Bosin mukaan suuri vaikutus sekä energiatehokkuuteen että ihmisten viihtyvyyteen.
Ranta-Tampella sai viime vuonna Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon.
Kiertotalouden green deal valmistelussa
Rakennusteollisuus RT julkaisi heinäkuun alussa selvityksen rakennusalan biodiversiteettivaikutuksista ja niiden hallinnasta. Kyseessä oli ensimmäinen koko rakentamisen alaa koskeva tarkastelu aiheesta Suomessa.
Alalle luodaan jatkossa yhteisiä pelisääntöjä biodiversiteettitavoitteiden asettamisesta.
Biodiversiteettiselvitys on osa laajempaa kestävän rakentamisen toimenpideohjelmaa, jota Rakennusteollisuus RT toteuttaa. RT on sitoutunut myös valmistelemaan kiertotalouden Green dealia.
Green deal on vapaaehtoinen sopimus, jolla valtio, yritykset ja julkinen sektori tavoittelevat yhteisesti asetettuja ympäristötavoitteita.
Kiertotalouden green dealin valmistelu on aloitettu keväällä 2022. Valmisteluun lähti mukaan 80 eri yritystä, kuntaa ja maakuntaa.